Valtuustopuhe 5.12.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta on viesteissään valtuutetuille ollut huolissaan maahanmuuttajataustaisten espoolaisten mielenterveyspalveluiden toteutumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä koskevat tutkimukset (Maamu, UTH ja PALOMA) osoittavat kiistatta, että ulkomaalaisväestöllä esiintyy paljon psyykkisiä ongelmia, mutta tämä väestönosa käyttää mielenterveyspalveluja vain vähän.

Olen huolissani myös ulkomaalaistaustaisista nuorista, jotka kokevat Kouluterveyskyselyn perusteella 2017 mukaan selkeästi enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta verrattuna saman ikäisiin kantaväestön nuoriin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapoikien kohdalla kyselyn tulokset ovat erityisen huolestuttavia. Ulkomaalaistaustaisten nuorten syrjäytyminen johtaa usein mielenterveydenongelmiin aikuisiällä.

Ilman riittäviä mielenterveyspalveluita oireet voivat johtaa vakaviin pitkäaikaisiin mielenterveyshäiriöihin, ongelmien kasautumiseen, osattomuuteen ja syrjäytymiseen yhteiskunnastamme. Ongelmien kasautuminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttaa turhaan inhimillistä kärsimystä. Tukea on annettava alusta alkaen oikea-aikaisesti, kulttuurisensitiivisesti ja kielillä, joita maahanmuuttajat ymmärtävät. Vastaanottotilanteisiin on varattava totuttua enemmän aikaa, jotta asiakkaan palvelutarve ja tuen tarve saadaan määriteltyä oikein yhdessä asiakkaan kanssa. Asiantuntijoiden kokemuksen mukaan tulkkivälitteinen työskentely vie kaksinkertaisen ajan verrattuna siihen, mitä tarvitaan työskenneltäessä suomen tai ruotsin kieltä osaavan asiakasryhmän kanssa.

Siksi esitän seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan nostamien huomioiden mukaisesti muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten mielenterveyspalveluissa varattaisiin tarvittaessa asiakkaan tapaamiseen ylimääräistä aikaa.

Espoon VIhreiden tiedote 22.11.2018

Espoon Vihreät ovat tyytyväisiä ryhmien välillä saavutettuun budjettisopuun. Neuvotteluissa kaupunginjohtajan esitykseen lisättiin 6,6 miljoonaa, joka kohdistettiin suurelta osin lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaupunginjohtajan esityksessä oli tällä kertaa suuria leikkauksia Vihreille erityisen tärkeisiin opetukseen ja varhaiskasvatukseen, joten suurimmat panokset Vihreiden Inka Hopsun johtamissa neuvotteluissa käytettiin sinne.

Valtuustopuhe 5.12.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreät ovat tyytyväisiä lähes kaikkien ryhmien välillä saavutettuun budjettisopuun, sillä saamme päätettyä useita strategisesti tärkeitä asioita ryhmien laajalla tuella. On tärkeää, että poliittiset ryhmät käyvät säännöllisen keskustelun suunnasta, johon budjetillakin kaupunkia ohjataan. Tällainen strategisen tason asia on esimerkiksi se, että vuoden 2019 aikana laaditaan päästövähennysskenaariot ja toimenpiteet siitä kuinka Espoon hiilineutraalisuustavoite 2030 aiotaan saavuttaa ja kuinka johtaa toteutumaan.

Toinen strategiassa jo päätetty tavoite, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu saadaan myös käyntiin ensi vuonna. Olen tästä erittäin iloinen, sillä tällä tavoitellaan lasten tasa-arvoa oppimisvalmiuksissa. Myös tarjolla olevien tilojen puolesta ensi vuosi on hyvä aika aloittaa. Kokeilun myötä on entistä tärkeämpää varmistaa varhaiskasvatuksen hyvä laatu, sillä muuten tavoiteltuja positiivisia vaikutuksia ei välttämättä saavuteta.

Neuvotteluissa kaupunginjohtajan esitykseen lisättiin 6,6 miljoonaa, joka kohdistettiin suurelta osin lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaupunginjohtajan esityksessä oli tällä kertaa suuria leikkauksia Vihreille erityisen tärkeisiin opetukseen ja varhaiskasvatukseen, joten tiukimman väännön kävimme neuvotteluissa niistä.

