Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien korjausta jatkettava

HSL:n hallitus päätti viime viikolla Etelä-Espoon linjastomuutoksista, jotka tulevat osin parantamaan länsimetron liityntäliikenteen ongelmia tuomalla suoria ruuhkalinjoja Kivenlahteen, Saunalahteen, Soukkaan ja Laurinlahteen. Lisäksi Kattilalaaksoon saatiin sieltä puuttunut liityntälinja.

Vihreät pitävät tärkeänä, että vaadittuja parannuksia vihdoin saadaan, mutta ovat pettyneitä siihen, että suorat linjat toteutettiin vain osalle asuinalueista, joilla matka-ajat ovat pidentyneet merkittävästi metron myötä.

“Ei ole reilua, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaat jäävät edelleen ilman suoria linjoja ja matka-aikojen nopeutuksia. Latokasken osalta liityntä hidastui ja suora yhteys Nöykkiöön, Martinsiltaan ja Suomenojalle katkesi, mikä hankaloittaa koululaisyhteyksiä.” sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula.

“Konsernijaosto kehotti esityksestäni etsimään yhteistyössä HSL:n kanssa ratkaisun, jossa Latokasken joukkoliikenne- ja erityisesti koululaisyhteydet eivät heikkene”, Pursula jatkaa.

Vihreät edellyttävät, että jäljelle jäävien ongelmien ratkaisua jatketaan, jotta matka-aikoja saadaan lyhennettyä ja joukkoliikenteen heikentynyttä palvelutasoa parannettua. Matinkylän metroon on myös saatava tiheämpi vuoroväli, jotta ruuhkassakin kaikki mahtuvat juniin. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tarkempaa alueellista matkustajatietoa Etelä-Espoon joukkoliikenteen käyttäjämääristä ennen ja jälkeen Länsimetron aloituksen.

”Nyt on pikaisesti selvitettävä suorien linjojen palauttamista palvelemaan myös Latokasken, Nöykkiön, Tillinmäen ja Finnoontienvarren alueita ja varmistettava niin työmatka- kuin koululaisliikenteenkin sujuvuus näillä alueilla. Joukkoliikenteen tason heikkeneminen yhdessä tulevan vyöhykemallin kanssa rapauttaa Espoon alueellista tasa-arvoa,” painottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreät peräänkuuluttavat myös parempaa yhteistyötä kaupungin ja HSL:n välillä.

“Asukkaiden tasavertaisen kohtelun pitää olla seudullisen joukkoliikenteen lähtökohta. Sen toteutumiseksi kaupungin on tiivistettävä linjastosuunnittelussa yhteistyötä HSL:n kanssa,” painottaa HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.

Konsernijaosto käy evästyskeskustelun HSL:n ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmasta seuraavassa kokouksessaan 11.6. Varsinainen kaupungin lausunto annetaan elokuun kokouksessa.

“Lisäparannukset on valmisteltava Espoon ja HSL:n yhteistyönä osaksi vuoden 2019 suunnitelmia niiltä osin kun niitä ei voida toteuttaa tämän vuoden aikana”, päättää Pursula.

Espoon Vihreiden kannanotto 14.5.2018

Kouluverkosta

Valtuustopuhe 21.5. 2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki pitkän ja suuren työn käsitellessään kouluverkkoesityksiä ja pyrkiessään hakemaan niihin ryhmien välillä yhtenäistä kantaa.

Lähtökohdat eli kasvava kaupunki, korjaustarpeessa olevien koulujen suuri määrä ja asetettu investointikatto, joka tässä vaikutti valmisteluun, tekivät työstä hankalan. Lisäksi vaikutti siltä, että jotkut hankitut tai hankituiksi aiotut vuokratilat ohjasivat valmistelua liikaa.

Tämä päätös ei koske koko kouluverkkoa, vaan sitä osaa, mikä jäi edellisissä budjettineuvotteluissa avoimeksi. Loppuosasta kouluverkkoa neuvotellaan ryhmien kesken syksyllä. On varmistettava, että erillisistä käsittelyistä huolimatta kaikkia alueita tarkastellaan tasapuolisesti ja myös muiden alueiden ratkaisut, kuten Kauklahden oman lukion säilyttäminen, riittävät lisätilat ja peruskorjausten nopeuttaminen pysyvät mahdollisina kaikilla alueilla.

