Inka Hopsu

Kestäviä,
ihmisläheisiä
valintoja

 

Olen uusmaalainen kansanedustaja ja espoolainen kunnallispoliitikko. Eduskunnassa toimin ulkoasiain- ja ympäristövaliokunnan sekä ETYJ:n Suomen valtuuskunnan varsinaisena jäsenenä. Kunnallistasolla johdin Espoon Vihreää valtuustoryhmää kuuden vuoden ajan (2013-2019). Lisäksi olen tehnyt töitä espoolaisen koulutuksen puolesta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajana. Kesäkuussa 2019 minut valittiin Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

Haluan tehdä valintoja sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.

… jossa kaikille on tarjolla mielekästä tekemistä.
… jossa erilaisuus hyväksytään ja sitä arvostetaan.
… jossa kukaan ei jää yksin ja yhteisöllisyyttä tuetaan.
… jossa tehdään pitkälläkin aikavälillä kestäviä valintoja.

Inka Hopsu

Tasa-arvoinen Suomi

Lapsiperheet tarvitsevat tukea ja työelämän joustoja.

Koulutuksen arvon palautus

Koulutus on hyvinvointivaltion tärkeimpiä tehtäviä ja Suomen menestyksen elinehto.

Työllisyys ja hyvinvointi

Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee hyvää sosiaaliturvaa ja työnteon pitää kannattaa aina.

Ilmastonmuutoksen vauhti kiihtyy

Tulevaisuuden sukupolvet arvostelevat meitä sen perusteella, mitä teimme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Globaali vastuu

Maailman kriisien edessä ei saa heittäytyä toivottomaksi ja toimettomaksi.

No Tweets available. Login as Admin to see more details.
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Elämme aikaa, joka voi lisätä väkivaltaista kuohuntaa jo muutenkin epävakaassa Lähi-idässä. Israelin yhtenäisyyshallitus, pääministeri Benjamin Netanjahun johdolla, on uhkaillut liittävänsä osia miehitetystä Länsirannasta virallisesti Israeliin heinäkuun alusta alkaen. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ”rauhansuunnitelma” Israelin ja Palestiinan välille lupaa jopa 30 prosenttia Länsirannan maa-alueista Israelille. Tämän toteuttaminen olisi ”kuolinisku” palestiinalaisille ja kansainvälisesti tunnustetulle kahden valtion mallille. (Katso esimerkiksi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan ja ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäen keskustelu Ylen aamussa viime tiistaina.) Tilanne on siis hyvin vakava.

Israelin ja Palestiinan välinen historia on pitkä ja verinen. Vuosikymmenten aikana sodat ovat seuranneet toisiaan ja suurvaltapolitiikka on näytellyt merkittävää osaa alueella. Kansainvälinen yhteisö, Yhdistyneet kansakunnat erityisesti, on ottanut voimakkaasti kantaa tilanteeseen ja korostanut kansainvälisen oikeuden tärkeyttä. YK on todennut toistuvasti, että kahden valtion malli on ainoa mahdollinen ratkaisu. Tämä on myös Euroopan unionin tavoite, johon pyrkimiseksi on viime aikoina vedonnut mm. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Kirkkojen maailmanneuvosto ovat niin ikään tuominneet Israelin yksipuoliset aikeet liittää palestiinalaisalueet Israeliin: ”Yksipuolinen palestiinalaisalueiden liittäminen Israeliin ei johda oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan, vaan suurempaan epäoikeudenmukaisuuteen, kasvaviin jännitteisiin, epävakauteen ja piittaamattomuuteen kansainvälisestä oikeudesta. Siksi emme voi hyväksyä nyt esillä olevia suunnitelmia Länsirannan liittämisestä Israelin osaksi.”

Miksi Israel on ryhtymässä näihin toimiin nyt? Poliittisesti on sovittu, että pääministeri Netanjahulla on mahdollisuus toteuttaa vaalilupauksensa ja Israelin tiettyjen poliittisten toimijoiden kauan haikailema Länsirannan liittäminen. Tähän vaikuttaa varmasti se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on näyttänyt vihreää valoa Netanjahun toimille. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnanmuutoksesta Israelin ja Palestiinan suhteen yhtenä esimerkkinä on vuoden 2017 Jerusalemin tunnustaminen Israelin virallisena pääkaupunkina, mikä murensi myös Yhdysvaltojen mandaattia ja roolia alueen rauhanneuvottelijana. Tämä aiheutti jo silloin suurta kuohuntaa. Tuoreimmat Yhdysvaltojen presidentinvaalien kannatusluvut saattavat myös huolestuttaa Israelin pääministeriä: toimia olisi tehtävä, kun on suotuisa suurvallan johtajan tuki. Joe Biden kannattaa kahden valtion mallia.