Saimme torjuttua Espoo-lisään ja koulujen tuntiresursseihin, ryhmäkokoihin ja avustajaresurssiin kohdistuneet leikkaukset lähes kokonaan. Kannamme yhä huolta siitä, että koulujen opetuksen ja oppimisen tuen resurssit pysyisivät ennallaan, kun tilavuokrat ja mm. IT-kulut kasvavat. Espoossa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten osuus kasvaa vauhdilla. Tämä pitää huomioida resursseissa, jotta kaikki pääsevät heti alusta kunnolla kiinni opiskeluun.

Sosiaali- ja terveystoimessa lisäyksiä tehtiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tukea nuorten hyvinvointiin etsittiin myös lisäämällä koulupsykologin vakanssi ja rahaa etsivään nuorisotyöhön. Toivomme jatkossa myös budjetin tarkastelua poikkihallinnollisesti, kuinka nuorten hyvinvointiin laitetut panokset sijoittuvat, voimmeko satsauksilla ennaltaehkäisyyn ja perheiden hyvinvointiin, välttää raskaampien palveluiden tarvetta. Erityisen haastavaksi kokonaisuuden hallinta saattaa mennä palveluiden pilkkouduttua mahdollisessa maakuntauudistuksessa.

Ruuhkautuneet palvelut, kuten aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut saivat lisäystä. Vanhusten hoidossa kotihoitoon etsitään laatua ja pysyvyyttä vahvistamalla sen alueellista toimintaa. Erityisesti halusimme kiinnittää huomioita omaishoitajien jaksamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn.

Vihreät iloitsee, että kaupungin inhimillisiä arvoja osoittava päätös kaikkien paperittomien välttämättömän hoidon toteuttamisesta päätettiin lopulta virallisesti.

Koko Espoon joukkoliikenteen kehittämisessä on Espoolla ja HSL:llä näytön paikka. Ryhmät antoivat vahvan tukensa sille, että palveluiden laatu tulee palauttaa. Vyöhykemallin rajaa tulee tarkistaa aiemmin aiottua nopeammin, Pohjois-Espoon alueelta perutuksi aiotut suorat linjat tulee säilyttää ja mm. Sunan ja Tuomarilan suora bussilinja Finnoontietä pitkin tulee palauttaa, kuten suora yhteys Latokasken alueelta Kamppiin ja Meilhteen. Pyöräilyn edellytyksien parantamisessa riittää meillä naapurikaupunkiimme verrattuna töitä, mm. talvipyöräilyn edistämistä onnistuttiin kuitenkin nyt jo hieman petraamaan.

Järvien kunnostusta jatketaan tekemällä Loojärvelle kunnostussuunnitelma ja toteuttamalla kunnostus yhdessä Kirkkonummen kanssa. Lisäksi ympäristökeskuksen paikkatietoasiantuntijan toimi vakinaistetaan. Tärkeitä toimia viime kädessä myös ihmisten hyvinvoinnin eteen.

Kaupungin investoidessa ja sijoittaessa kasvun vaatimuksiin on tärkeää pitää kaupungin talous tasapainossa ja satsata kunnolla tehtyjen investointien onnistumisiin ja vaikutusten seurantaan. Tiukka talouskuri ei saa kuitenkaan johtaa kasvavan kaupungin palveluiden kurjistumiseen ja tilanteeseen, jossa henkilökunta on kovilla asukkaille tärkeiden palveluiden toteuttamisessa.

Tiedote 4.9.2018

Espoon 12 vuoden toimitilainvestointiohjelmasta käytiin ryhmien väliset tiukat neuvottelut, joista löytyi tänään yhteinen neuvottelutulos. Neuvotteluja johti Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreiden mielestä alkuperäisessä esityksessä oli lykätty liian monen tarpeellisen koulun ja päiväkodin peruskorjausta tai uuden rakentamista.

”Saimme 30 miljoonan euron lisäyksen viiden ohjelmasta pudonneen päiväkodin toteutukseen. Lisäys käytetään kiireellisimpiin kohteisiin. On tärkeää, että investointoinnit toteutetaan siten, että kasvavaan päivähoitotarpeeseen pystytään vastaamaan alueellisesti tasapuolisesti ja niin, ettei ryhmäkokoja tarvitse kasvattaa”, painottaa Inka Hopsu.