 

Korjauskohteiden aikatauluttamisen suhteen lautakunta kiirehti ja nosti listalle joitain kohteita, kuten Jupperin koulun. On hämmästyttävää, että vuoden takaisista terveysviranomaisen osoittamista lisätutkimustarpeista huolimatta, kohdetta oli esitetty aivan ohjelman hännälle ja lautakunnan kiirehtimispäätöksestä huolimatta virkamiesesitys korjausvuosiksi jäi liian myöhäiseksi. Haluan tällä sanoa, että ratkaisuja täytyy pystyä tekemään tarvittaessa myös valtuustokäsittelyjen välissä, jos tilanne niin vaatii. Jupperin koulun väistötilaratkaisua, jos sellaista syksyllä tarvitaan, täytyy alkaa valmistella ajoissa siten, että tilat saataisiin alueelle, eivätkä koulumatkat pitenisi kohtuuttomasti.

Tiina Elo käsittelee puheessaan Tapiolan koulujen tilannetta tarkemmin, mutta täytyy todeta, että tilanne on  alueella kinkkisin. Päätösesitys kuitenkin sisältää lopulta ratkaisuja mm. Jousenkaaren koulun uudelleen rakentamisen ja siirtokelpoisten koulutilojen rakentamisen Aarnivalkealle. Vuokratilan määrä alueella niin lukioille kuin alakouluille on suuri ja esityksissä se tarkoittaa virkamiesten mukaan ylimääräisen kapasiteetin syntymistä alueelle ihan muutamissa vuosissa. Sinänsä väljemmät tilat eivät ole lautakunnalle ongelma, mutta kun maksettavat tilavuokrat vaikuttavat suoraan opetukseen käytettävään budjettiin, on tärkeää, ettei sitouduta liian pitkiin vuokrasopimuksiin. Myöskään varalla olevien hätäväistötilojen naulaamista Otaniemeen lautakunta ei halunnut nielaista ilman selvityksiä, sillä korjaustarpeiset koulut sijoittuvat ympäri Espoota ja kulku Otaniemeen ei ole helpointa.

Matinkylän lukion osalta teen uuden, lautakunnan esitystä paremmin vastaavan esityksen, jossa ensisijaisesti rakennetaan jo pitkään odotettu koulu Tynnyripuiston tontille ja vasta toissijaisesti hyödynnetään mahdollista Saas-mallia alueella . Koululla on kiire, joten rakentaminen pitäisi saada pikaisesti liikkeelle, ei ole aikaa kauaa odotella sopivien kumppaneiden löytymistä uuteen suunnitteluun.

Vielä viimeisenä toivon, että valtuutetut muistavat, että koulutilojen lisäksi meillä on yhä pula myös riittävistä, kunnossa olevista päiväkodeista. Pidetään tämä mielessä myös neuvotteluvaiheessa syksyllä.

Pääkaupunkiseudun yhteiskokous, puheenvuoro yhteiskokouksessa

Arvoisat puheenjohtajat, hyvät valtuutetut,

Espoon Vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Espoon suhteellisen velkaantumisen.

Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet pysyvät. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan palveluja, kouluja, katuja ja päiväkoteja. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista, kuten opetuksesta.

Rahoitusmekanismeihin ehdotetut muutokset vaikeuttavat entisestään kaupunkien tilannetta. Valtionosuuksien jaossa on huomioitava paremmin kasvukuntien tarpeet ja luovuttava ehdotetusta kiinteistöverotulojen puolikkaan laskemisesta mukaan verotuloihin perustuvaan valtionosuustasaukseen.

Mallin säästötavoite olisi Uudellamaalla 300 miljoonaa ensimmäisenä vuonna. Se toisi alueen sote-palveluihin leikkauspaineet heti alusta lähtien. Tällaisen summan säästäminen on mahdotonta.

Uuden organisaation käynnistäminen esitetyllä aikataululla on riski, jota ei tule ottaa.

Pääkaupunkiseudun yhteisvaltuusto sote- ja maakuntauudistuksesta, puheenvuoro Espoon omassa kokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Sote-uudistuksen tarve Suomessa on ilmeinen ja uudistuksen tavoitteista on ollut suurelta osin yhteinen ymmärrys. Pääkaupunkiseudun valtuutetut eivät ole oppositiopolitiikan nimissä tänään koolla kertomassa huolestaan uudistuksen riskien suhteen.

