Tiedote 4.9.2018

Espoon 12 vuoden toimitilainvestointiohjelmasta käytiin ryhmien väliset tiukat neuvottelut, joista löytyi tänään yhteinen neuvottelutulos. Neuvotteluja johti Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreiden mielestä alkuperäisessä esityksessä oli lykätty liian monen tarpeellisen koulun ja päiväkodin peruskorjausta tai uuden rakentamista.

”Saimme 30 miljoonan euron lisäyksen viiden ohjelmasta pudonneen päiväkodin toteutukseen. Lisäys käytetään kiireellisimpiin kohteisiin. On tärkeää, että investointoinnit toteutetaan siten, että kasvavaan päivähoitotarpeeseen pystytään vastaamaan alueellisesti tasapuolisesti ja niin, ettei ryhmäkokoja tarvitse kasvattaa”, painottaa Inka Hopsu.

Vihreiden vaatimuksesta toimitilaohjelmaa tarkennettiin aikaistamalla neljän koulun peruskorjausta (Tähtiniityn, Saarnilaakson, Sunan ja Nöykkiön peruskorjaukset) sekä lisäämällä ohjelmaan kahden koulun peruskorjaukset (Laurinlahden koulu v. 2024 ja Lähderannan koulu v. 2027).

”Koulukorjausten pysyminen aikataulussa on tärkeää, jotta hätäväistöt pystytään jatkossa välttämään. Korjausten lykkääminen ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää”, jatkaa Hopsu.

Vihreät puolustivat neuvotteluissa myös lukion säilyttämistä Kauklahdessa. Tärkeänä pitkän aikavälin tavoitteena on Espoonlahden suuralueen lukiopaikkojen lisääminen. Vihreät kannattaa Kivenlahden uuden toisen ja korkea-asteen kampuksen kehittämistä, jonne saataisiin myös houkutteleva lukio.

”Lähinnä koulu- ja päiväkotihankkeita sisältävä toimitilainvestointiohjelma on massiivinen. On tärkeää, että hankkeet pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti siten että myös aikatauluissa pysytään” päättää Hopsu.

Valtuustopuhe toimitilainvestointiohjelmasta ja budjettikehyksestä valtuustossa 10.9.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon 12 vuoden toimitilainvestointiohjelmasta käytiin ryhmien väliset
tiukat neuvottelut, puheenjohtajana kiitos niistä kaikille ryhmille.
Kiitos myös virkamiehille siitä, että pohjaesitys otti jo paremmin huomioon
vaaditut koulu- ja päiväkotikorjaukset, Esitykseen oli priorisoitu
kiireisimpiä hankkeita ja ohjelma on myös hyvin etupainotteinen aiempien
neuvottelukierrosten vaatimusten mukaan.

Valitettavasti korjaustarve Espoossa on kuitenkin massiivinen eikä
esitys vastannut sivistystoimen ja lautakunnan lausumaa uusien ja
korjattujen tilojen tarvetta. Esityksestä oli pudonnut kokonaan pois 7
päiväkotia ja useita kouluja, lisäksi useita korjauksia oli lykätty.

Kaikkia tarpeellisia hankkeita emme yrityksistä huolimatta saaneet
nostettua listalle, mutta 30 miljoonan euron satsaus kiireisimpiin
viiteen uuteen päiväkotiin olemassa olevan tilaohjelman päälle, kahden
ohjelmasta pudonneen koulun peruskorjauksen; Laurinlahden koulun ja
Lähderannan koulun, nostaminen takaisin ohjelmaan sekä neljän koulun
(Tähtiniityn, Saarnilaakson, Sunan ja Nöykkiön) peruskorjausten
aikaistaminen olivat kuitenkin niin merkittäviä muutoksia, että
neuvottelutulos kannatti hyväksyä.  Vihreille lisärahan saaminen koulu- ja päiväkotikorjauksiin oli
kynnyskysymys. Sen saaminen oli tiukassa, kun valmiutta
investointikaton avaamiseen ei ollut.