Vihreiden vaatimuksesta toimitilaohjelmaa tarkennettiin aikaistamalla neljän koulun peruskorjausta (Tähtiniityn, Saarnilaakson, Sunan ja Nöykkiön peruskorjaukset) sekä lisäämällä ohjelmaan kahden koulun peruskorjaukset (Laurinlahden koulu v. 2024 ja Lähderannan koulu v. 2027).

”Koulukorjausten pysyminen aikataulussa on tärkeää, jotta hätäväistöt pystytään jatkossa välttämään. Korjausten lykkääminen ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää”, jatkaa Hopsu.

Vihreät puolustivat neuvotteluissa myös lukion säilyttämistä Kauklahdessa. Tärkeänä pitkän aikavälin tavoitteena on Espoonlahden suuralueen lukiopaikkojen lisääminen. Vihreät kannattaa Kivenlahden uuden toisen ja korkea-asteen kampuksen kehittämistä, jonne saataisiin myös houkutteleva lukio.

”Lähinnä koulu- ja päiväkotihankkeita sisältävä toimitilainvestointiohjelma on massiivinen. On tärkeää, että hankkeet pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti siten että myös aikatauluissa pysytään” päättää Hopsu.

Valtuustopuhe toimitilainvestointiohjelmasta ja budjettikehyksestä valtuustossa 10.9.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon 12 vuoden toimitilainvestointiohjelmasta käytiin ryhmien väliset
tiukat neuvottelut, puheenjohtajana kiitos niistä kaikille ryhmille.
Kiitos myös virkamiehille siitä, että pohjaesitys otti jo paremmin huomioon
vaaditut koulu- ja päiväkotikorjaukset, Esitykseen oli priorisoitu
kiireisimpiä hankkeita ja ohjelma on myös hyvin etupainotteinen aiempien
neuvottelukierrosten vaatimusten mukaan.

Valitettavasti korjaustarve Espoossa on kuitenkin massiivinen eikä
esitys vastannut sivistystoimen ja lautakunnan lausumaa uusien ja
korjattujen tilojen tarvetta. Esityksestä oli pudonnut kokonaan pois 7
päiväkotia ja useita kouluja, lisäksi useita korjauksia oli lykätty.

Kaikkia tarpeellisia hankkeita emme yrityksistä huolimatta saaneet
nostettua listalle, mutta 30 miljoonan euron satsaus kiireisimpiin
viiteen uuteen päiväkotiin olemassa olevan tilaohjelman päälle, kahden
ohjelmasta pudonneen koulun peruskorjauksen; Laurinlahden koulun ja
Lähderannan koulun, nostaminen takaisin ohjelmaan sekä neljän koulun
(Tähtiniityn, Saarnilaakson, Sunan ja Nöykkiön) peruskorjausten
aikaistaminen olivat kuitenkin niin merkittäviä muutoksia, että
neuvottelutulos kannatti hyväksyä.  Vihreille lisärahan saaminen koulu- ja päiväkotikorjauksiin oli
kynnyskysymys. Sen saaminen oli tiukassa, kun valmiutta
investointikaton avaamiseen ei ollut.

Lisäysesityksillä haluamme erityisesti vahvistaa alueellista tasapainoa
Espoossa. On tärkeää, että kasvavaan koulu- ja päivähoitotarpeeseen
pystytään vastaamaan alueellisesti tasapuolisesti ja niin, ettei
ryhmäkokoja tarvitse kasvattaa ja että koulumatkat eivät pitene.
Hätäväistötilanteiden välttäminen on valtuuston strategiaan asettama
tavoite, joka toteutuessaan säästää niin terveyttä kuin kustannuksia.

Vihreät puolustivat neuvotteluissa lukion säilyttämistä Kauklahdessa.
Tärkeänä pitkän aikavälin tavoitteena on Espoonlahden suuralueen
lukiopaikkojen lisääminen. Vihreät kannattaa joko EYL:n uuden tilan
rakentamista tai Kivenlahden uuden toisen ja korkea-asteen kampuksen
kehittämistä, jonne saataisiin myös lukio. Tulevien vuosien
tilaohjelmiin jää siis vielä paljon ratkottavaa.