Uudistus on taloudellisesti kriittinen Espoolle ja muille kasvaville kaupungeille, joiden tulisi pystyä toimimaan maamme kehityksen moottoreina ja myös aikataulultaan erittäin riskialtis, tästä olemme kaikki yhtä mieltä. Siksi on erittäin valitettavaa, että Espoossa hallituspuolueissa koettiin hallituksessa olon paine ja vastuu siten, että lähdettiin vesittämään pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja virkamiesten yhdessä valmistelemaa kantaa, joka on linjassa Espoon aiemmin antamien lausuntojen kanssa.

Siksi esitän, että palaamme kaupunkien yhteiseen esitykseen, joka on jaettu teille.

Lausunto on kuntien hioma kompromissi, eikä varmaan kenestäkään täydellinen, pahimmat intohimotkaan eivät siinä toisaalta loista. Yhteinen kannanotto on tärkeä ja painava viesti maan hallituksen suuntaan. Uudistus on esitetyssä muodossa kestämätön pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukaupunkien näkökulmasta.

Seuraan valmistelua myös maakuntahallituksen vinkkelistä ja huolenaiheita on useita. Vastaukseksi ei riitä, että myönnetään, että nyt joudutaan tekemään heikkoa jälkeä, kun parempaan ei pystytä tai ehditä, ja luvataan korjata sitten perästä päin. Sellainen toiminta on turhaa riskinottoa poliittisen paineen alla.

Nyt on korjattava virheet ja vaiheistettava uudistus entistä vahvemmin, niin, että maakunnilla on tässä itsellään päätösvaltaa. Uudistus säilyy hallittavana ja palveluiden toimivuus on tulee varmasti turvattua kaikissa vaiheissa. Halukkaat ja pienemmät, lue myös riskittömämmät, maakunnat voisivat edetä edellä.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi Suomen suurimman fuusion toteuttamista. Henkilökuntaa maakunnassa tulisi olemaan 55 000 ja yhdistettäviä tietojärjestelmiäkin on kerrottu löytyneen ennakoidun noin 1400 sijaan 2400. Aikaa siis tarvitaan.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa kaiken on toimittava joka hetki, alusta alkaen.

Myös demokratian toimivuutta kannattaa arvostaa.
Vaalien peruminen ja kamalan kiireen höllääminen varmasti vähentäisivät vastustustakin koko uudistusta kohtaan.

Valtuustopuhe Pitkäjärven tilasta

Kiitos valmistelijoille varsin kattavasta vastauksesta Pitkäjärven tilasta.

Pitkäjärvi on runsasravinteinen rehevä järvi, jonka ekologinen tila on välttävä.Lyhyetkin kerrostuneisuudet aiheuttavat happitilanteen heikkenemisen alusvedessä, happitilanne ei näytä pysyvän tyydyttävällä tasolla ilman hapetusta.

Järven tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta. Tieto ei kuitenkaan ole auttanut järven tilan parantamisessa, vaan se on saatu suurin piirtein pysymään samana, mutta toivottua parannusta ei ole saatu aikaan. Järven hapettamista tulee jatkaa, samoin hoitokalastusta yhdessä asukkaiden kanssa. Mutta kaikkein tärkeintä on saada ulkoinen kuormitus vähenemään. Viemäriverkosto olisi tarpeen, mutta viime valtuuston kokouksessa päätetyssä aikataulussa se on suunniteltu vasta vuodelle 2026.

Osa järven valuma-alueesta on Vantaan ja Kauniaisten puolella ja yhteistyötä heidän suuntaan tulee tiivistää. Valuma-alue ei useinkaan vastaa kaava-aluetta ja muutokset saattavat siis näkyä kaava-alueen ulkopuolella.

Suuri haaste Pitkäjärven kunnolle on alueen viljely. Jatkossa tarvitaan tässäkin tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa niin viljelymenetelmien muuttamiseksi kuin riittävien suojavyöhykkeiden rakentamiseksi niin kaupungin omille kuin yksityistenkin pelloille.

Vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä. Espoo voisi profiloitua tässä. Meillä on paljon hienoja vesistöjä. Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet, rahoitusta olisi saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa virkamiestahoilta. Espoo voisi edistää myös niin sanottuja vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja, joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.