Lisäysesityksillä haluamme erityisesti vahvistaa alueellista tasapainoa
Espoossa. On tärkeää, että kasvavaan koulu- ja päivähoitotarpeeseen
pystytään vastaamaan alueellisesti tasapuolisesti ja niin, ettei
ryhmäkokoja tarvitse kasvattaa ja että koulumatkat eivät pitene.
Hätäväistötilanteiden välttäminen on valtuuston strategiaan asettama
tavoite, joka toteutuessaan säästää niin terveyttä kuin kustannuksia.

Vihreät puolustivat neuvotteluissa lukion säilyttämistä Kauklahdessa.
Tärkeänä pitkän aikavälin tavoitteena on Espoonlahden suuralueen
lukiopaikkojen lisääminen. Vihreät kannattaa joko EYL:n uuden tilan
rakentamista tai Kivenlahden uuden toisen ja korkea-asteen kampuksen
kehittämistä, jonne saataisiin myös lukio. Tulevien vuosien
tilaohjelmiin jää siis vielä paljon ratkottavaa.

On tärkeää, että nyt päätettävät hankkeet pystytään suunnittelemaan ja
toteuttamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, jotta ohjelmaan
saadaan jatkossa mahtumaan useampia korjausta odottavia kouluja ja
päiväkoteja sekä myös kulttuuri- ja  liikuntahankkeita. Laadun valvonnan
tulee toimia, jotta tulevaisuudessa vältytään huonon rakentamisen
seurauksilta.

Hyvät valtuutetut,

Jotta Espoon talouden tasapaino säilyisi massiivisesta
investointiohjelmasta huolimatta, eikä näkyisi liian rajuina
käyttötalouden tiukennuksina/palvelujen leikkauksina esitämme, että
kehykseen lisätään
.. vuosittain 18 me siten, että 5 me kohdistetaan sivistystoimeen
(ensisijaisesti 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, avustajaresurssi),
5 me sosiaali- ja terveystoimeen (ensisijaisesti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja terapiapalvelut, perheiden tukipalvelut, vanhusten palvelut) ja 8 me velanoton vähentämiseen. Lisäys on mahdollista rahoittaa
tuloveroprosentin 0,25%-yksikön korotuksella, jolloin tuloveroprosentiksi tulisi 18,25%.

Espoon strategiassa päätimme 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta, jotta yhä useampi lapsi tulisi jo 5-vuotiaana
varhaiskasvatuksen pariin. Vastaavat virkamiehet kertovat, että
tilojen puolesta kokeilu voitaisiin aloittaa ensi vuonna. Sen
toteutus olisi järkevää myös siksi, että suunta valtakunnan tasolla on
johtamassa näihin muutoksiin.
Esitetty budjettikehys on niin tiukka, että se tietää nipistyksiä opetuksen
tunti- ja avustajaresurssista. Sosiaali- ja terveystoimessa esimerkiksi
vanhusten palvelut ja eri-ikäisten mielenterveys- ja terapiapalvelut ovat todella tiukoilla.

Neuvotteluissa tehtiin useita tärkeitä pöytäkirjamerkintöjä, joista
yhtenä oleellisena haluan nostaa esiin ryhmien sitoutumisen Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien korjaamisen jatkamiseen joukkoliikenteen
linjojen palautuksilla:

Lisäksi vuoden 2019 talousarviossa varaudutaan joukkoliikenteen
palvelutason turvaamiseen, tarpeellisen lisäliikenteen kuluihin ja
niiden vaikutuksiin HSL kuntaosuuteen. Espoo edellyttää, että HSL
toteuttaa linjojen korjaukset kustannustehokkaasti ja ripeästi.

 

Valtuustopuhe 20.8.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

On hienoa, että saimme osan suorista linjoista palautettua ja näin helpotettua Länsiväylän varren työmatkaliikennettä.

Päätös jäi kuitenkin vaillinaiseksi ja ratkaisu auttaa vain osaa espoolaisista.

On ajattelematonta, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaita, joille ei ole jatkossakaan rakentumassa liityntälinjatonta kulkua Helsinkiin ei huomioitu. Suorat linjat tarvitaan mahdollisimman nopeasti Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueelle ja Finnoontien varrelle Suvelasta ja Sunasta saakka.