Toisekseen, koronakriisin myötä kansainvälisen yhteistyön merkitys ja välttämättömyys on korostunut. Nyt kun valvovia silmiä on vähemmän, esimerkiksi ihmisoikeustoimijoiden osalta, Israelin hallitus on pystynyt etenemään toimissaan nopeasti ohi kansainvälisen yhteisön silmien. Nyt on kiire vaikuttaa asiaan.

Israelin ja Palestiinan välinen konflikti, joka on kiihtynyt ennen kaikkea vuoden 1948 tapahtumien jälkeen, on ollut historian saatossa myös merkittävästi vaikuttamassa alueen muiden valtioiden välisiin suhteisiin. Siksi tämän konfliktin ratkaiseminen on koko Lähi-idän rauhan kannalta merkittävä asia. Mutta rauha ei synny sillä, että Israel jatkaa Länsirannan miehitystä tai että se yksipuolisesti liittää alueet itseensä. Kahden valtion malli on yhä realistinen, mutta mikäli isoja osia Länsirannasta liitetään Israeliin, on sen jälkeen rauhan saavuttaminen kadotettu yhä kauemmas.

Maailman poliittinen tilanne ei rauhoitu kesätauolle, vaan vaatii hereillä oloa.
Inka Hopsu
Inka Hopsu
WWF:n mukaan tarvitsisimme 1,75 maapalloa, jotta koko maailman ihmisten yhteenlaskettu nykyinen kulutus voitaisiin kattaa. Tarvitsemme siis kiireesti toimia, jolla luonnonvarojen käyttöä ohjataan kestävälle uralle.

Tällä hallituskaudella tärkein yksittäinen asia omien luonnonvarojemme kestävän käytön kannalta on kaivoslain kokonaisuudistus. Lakia tulee uudistaa niin, että toiminnan riskit ympäristölle minimoidaan. Arvokkaat luonnonsuojelualueet on kokonaan suojeltava kaivostoiminnalta. Kaivoslain uudistamisen rinnalla on vahvistettava kiertotaloutta. Se tarkoittaa niin kaivannaisten kierrätystä kuin kestävämpiä ja korjattavampia tuotteita.

Lue lisää vihreiden elinkeinopoliittisista linjoista blogista:

https://www.vihreat.fi/blogit/inka-hopsu/2020/07/vihrea-elinkeinopolitiikka-ohjaa-luonnonvarojen-kestavaan-kayttoon
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Istuntovapaa alkoi reippaasti. Aamulla petasin sängyn ilman rillejä ja noin 5 minuutin kuluttua ihmettelin, kun päiväpeitto ja tyynykasa alkoivat heilua.. (katso viimeinen kuva).

Sitten hakemaan roskalava-ryhmän kautta löytyneitä pihakiviä lasten kanssa ja ideoimaan muotoa pihapöydän aluselle. Asefin ansiosta lopputuloksesta tuli hieno ja viimeistelty (kuvassa vielä keskeneräisenä).

Illemmalla päästiin pelaamaan turvapaikkapeliä upealla porukalla. Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n Sanna Valtonen on ollut peliä laatimassa ja saimme kansanedustaja Veronika Honkasalon ja kahden Suomen turvapaikkaprosessia läpi käyneen nuoren, Ibdar Haidarin ja Yasin Omerin kanssa pelata Sannan opastuksella vaikuttavan kierroksen.

Peli avaa turvapaikkaprosessimme haasteita ja todennäköisyyksiä. Vaikka nämä ovatkin käyneet murheellisen tutuiksi viimeisten viiden vuoden aikana, oli peliin koottu yhteen pakettiin sellainen kokonaisuus, joka avaa silmiä. Tärkeää oli samalla käydä keskustelua Ibdarin ja Yasinin omista kokemuksista. Raskaista vaiheista voitiin onneksi yhdessä puhua ja nyt jo nauraakin. Toivottavasti tämäkin auttaa jaksamaan, vaikkei tulevaisuus vielä olisikaan selvä.

Meille edustajille jäi taas monta prosessin mutkaa mielen päälle. Täytyy vain sinnikkäästi jatkaa töitä niiden korjaamiseksi.

#turvapaikanhakijat #turvapaikka #oleskelulupa #turvapaikkapeli #tutury #pihatyöt #roskalava #roskalavalöytö
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Kirjoitimme @kaarinasaramäki kanssa Espoon vesiensuojelusta. Kuumana kesänä asia on kaikkien mielessä, kun sinilevä valtaa uimarannat. Havaintoja on jo nyt. Toivottavasti asia pysyy mielissä budjettipäätöksiin asti, sillä hyviä kunnostussuunnitelmia on valmiina odottamassa toimenpiteiden rahoitusta.