Pitkäjärvi ei valitettavasti ole ainoa Espoon huonokuntoisista järvistä mm. Matalajärvi on hyvin haavoittuva ja teiden suolaus vaikuttaa sen kuntoon, Loojärven ekologinen tila on todettu huonoksi, fosforipitoisuudeltaan järvi on luokiteltu erittäin reheväksi, Lippajärven rehevyystilanteessa ei myöskään ole havaittavissa paranemista.

On hienoa, että saimme viime budjettineuvotteluissa uuden limnologin vakanssin, sillä tärkeää työtä riittää. Pelkkä suunnittelu ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on varattava riittävä rahoitus toimenpiteiden toteuttamiseen ja tietoisuuden- ja koulutuksen lisäämiseen.

Jätän asiaan liittyen vielä toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Pitkäjärven rannan peltojen riittävien suojavyöhykkeiden syntymistä edistetään mahdollisimman nopeasti.

Espoon Vihreät: Maakunta- ja soteuudistus vaarantaa kaupunkien kestävän kasvun

Espoon vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Suomen jo nyt velkaisimman kunnan, Espoon suhteellisen velkaantuneisuuden.

– Nyt on viime hetket myöntää, että uudistusta tulee joko merkittävästi korjata tai se on hylättävä. Nykyiset suunnitelmat ajaisivat erityisesti Espoon kaltaiset nopeasti kasvavat kaupungit vakaviin vaikeuksiin, toteaa Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

– Vapaavuoren (kok.) nyt julki tullut esitys pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta oli Espoolle ja Vantaalle ikävä yllätys. Emme näe Vapaavuoren esittämän mallin helpottavan Uudenmaan tilannetta, vaan ainoastaan haittaavan pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa sote-uudistukseen, painottaa Kasvi.

Uudistus esitetyssä muodossaan vaarantaisi kasvavien kaupunkien investointikyvyn. Kun otetaan huomioon koko kaupunkikonsernin lainakanta, Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta. Sote-uudistuksen myötä Espoon suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuisi.

– Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet eivät vähene. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan esimerkiksi kouluja, katuja ja päiväkoteja. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista kuten opetuksesta, varoittaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Uudistus toisi Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kovat leikkaukset heti alusta lähtien.

– Sote-palveluiden säästöpaine Uudellamaalla on arvioitu pelkästään maakuntien ensimmäisenä toimintavuotena noin 300 miljoonaksi euroksi, josta Espoon osuus olisi noin 50 miljoonaa. Tällaisen summan säästäminen jo nyt hyvin tehokkaasta palvelutuotannosta on mahdoton tehtävä ja tekisi siirtymävaiheesta erittäin vaikean, painottaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi myös Suomen kautta aikain suurinta fuusiota. Uudenmaan maakunnasta tulisi peräti 60 000 henkilön organisaatio.

– Siirtymän toteuttaminen ja uuden organisaation rakentaminen esitetyllä aikataululla on suuri riski ja mittakaavaltaan aivan erilainen toimenpide kuin muun Suomen paljon pienemmissä, pienimmillään Leppävaaran kokoisissa maakunnissa. Pelkästään Espoossa uudistus koskee suoraan 5000 työntekijää, jatkaa Elo.

-Vaikka paine saada uudistus vuosikymmenien yritysten jälkeen aikaan on kova, ei päätöksiä pitäisi tehdä jääräpäisesti, riskit sivuuttaen ja näin tiukalla aikataululla. Kertarysäyksen sijaan kannattaisi edetä vaiheittain aloittaen sieltä, missä tarve sote-palveluiden uudistamiselle ja leveämmille maakunnan hartioille on suurin, päättää Hopsu.

 

Kannanotto 6.4.2018

Valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä

19.3.2018

Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme eniten vaikuttava vaihe ja pedagogista lähestymistapaa on viime vuosina entisestään vahvistettu. Espoossa tilanne on jo useamman vuoden ollut se, että päiväkoteihin ei saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa riittävästi, vaihtuvuus on suurta ja henkilöstövuokramenot kasvavat. Vuonna 2017 henkilöstövuokrausmenot ylittyivät varhaiskasvatuksessa 2,8 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan henkilöstömenoihin budjetoidusta säästyi 7,9 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 600 lastentarhanopettajaa ja tarve kasvaa, kun poliittisin linjauksin pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Lainsäädännöllä on lisätty lastentarhanopettajien tehtäviä ja pedagogista roolia. Tehtävien lisääntyminen ei kuitenkaan näy lastentarhanopettajien palkkakehityksessä, joka on jäänyt jälkeen verrattuna muihin korkeakoulutettuihin kuntatyöntekijöihin. Pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset ja vaativaksi koetut työolot yhdistettynä matalaan palkkatasoon ovat johtaneet siihen, että alalta pyritään nopeasti jatkokouluttautumaan.