Esimerkiksi Latokasken  saavutettavuus on tällä hetkellä matka-ajoiltaan Lahden ja Hämeenlinnan tasolla, etäisyys keskustaan kuitenkin vain noin 20 km.

Ei ole järkevää, eikä kohtuullista tuplata aiempia matka-aikoja, poistaa koululaislinjoja sieltä, missä metro ei kulje ja hävittää poikittaisyhteyksiä esim. Meilahteen. Muutoksissa ei puhuta kustannuksiltaan ja linjamääriltäänkään mistään mahdottomuuksista.

Metro on ollut fiksu päätös, (kevytratikka olisi minusta ollut vielä parempi.)

Virhe on kuitenkin tehty siinä, että liityntäliikennettä on koitettu haalia liian laajalta alueelta, jolloin matka-aikojen muutokset ovat liian radikaaleja. Yhdessä tulossa olevan vyöhykeuudistuksen kanssa osa espoolaisista kokee, että ennen alueellisesti suht tasa-arvoinen Espoo, ei enää ole sitä. Kokemuksen mukaan asuntojen arvo laskee, lapsiperhearjen järjestämisestä työtä tai asuinpaikkaa vaihtamatta tai autoa hankkimatta on tullut mahdotonta.

HSL:n matka-aika-arviot eivät ole valitettavasti käytännössä pitäneet paikkaansa. Osa tästä toki helpottuu, kun metro saadaan kulkemaan Kivenlahteen saakka ja Matinkylä ei ole enää yhtä suuren liityntäliikenteen kasausasema. Siirtymäkausi olisi siis alunalkujaan pitänyt hoitaa paremmin, Itä-Helsingistäkin tuli suoria linjoja vielä pitkään metron kanssa rinnan.

Tässä maailman tilassa on minusta hyvin järkevää huolehtia toimivasta joukkoliikenteestä. Se on fiksu prioriteetti seudullisestikin ja Vihreät ovatkin HSL:ssä yksimielisesti puolustaneet parannusesityksiä.

Esitän seuraavan valtuustoivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Espoo edellyttää viipymättä HSL:ää selvittämään kustannukset ja aikataulun, jolla Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueen sekä Finnoontien varren ruuhka-ajan suorat linjat saadaan pikimmiten korjaamaan matka-aikojen pidentymistä ja kapasiteettiongelmaa.

Myös syksyn budjettineuvotteluissa mitataan lopulta Espoon eri ryhmien sitoutuminen joukkoliikenteen epäkohtien korjaamiseen.

 

Puhe puoluekokouksessa 16.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät vihreät ystävät,

Olemme tehneet vahvaa koulutuspolitiikkaa niin kunnissa kuin eduskunnassa. Olemme pyrkineet turvaamaan koulutuksen laadun aina, kun se on ollut mahdollista.

Pyrkimyksenä tulee olla jatkossakin nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja parhaan mahdollisen opetuksen tarjoaminen. Tukea tulee tarjota mahdollisimman varhain ja siihen tulee turvata riittävät resurssit.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi keino monista. Ennen sen käyttöönottoa tulee varmistaa, että kuntien resurssit kattavat laadukkaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen. Erityistä tukea tulee tarjota jo koulupolun alkumetreillä, varhaiskasvatuksesta lähtien, sitä tarvitseville.

Jos oppivelvollisuutta pidennetään, se tulee tehdä vain turvaten laatu ja resurssit läpi koulutuspolun, myös toisen asteen koulutuksessa. Yksilölliset ratkaisut tulee mahdollistaa läpi kaikilla asteilla.

Valtuustopuhe 11.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitos virkamieheille perinpohjaisesti valmistellusta vastauksesta valtuustokysymykseeni, vastaus osoittaa, että huoli on yhteinen.

Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme eniten vaikuttava vaihe ja pedagogista lähestymistapaa on viime vuosina entisestään vahvistettu. Espoossa tilanne on jo useamman vuoden ollut se, että päiväkoteihin ei saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa riittävästi, sijaisten käyttö on suurta ja henkilöstövuokramenot kasvavat. Vuonna 2017 henkilöstövuokrausmenot ylittyivät varhaiskasvatuksessa 2,8 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan henkilöstömenoihin budjetoidusta säästyi 7,9 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 600 pätevää lastentarhanopettajaa ja tarve kasvaa, kun poliittisin linjauksin pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Vastauksessa nostetaankin hyvin tarvetta lisätä lastentarhanopettajien opiskelupaikkoja Helsingissä merkittävästi enemmän kuin, mitä nyt on ehdotettu.

Lainsäädännöllä on lisätty lastentarhanopettajien tehtäviä ja pedagogista roolia. Tehtävien lisääntyminen ei kuitenkaan näy lastentarhanopettajien palkkakehityksessä, joka on jäänyt jälkeen verrattuna muihin korkeakoulutettuihin kuntatyöntekijöihin. Pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset ja vaativaksi koetut työolot yhdistettynä matalaan palkkatasoon ovat johtaneet siihen, että alalta pyritään nopeasti jatkokouluttautumaan.

Jotta Espoo pystyy varmistamaan riittävän lastentarhanopettajien saannin ja vahvistamaan pysyvyyttä, tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten palkkausta ja työoloja voidaan kehittää. Työoloihin vaikuttavat mm. tilojen terveellisyys ja turvallisuus, riittävä henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot. Lautakunta kirjasi lisäksi kantanaan, että Espoossa toteutetaan työn vaativuuden arviointi lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajien työstä. Se on oikeudenmukainen tapa tarkastella palkankorotustarpeita koko alalla.

HSL:n hallitus päätti viime viikolla Etelä-Espoon linjastomuutoksista, jotka tulevat osin parantamaan länsimetron liityntäliikenteen ongelmia tuomalla suoria ruuhkalinjoja Kivenlahteen, Saunalahteen, Soukkaan ja Laurinlahteen. Lisäksi Kattilalaaksoon saatiin sieltä puuttunut liityntälinja.

Vihreät pitävät tärkeänä, että vaadittuja parannuksia vihdoin saadaan, mutta ovat pettyneitä siihen, että suorat linjat toteutettiin vain osalle asuinalueista, joilla matka-ajat ovat pidentyneet merkittävästi metron myötä.

“Ei ole reilua, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaat jäävät edelleen ilman suoria linjoja ja matka-aikojen nopeutuksia. Latokasken osalta liityntä hidastui ja suora yhteys Nöykkiöön, Martinsiltaan ja Suomenojalle katkesi, mikä hankaloittaa koululaisyhteyksiä.” sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula.

“Konsernijaosto kehotti esityksestäni etsimään yhteistyössä HSL:n kanssa ratkaisun, jossa Latokasken joukkoliikenne- ja erityisesti koululaisyhteydet eivät heikkene”, Pursula jatkaa.

Vihreät edellyttävät, että jäljelle jäävien ongelmien ratkaisua jatketaan, jotta matka-aikoja saadaan lyhennettyä ja joukkoliikenteen heikentynyttä palvelutasoa parannettua. Matinkylän metroon on myös saatava tiheämpi vuoroväli, jotta ruuhkassakin kaikki mahtuvat juniin. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tarkempaa alueellista matkustajatietoa Etelä-Espoon joukkoliikenteen käyttäjämääristä ennen ja jälkeen Länsimetron aloituksen.

”Nyt on pikaisesti selvitettävä suorien linjojen palauttamista palvelemaan myös Latokasken, Nöykkiön, Tillinmäen ja Finnoontienvarren alueita ja varmistettava niin työmatka- kuin koululaisliikenteenkin sujuvuus näillä alueilla. Joukkoliikenteen tason heikkeneminen yhdessä tulevan vyöhykemallin kanssa rapauttaa Espoon alueellista tasa-arvoa,” painottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreät peräänkuuluttavat myös parempaa yhteistyötä kaupungin ja HSL:n välillä.

“Asukkaiden tasavertaisen kohtelun pitää olla seudullisen joukkoliikenteen lähtökohta. Sen toteutumiseksi kaupungin on tiivistettävä linjastosuunnittelussa yhteistyötä HSL:n kanssa,” painottaa HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.