On tärkeää, että nyt päätettävät hankkeet pystytään suunnittelemaan ja
toteuttamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, jotta ohjelmaan
saadaan jatkossa mahtumaan useampia korjausta odottavia kouluja ja
päiväkoteja sekä myös kulttuuri- ja  liikuntahankkeita. Laadun valvonnan
tulee toimia, jotta tulevaisuudessa vältytään huonon rakentamisen
seurauksilta.

Hyvät valtuutetut,

Jotta Espoon talouden tasapaino säilyisi massiivisesta
investointiohjelmasta huolimatta, eikä näkyisi liian rajuina
käyttötalouden tiukennuksina/palvelujen leikkauksina esitämme, että
kehykseen lisätään
.. vuosittain 18 me siten, että 5 me kohdistetaan sivistystoimeen
(ensisijaisesti 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, avustajaresurssi),
5 me sosiaali- ja terveystoimeen (ensisijaisesti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja terapiapalvelut, perheiden tukipalvelut, vanhusten palvelut) ja 8 me velanoton vähentämiseen. Lisäys on mahdollista rahoittaa
tuloveroprosentin 0,25%-yksikön korotuksella, jolloin tuloveroprosentiksi tulisi 18,25%.

Espoon strategiassa päätimme 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta, jotta yhä useampi lapsi tulisi jo 5-vuotiaana
varhaiskasvatuksen pariin. Vastaavat virkamiehet kertovat, että
tilojen puolesta kokeilu voitaisiin aloittaa ensi vuonna. Sen
toteutus olisi järkevää myös siksi, että suunta valtakunnan tasolla on
johtamassa näihin muutoksiin.
Esitetty budjettikehys on niin tiukka, että se tietää nipistyksiä opetuksen
tunti- ja avustajaresurssista. Sosiaali- ja terveystoimessa esimerkiksi
vanhusten palvelut ja eri-ikäisten mielenterveys- ja terapiapalvelut ovat todella tiukoilla.

Neuvotteluissa tehtiin useita tärkeitä pöytäkirjamerkintöjä, joista
yhtenä oleellisena haluan nostaa esiin ryhmien sitoutumisen Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien korjaamisen jatkamiseen joukkoliikenteen
linjojen palautuksilla:

Lisäksi vuoden 2019 talousarviossa varaudutaan joukkoliikenteen
palvelutason turvaamiseen, tarpeellisen lisäliikenteen kuluihin ja
niiden vaikutuksiin HSL kuntaosuuteen. Espoo edellyttää, että HSL
toteuttaa linjojen korjaukset kustannustehokkaasti ja ripeästi.

Valtuustopuhe 20.8.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

On hienoa, että saimme osan suorista linjoista palautettua ja näin helpotettua Länsiväylän varren työmatkaliikennettä.

Päätös jäi kuitenkin vaillinaiseksi ja ratkaisu auttaa vain osaa espoolaisista.

On ajattelematonta, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaita, joille ei ole jatkossakaan rakentumassa liityntälinjatonta kulkua Helsinkiin ei huomioitu. Suorat linjat tarvitaan mahdollisimman nopeasti Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueelle ja Finnoontien varrelle Suvelasta ja Sunasta saakka.

Esimerkiksi Latokasken  saavutettavuus on tällä hetkellä matka-ajoiltaan Lahden ja Hämeenlinnan tasolla, etäisyys keskustaan kuitenkin vain noin 20 km.

Ei ole järkevää, eikä kohtuullista tuplata aiempia matka-aikoja, poistaa koululaislinjoja sieltä, missä metro ei kulje ja hävittää poikittaisyhteyksiä esim. Meilahteen. Muutoksissa ei puhuta kustannuksiltaan ja linjamääriltäänkään mistään mahdottomuuksista.

Metro on ollut fiksu päätös, (kevytratikka olisi minusta ollut vielä parempi.)

Virhe on kuitenkin tehty siinä, että liityntäliikennettä on koitettu haalia liian laajalta alueelta, jolloin matka-aikojen muutokset ovat liian radikaaleja. Yhdessä tulossa olevan vyöhykeuudistuksen kanssa osa espoolaisista kokee, että ennen alueellisesti suht tasa-arvoinen Espoo, ei enää ole sitä. Kokemuksen mukaan asuntojen arvo laskee, lapsiperhearjen järjestämisestä työtä tai asuinpaikkaa vaihtamatta tai autoa hankkimatta on tullut mahdotonta.