Jotta Espoo pystyy varmistamaan riittävän lastentarhanopettajien saannin ja vahvistamaan pysyvyyttä, tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten palkkausta ja työoloja voidaan kehittää. Työoloihin vaikuttavat mm. tilojen terveellisyys ja turvallisuus, riittävä henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot.

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:

– Mikä on varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaihtuvuus Espoossa?
– Millä keinoin vuokratyövoiman käyttöä voidaan vähentää varhaiskasvatuksessa?
– Miten huomioidaan lakimuutosten tuomien pedagogisten vastuiden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa työolosuhteiden ja palkkauksen osalta?
– Millä keinoin varmistetaan pätevien lastentarhanopettajien saaminen ja pysyvyys Espoossa?
– Miten Espoo aikoo reagoida Helsingin toimiin houkutella rahakannustein lastentarhanopettajia?

Harrastuksista puhuminen ei ole mitään “harrastelua”

Tämän vuoden budjetissa lisäsimme hieman rahoitusta taiteen perusopetukseen eli kulttuuripuolen harrastuksiin, toivottavasti suunta säilyy jatkossakin. Nyt oli korkea aika avustusten nostolle, sillä tähän ei ole pystytty moneen vuoteen, kun taas nuorten määrä Espoossa on samaan aikaan kasvanut.

Valtuusto on myös linjannut niin edellisessä kuin nykyisessä strategiassa harrastuksesta jokaiselle espoolaislapselle ja –nuorelle sekä tehnyt useita aloitteita, jolla monipuoliseen harrastustoimintaan on haluttu panostaa. Harrastustoiminta nähdään yhtenä parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorten kasvua.

Liikuntaharrastuksia huomioitiin budjettineuvotteluissa liikuntapaikkojen vuokra-avustusten lisäämisellä. Nuorisotoimi on tehnyt aktiivista ja hyvää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kanssa, toivoisin, että yhteistyö ja vuoropuhelu entisestään tiivistyy myös kulttuuripuolen kanssa.

Myös rahoituksen lisääminen vähävaraisten harrastustoimintaan on ollut pitkään vihreiden ja muidenkin ryhmien esityksissä. Tässä esitetyn passin lisäksi on puhuttu harrastussetelistä, jonka avulla nuori ja perhe voisivat valita, minkä tahansa tarjolla olevista harrastusmuodoista. Ajatuksena on se, etteivät harrastukset eriytyisi varallisuuden mukaan. Näitä valinnanvapauteen perustuvia rahoitustapoja on ollut vaikea edistää, kuten tässäkin vastauksessa todetaan, taloussyistä. Aloitevastauksessa kuitenkin kerrotaan, että noin 20 % nuorista kokee harrastukset liian kalliiksi ja noin 40 % ei koe tietävänsä, mitä alueella voi harrastaa, joten tekemistä riittää.

Perusrahoituksen turvaaminen eri toimijoille, myös liikunnan ja kulttuurin sektoreiden ulkopuolille jääville harrastuksille on myös äärimmäisen tärkeää ja usein hyvin pienilläkin avustuksilla saadaan aikaan laadukasta toimintaa. Harrastustoiminnassa vapaaehtoistyön panos kertoo moninkertaiseksi kaupungin antaman taloudellisen panoksen. Olisi hyvä aktiivisesti etsiä myös niitä keinoja, joilla kaupungin tilojen käytön helpottamisella tai muilla vapaaehtoistoiminnan tukemisen tavoilla voidaan harrastustoimintaa edistää.

HOP-kerhot ja muut koulupäivän yhteyteen rakennetut harrastusmahdollisuudet ovat myös hieno ja valtuuston toivoma lisä. Harrastusten sovittamista koulupäivän yhteyteen täytyy vielä kuitenkin harjoitella, siten, että kategorinen kellonaikaan ja päivään sidottu koko Espoon malli ei vaikeuttaisi koulujen lukujärjestysten tekoa ja muuta jo olemassa olevaa harrastustoimintaa liikaa.