Konsernijaosto käy evästyskeskustelun HSL:n ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmasta seuraavassa kokouksessaan 11.6. Varsinainen kaupungin lausunto annetaan elokuun kokouksessa.

“Lisäparannukset on valmisteltava Espoon ja HSL:n yhteistyönä osaksi vuoden 2019 suunnitelmia niiltä osin kun niitä ei voida toteuttaa tämän vuoden aikana”, päättää Pursula.

Espoon Vihreiden kannanotto 14.5.2018

Valtuustopuhe 21.5. 2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki pitkän ja suuren työn käsitellessään kouluverkkoesityksiä ja pyrkiessään hakemaan niihin ryhmien välillä yhtenäistä kantaa.

Lähtökohdat eli kasvava kaupunki, korjaustarpeessa olevien koulujen suuri määrä ja asetettu investointikatto, joka tässä vaikutti valmisteluun, tekivät työstä hankalan. Lisäksi vaikutti siltä, että jotkut hankitut tai hankituiksi aiotut vuokratilat ohjasivat valmistelua liikaa.

Tämä päätös ei koske koko kouluverkkoa, vaan sitä osaa, mikä jäi edellisissä budjettineuvotteluissa avoimeksi. Loppuosasta kouluverkkoa neuvotellaan ryhmien kesken syksyllä. On varmistettava, että erillisistä käsittelyistä huolimatta kaikkia alueita tarkastellaan tasapuolisesti ja myös muiden alueiden ratkaisut, kuten Kauklahden oman lukion säilyttäminen, riittävät lisätilat ja peruskorjausten nopeuttaminen pysyvät mahdollisina kaikilla alueilla.

 

Korjauskohteiden aikatauluttamisen suhteen lautakunta kiirehti ja nosti listalle joitain kohteita, kuten Jupperin koulun. On hämmästyttävää, että vuoden takaisista terveysviranomaisen osoittamista lisätutkimustarpeista huolimatta, kohdetta oli esitetty aivan ohjelman hännälle ja lautakunnan kiirehtimispäätöksestä huolimatta virkamiesesitys korjausvuosiksi jäi liian myöhäiseksi. Haluan tällä sanoa, että ratkaisuja täytyy pystyä tekemään tarvittaessa myös valtuustokäsittelyjen välissä, jos tilanne niin vaatii. Jupperin koulun väistötilaratkaisua, jos sellaista syksyllä tarvitaan, täytyy alkaa valmistella ajoissa siten, että tilat saataisiin alueelle, eivätkä koulumatkat pitenisi kohtuuttomasti.

Tiina Elo käsittelee puheessaan Tapiolan koulujen tilannetta tarkemmin, mutta täytyy todeta, että tilanne on  alueella kinkkisin. Päätösesitys kuitenkin sisältää lopulta ratkaisuja mm. Jousenkaaren koulun uudelleen rakentamisen ja siirtokelpoisten koulutilojen rakentamisen Aarnivalkealle. Vuokratilan määrä alueella niin lukioille kuin alakouluille on suuri ja esityksissä se tarkoittaa virkamiesten mukaan ylimääräisen kapasiteetin syntymistä alueelle ihan muutamissa vuosissa. Sinänsä väljemmät tilat eivät ole lautakunnalle ongelma, mutta kun maksettavat tilavuokrat vaikuttavat suoraan opetukseen käytettävään budjettiin, on tärkeää, ettei sitouduta liian pitkiin vuokrasopimuksiin. Myöskään varalla olevien hätäväistötilojen naulaamista Otaniemeen lautakunta ei halunnut nielaista ilman selvityksiä, sillä korjaustarpeiset koulut sijoittuvat ympäri Espoota ja kulku Otaniemeen ei ole helpointa.

Matinkylän lukion osalta teen uuden, lautakunnan esitystä paremmin vastaavan esityksen, jossa ensisijaisesti rakennetaan jo pitkään odotettu koulu Tynnyripuiston tontille ja vasta toissijaisesti hyödynnetään mahdollista Saas-mallia alueella . Koululla on kiire, joten rakentaminen pitäisi saada pikaisesti liikkeelle, ei ole aikaa kauaa odotella sopivien kumppaneiden löytymistä uuteen suunnitteluun.