HSL:n matka-aika-arviot eivät ole valitettavasti käytännössä pitäneet paikkaansa. Osa tästä toki helpottuu, kun metro saadaan kulkemaan Kivenlahteen saakka ja Matinkylä ei ole enää yhtä suuren liityntäliikenteen kasausasema. Siirtymäkausi olisi siis alunalkujaan pitänyt hoitaa paremmin, Itä-Helsingistäkin tuli suoria linjoja vielä pitkään metron kanssa rinnan.

Tässä maailman tilassa on minusta hyvin järkevää huolehtia toimivasta joukkoliikenteestä. Se on fiksu prioriteetti seudullisestikin ja Vihreät ovatkin HSL:ssä yksimielisesti puolustaneet parannusesityksiä.

Esitän seuraavan valtuustoivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Espoo edellyttää viipymättä HSL:ää selvittämään kustannukset ja aikataulun, jolla Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueen sekä Finnoontien varren ruuhka-ajan suorat linjat saadaan pikimmiten korjaamaan matka-aikojen pidentymistä ja kapasiteettiongelmaa.

Myös syksyn budjettineuvotteluissa mitataan lopulta Espoon eri ryhmien sitoutuminen joukkoliikenteen epäkohtien korjaamiseen.

Puhe puoluekokouksessa 16.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät vihreät ystävät,

Olemme tehneet vahvaa koulutuspolitiikkaa niin kunnissa kuin eduskunnassa. Olemme pyrkineet turvaamaan koulutuksen laadun aina, kun se on ollut mahdollista.

Pyrkimyksenä tulee olla jatkossakin nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja parhaan mahdollisen opetuksen tarjoaminen. Tukea tulee tarjota mahdollisimman varhain ja siihen tulee turvata riittävät resurssit.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi keino monista. Ennen sen käyttöönottoa tulee varmistaa, että kuntien resurssit kattavat laadukkaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen. Erityistä tukea tulee tarjota jo koulupolun alkumetreillä, varhaiskasvatuksesta lähtien, sitä tarvitseville.

Jos oppivelvollisuutta pidennetään, se tulee tehdä vain turvaten laatu ja resurssit läpi koulutuspolun, myös toisen asteen koulutuksessa. Yksilölliset ratkaisut tulee mahdollistaa läpi kaikilla asteilla.

Valtuustopuhe 11.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitos virkamieheille perinpohjaisesti valmistellusta vastauksesta valtuustokysymykseeni, vastaus osoittaa, että huoli on yhteinen.

Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme eniten vaikuttava vaihe ja pedagogista lähestymistapaa on viime vuosina entisestään vahvistettu. Espoossa tilanne on jo useamman vuoden ollut se, että päiväkoteihin ei saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa riittävästi, sijaisten käyttö on suurta ja henkilöstövuokramenot kasvavat. Vuonna 2017 henkilöstövuokrausmenot ylittyivät varhaiskasvatuksessa 2,8 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan henkilöstömenoihin budjetoidusta säästyi 7,9 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 600 pätevää lastentarhanopettajaa ja tarve kasvaa, kun poliittisin linjauksin pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Vastauksessa nostetaankin hyvin tarvetta lisätä lastentarhanopettajien opiskelupaikkoja Helsingissä merkittävästi enemmän kuin, mitä nyt on ehdotettu.

Lainsäädännöllä on lisätty lastentarhanopettajien tehtäviä ja pedagogista roolia. Tehtävien lisääntyminen ei kuitenkaan näy lastentarhanopettajien palkkakehityksessä, joka on jäänyt jälkeen verrattuna muihin korkeakoulutettuihin kuntatyöntekijöihin. Pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset ja vaativaksi koetut työolot yhdistettynä matalaan palkkatasoon ovat johtaneet siihen, että alalta pyritään nopeasti jatkokouluttautumaan.

Jotta Espoo pystyy varmistamaan riittävän lastentarhanopettajien saannin ja vahvistamaan pysyvyyttä, tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten palkkausta ja työoloja voidaan kehittää. Työoloihin vaikuttavat mm. tilojen terveellisyys ja turvallisuus, riittävä henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot. Lautakunta kirjasi lisäksi kantanaan, että Espoossa toteutetaan työn vaativuuden arviointi lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajien työstä. Se on oikeudenmukainen tapa tarkastella palkankorotustarpeita koko alalla.