Harrastustoiminnan yksi arvokas osuus on kaveriporukan laajeneminen ja välillä myös se, että harrastuksissa voi olla aivan eri joukon kanssa kuin koulussa. Harrastuksessa pysymiseen vaikuttaa myös se, löytyykö itselle mieluisa tapa toimia. Onkin hyvä, että vastauksessa todetaan, että eri mahdollisuuksista tiedottamiseen ja viestimiseen panostetaan entistä enemmän, samoin nuorten omien toiveiden kuulemiseen.

 

Länsimetron tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen

On aivan surkeaa, että metron jatkon kustannukset nousivat näin paljon ja aikataulu lykkäytyy arvioidusta. Hyvää on se, että suunnitelmaa voinee nyt pitää realistisena. Hankkeen hallintoa ei ole pilkottu enää niin pieniin hankkeisiin, että niiden perässä ei pysytä, hankeorganisaatiota on vahvistettu ja turvallisuusmääräyksetkin ovat nyt tiedossa.
 
Niin lykkäytyminen kuin kustannustennousu olivat ensimmäisen vaiheen perusteella kyllä odotettavissa ihan maalaisjärjelläkin arvioiden. Espoolle kustannustennousu tekee tiukkaa myös sote- ja maakuntauudistuksen tuomien rahoituspaineiden vuoksi. Valtiolla tulisi olla järkeä ja ymmärrystä tilanteessa.
 
Joukkoliikenteen heikentyminen Espoossa metron perusteella ei ole päätetty tai toivottu linja. Nyt kun Etelä-Espoon pääsy metron piiriin venyy entisestään tulee suorat bussilinjat niin Espoonlahden alueelta kuin Finnoontien varresta aloittaa mahdollisimman pian uudestaan, jottei siirtymää julkisesta liikenteestä henkilöautoiluun tapahdu entistä enemmän.
 
Jos puheenjohtaja ei olisi katsonut, että liityntäliikenne ei koske tätä päätöstä, olisin esittänyt seuraavan toivomuksen: valtuusto toivoo, että Valmistellaan mahdollisimman pian riittävä keinovalikko Espoonlahden ja Finnoontien alueen toimivan joukkoliikenteen palauttamiseksi mahdollisimman pian.
 
Metron lykkäytyminen tuo mukanaan myös huolen, että metroon sidoksissa olevat maanpäälliset rakennushankkeet venyvät. Erityinen huoli on noussut Espoonlahden alueesta ja Lippulaivan remontista. Kannatan Tiina Pursulan valtuustotoivomusta: Valtuusto toivoo, että Espoonlahden ja Kivenlahden aseman rakennustyömaiden liikennejärjestelyt järjestetään mahdollisimman pian turvallisiksi ja asumista häiritsemättömiksi, ja ettei päivitetyn hankesuunnitelman mukainen metron jatkon lykkääntyminen viivästytä asemaseutujen käynnissä olevia rakennustöitä (kun hän sen esittää).
Valtuustossa 19.3.2018

Espoon Vihreät: Lasten ja nuorten tasa-arvon toteuduttava kouluverkkopäätöksissä

Kannanotto julkaistu Espoon Vihreiden sivuilla 22.1.2018

Virkamiesten esitys Espoon kouluverkoksi julkaistiin 11.1. Se on herättänyt asukkaissa paljon huolta ja syystä. Espoon strategiassa linjattiin, että koulujen sisäilmaongelmat poistetaan, kouluverkkoa uudistetaan oppimisen lähtökohdista ja lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni.

“Koko kouluverkkoesitys ja siitä saatava palaute on nyt käytävä huolella läpi ja tehtävä tarvittavat muutokset. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, jolla on suuri merkitys espoolaisten lasten, nuorten ja perheiden elämään.” painottaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Vaalien alla kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivat laittamaan koulut kuntoon ja valtaosa valtuutetuista oli valmis tarvittaessa purkamaan investointikaton koulujen ja päiväkotien osalta.

“Haluamme varmuuden siitä, mitä kouluverkkoesitys tarkoittaa ryhmäkokojen kannalta. Vihreät ovat puolustaneet pieniä ryhmäkokoja, emmekä ole valmiita kouluverkkopäätöksen varjolla hyväksymään ryhmäkokojen kasvattamista. Etenkin Leppävaaran alueella oppilasmäärän kasvu näyttää niin suurelta, että pelkäämme etteivät kaikki mahdu uusiinkaan tiloihin.”, toteaa Hopsu.