Vielä viimeisenä toivon, että valtuutetut muistavat, että koulutilojen lisäksi meillä on yhä pula myös riittävistä, kunnossa olevista päiväkodeista. Pidetään tämä mielessä myös neuvotteluvaiheessa syksyllä.

Arvoisat puheenjohtajat, hyvät valtuutetut,

Espoon Vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Espoon suhteellisen velkaantumisen.

Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet pysyvät. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan palveluja, kouluja, katuja ja päiväkoteja. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista, kuten opetuksesta.

Rahoitusmekanismeihin ehdotetut muutokset vaikeuttavat entisestään kaupunkien tilannetta. Valtionosuuksien jaossa on huomioitava paremmin kasvukuntien tarpeet ja luovuttava ehdotetusta kiinteistöverotulojen puolikkaan laskemisesta mukaan verotuloihin perustuvaan valtionosuustasaukseen.

Mallin säästötavoite olisi Uudellamaalla 300 miljoonaa ensimmäisenä vuonna. Se toisi alueen sote-palveluihin leikkauspaineet heti alusta lähtien. Tällaisen summan säästäminen on mahdotonta.

Uuden organisaation käynnistäminen esitetyllä aikataululla on riski, jota ei tule ottaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Sote-uudistuksen tarve Suomessa on ilmeinen ja uudistuksen tavoitteista on ollut suurelta osin yhteinen ymmärrys. Pääkaupunkiseudun valtuutetut eivät ole oppositiopolitiikan nimissä tänään koolla kertomassa huolestaan uudistuksen riskien suhteen.

Uudistus on taloudellisesti kriittinen Espoolle ja muille kasvaville kaupungeille, joiden tulisi pystyä toimimaan maamme kehityksen moottoreina ja myös aikataulultaan erittäin riskialtis, tästä olemme kaikki yhtä mieltä. Siksi on erittäin valitettavaa, että Espoossa hallituspuolueissa koettiin hallituksessa olon paine ja vastuu siten, että lähdettiin vesittämään pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja virkamiesten yhdessä valmistelemaa kantaa, joka on linjassa Espoon aiemmin antamien lausuntojen kanssa.

Siksi esitän, että palaamme kaupunkien yhteiseen esitykseen, joka on jaettu teille.

Lausunto on kuntien hioma kompromissi, eikä varmaan kenestäkään täydellinen, pahimmat intohimotkaan eivät siinä toisaalta loista. Yhteinen kannanotto on tärkeä ja painava viesti maan hallituksen suuntaan. Uudistus on esitetyssä muodossa kestämätön pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukaupunkien näkökulmasta.

Seuraan valmistelua myös maakuntahallituksen vinkkelistä ja huolenaiheita on useita. Vastaukseksi ei riitä, että myönnetään, että nyt joudutaan tekemään heikkoa jälkeä, kun parempaan ei pystytä tai ehditä, ja luvataan korjata sitten perästä päin. Sellainen toiminta on turhaa riskinottoa poliittisen paineen alla.

Nyt on korjattava virheet ja vaiheistettava uudistus entistä vahvemmin, niin, että maakunnilla on tässä itsellään päätösvaltaa. Uudistus säilyy hallittavana ja palveluiden toimivuus on tulee varmasti turvattua kaikissa vaiheissa. Halukkaat ja pienemmät, lue myös riskittömämmät, maakunnat voisivat edetä edellä.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi Suomen suurimman fuusion toteuttamista. Henkilökuntaa maakunnassa tulisi olemaan 55 000 ja yhdistettäviä tietojärjestelmiäkin on kerrottu löytyneen ennakoidun noin 1400 sijaan 2400. Aikaa siis tarvitaan.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa kaiken on toimittava joka hetki, alusta alkaen.

Myös demokratian toimivuutta kannattaa arvostaa.
Vaalien peruminen ja kamalan kiireen höllääminen varmasti vähentäisivät vastustustakin koko uudistusta kohtaan.