Myös hallitus lisää vesiensuojelun avustuksia kunnille, nyt hakemaan Espoo ja muutkin kunnat!

https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/2326946
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Kansanedustajilla on laaja riippumattomuus ja suoja, jonka vuoksi syytteeseen tarvitaan eduskunnan harkinta. Tätä harkintaa olimme tänään tekemässä taustanamme perustuslakivaliokunnan mietintö ja asiantuntijakuulemiset, joissa yksikään ei kiistänyt syytesuojan purkamista ja 5/6 suositteli purkua.

Valitettavasti äänestystulos 121 syytesuojan purun puolesta ja 54 sitä vastaan ei riitä, sillä eduskunnasta tarvittaisiin 5/6 enemmistö päätöksen taakse.

Edustajan syytesuojalla on tarkoitus suojata poliittisen puheen sananvapautta. Sanan säilää, hyvin värikästäkin, saamme käyttää, mutta lakia emme saa rikkoa.

Syyteharkinta on tehty ja valtakunnan syyttäjä oli pyytänyt lupaa asettaa edustaja Mäenpää syytteeseen puheistaan.

Edustaja Mäenpää puhui ensin maahanmuutosta ja tämän perään vieraslajien torjunnasta ja tähän torjuntaan tarvittavasta määrärahasta, rinnastus on kamala. Kiihotus kansanryhmää vastaan on vakava rikos.

Vastaavaa harkintaa ei ole tarvinnut eduskunnalta pyytää sitten 70-luvun, eikä useita kertoja aiemminkaan. Kysymys on vakava.

Syyllisyyskysymyksen ratkaisee tuomioistuin, eduskunnan harkinta koski, sitä ettei aiheettomasti pyritä kansanedustajan toimintavapautta rajoittamaan. Saman lain tulee koskea meistä jokaista.

Riippuumattomuuden vastapainona meillä edustajilla on suuri vastuu sanomisistamme. Meillä on myös suuri vastuu siitä, ettei järjestelmää käytetä väärin.

Jokainen edustaja siis kantoi tätä vastuuta tämän päätöksen yhteydessä.

Tämän harkinnan politisoituminen jättää koko järjestelmän ylle varjon. Vaatiiko tämä muutoksia perustuslakiimme? Pohdin syytesuojan poistoon riittävän enemmistön kokoa, mutta tällä olisi sananvapauden kannalta myös heikentävä vaikutus. Vaihtoehto olisi rajata lakia niin, ettei syytesuoja koskisi kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Muutoksia tarvitaan, jotta kansanedustajat ovat saman oikeusprosessin alaisia kuin muut myös salipuheissa erityisesti tällaisessa kysymyksessä, jossa korostuu edustajan rooli, esimerkki ja vastuu.
Inka Hopsu
Inka Hopsu was live.
Mitä Hong Kongissa oikein tapahtuu? Mikä tähän on johtanut ja mitä tästä voi seurata? Vihreiden verkkoseminaari paneutuu Hong Kongin kriisiytyneeseen tilanteeseen asiantuntijatiedon perusteella.

Puhujina
Julie Yu-Wen Chen on Kiinan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa.
Jyrki Kallio on vanhempi tutkija ulkopoliittisessa instituutissa.
Eevamaria Mielonen on Kiina-asiantuntija ulkoministeriön Itäisen Aasian ja Oseanian yksikössä.

Lisäksi verkkoseminaarissa on videotervehdys paikan päältä Hannamiina Tanniselta, Kauppalehden Hong Kongin toimittajalta.

Verkkoseminaarin järjestäjinä toimivat kansanedustaja Inka Hopsu ja vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra. Verkkoseminaari on kaikille avoin ja lähetetään Facebook Live -lähetyksenä. Seminaarin kielet ovat suomi ja englanti, kysymyksiä voi esittää molemmilla kielillä.

***

Hong Kong – predicament and prospects

What exactly is happening in Hong Kong? What has led to this situation and what can result from it? This webinar hosted by the Greens will hear experts and delve into the complexities of Hong Kong’s current crisis.

Speakers
Dr. Julie Yu-Wen Chen is the Professor of Chinese Studies at the University of Helsinki.
Jyrki Kallio is a Senior Research Fellow at the Finnish Institute of International Affairs.
Eevamaria Mielonen is a Senior China Expert at the Unit for Eastern Asia and Oceania at the Ministry of Foreign Affairs.

Video greeting by Hannamiina Tanninen, Hong Kong correspondent of Kauppalehti.

The webinar is hosted by Inka Hopsu, Member of Parliament, and Fatim Diarra, co-chair of the Greens. The webinar will be streamed on Facebook Live. The webinar is held in Finnish and English, and the audience can ask questions in either language.
Inka Hopsu