“Kouluverkkoesitys osoittaa, ettei annettu investointikatto ole koulujen tilatarpeiden osalta riittävä. Korjauslistalta puuttuvat ainakin Niittykummun ja Nöykkiön koulut ja Jupperin koulun korjaus on ajoitettu 10 vuoden päähän. Uudet kaupunkikeskukset Finnoo ja Kera rakentuvat ilman uusia koulutiloja.”, murehtii Hopsu

Talousarvioneuvotteluissa jäivät pöydälle Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut sekä Tietotie 6:n vuokrahanke ja Meri-Matin lukio. Vihreissä herättää ihmetystä, ettei tämän kokonaisuuden osalta ole perusteellisesti pohdittua toteuttamiskelpoista esitystä.

“Tapiolassa ei ole tällä hetkellä yhtään käytössä olevaa alakoulua. Perheiden kannalta on kohtuutonta, että päätöksiä Aarnivalkean ja Jousenkaaren tyhjillään olevien rakennusten  osalta on pitkitetty. Koska molemmat rakennukset ovat osoittautuneet purkukuntoisiksi, on lähdettävä siitä, että tilalle rakennetaan kokonaan uudet koulut. Tämä johtopäätös olisi tullut tehdä jo aikaa sitten ja käynnistää tarvittavat neuvottelut Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon kanssa. Nyt se on tehtävä viivyttelemättä.” vaatii kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo.

“Jousenkaaren koulu on ajoitettu talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn investointiohjelmaan vuosille 2019-2021 ja tästä aikataulusta Vihreät pitävät kiinni. Aarnivalkean koulun osalta on pikaisesti selvitettävä vaihtoehdot väistötilojen toteuttamiseksi Tapiolassa joko Tapiolan koulun yhteydessä tai siirtokelpoisiin rakennuksiin. Useiden vuosien väistö Kivimiehen vuokratiloihin Otaniemeen ei ole kestävä ratkaisu. Tiloja voidaan sen sijaan käyttää väistötilana kiireisissä väistötarpeissa kunnes niitä tarvitaan kansainvälisen koulun ja Otaniemen kasvavan lapsimäärän tarpeisiin.” jatkaa Elo.

Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukioita esitetään Tietotielle 2019 alkaen ja Kaitaan lukion siirtämistä Matinkylään noin 2023 siten, että sille etsittäisiin tilaa koulu palveluna -konseptia hyödyntäen alueelta löytyvistä muista tiloista. Kauklahden lukion ehdotetaan siirtyvän Nihtisiltaan Kutojantielle.

“Lukioverkon tulee olla alueellisesti tasa-arvoinen, jotta nuorten kulku lukioon on sujuvaa eri puolilta Espoota. Emme pidä järkevänä lukioiden keskittämistä entistä vahvemmin Otaniemen-Tapiolan alueelle. Kannatamme edelleen Meri-Matin lukiotilan toteuttamista lähivuosina. Tietotie 6:n tilojen sijaan Otaniemessä tulisi verrata avoimesti juuri koulutarpeeseen sopivia tiloja.” sanoo Hopsu.

Jos Olarin lukio halutaan siirtää Aalto-yliopiston läheisyyteen, tulisi Vihreiden mielestä myös arvioida, voisiko osa Tapiolan alueelle sijoittuvista lukiopaikoista siirtyä Kutojantielle. Tällöin paikat jakautuisivat tasaisemmin ja Kauklahdessa voisi jatkua lukio-opetus.

Myös Pohjois-Espoossa tarvitaan lähikouluja. Lakkautusuhan alla ovat Pakankylän ja Nuuksion koulut.

“Tilapalveluiden on tutkittava viipymättä Pakankylän koulun epäonnistuneesta ilmastointiremontista johtuvat ongelmat ja arvioitava korjaustarpeet. Samoin on arvioitava, onko Nuuksion koulua järkevää lakkauttaa, kun Karhusuon koulu tulee täyttymään alueen kasvaessa.” toteaa Elo.

Vihreät ovat huolissaan myös joistain esitykseen sisältyvistä lapsen edun mukaisten palvelujen muutoksista.

“Meidän ei tule siirtyä erityiskoulujen yhdistämisiin ja lakkauttamisiin naapurikuntien vauhdilla. Myöskään alkuopetukseen satsaavan Hösmärinpuiston koulun työn katkaiseminen ei vaikuta perustellulta toimenpiteeltä.” toteaa Hopsu.