Inka Hopsu

Kestäviä,
ihmisläheisiä
valintoja

 

Olen uusmaalainen kansanedustaja ja espoolainen kunnallispoliitikko. Eduskunnassa toimin ulkoasiain- ja ympäristövaliokunnan sekä ETYJ:n Suomen valtuuskunnan varsinaisena jäsenenä. Kunnallistasolla johdin Espoon Vihreää valtuustoryhmää kuuden vuoden ajan (2013-2019). Lisäksi olen tehnyt töitä espoolaisen koulutuksen puolesta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajana. Kesäkuussa 2019 minut valittiin Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

Haluan tehdä valintoja sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.

… jossa kaikille on tarjolla mielekästä tekemistä.
… jossa erilaisuus hyväksytään ja sitä arvostetaan.
… jossa kukaan ei jää yksin ja yhteisöllisyyttä tuetaan.
… jossa tehdään pitkälläkin aikavälillä kestäviä valintoja.

Inka Hopsu

Tasa-arvoinen Suomi

Lapsiperheet tarvitsevat tukea ja työelämän joustoja.

Koulutuksen arvon palautus

Koulutus on hyvinvointivaltion tärkeimpiä tehtäviä ja Suomen menestyksen elinehto.

Työllisyys ja hyvinvointi

Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee hyvää sosiaaliturvaa ja työnteon pitää kannattaa aina.

Ilmastonmuutoksen vauhti kiihtyy

Tulevaisuuden sukupolvet arvostelevat meitä sen perusteella, mitä teimme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Globaali vastuu

Maailman kriisien edessä ei saa heittäytyä toivottomaksi ja toimettomaksi.

No Tweets available. Login as Admin to see more details.
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Varhaiskasvatuksen laadun varmistaminen etenee! Uusilla suosituksilla halutaan ohjata koulutuksen kehittämistä ja ennen kaikkea huolehtia riittävästä määrästä päteviä, osaavia tekijöitä, joita henkilöstömitoituksetkin vaativat.

https://minedu.fi/-/varhaiskasvatuksen-koulutusten-kehittamissuositukset-julkaistiin
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Espoon kaupunkirata jatkuu lopulta. Kyllä sitä näkee politiikassakin työn tuloksia. Tämä ei mennyt maaliin ihan helpoiten, mutta hyvä että meni kumminkin 🙂
https://vayla.fi/-/espoon-kaupunkirata-hanke-kaynnistyy
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Olin viikonloppuna tarkkailemassa Kirgisian ennenaikaisia presidentinvaaleja.

Ennenaikaiset presidentinvaalit järjestettiin vilpillisiksi koettujen parlamenttivaalien seurauksena syttyneiden mellakoiden ja kansannousun jälkimainingeissa. Tämä ei ole täysin ennenkuulumatonta Kirgisian poliittisessa historiassa, vuosina 2005 ja 2010 vallanvaihdon taustalla oli myös levottomuuksia.



Virkaa tekevä presidentti Žaparov voitti odotetusti, voittolukemat olivat ehkä vielä ennakoitua vahvemmat, noin 80% äänistä. Toiseksi tullut Adakhan Mamudarov sai vain vajaat 7 % äänistä. Äänestysprosentti jäi kuitenkin hyvin alhaiseksi vajaaseen 40 %. Moni tapaamani kirgisialainen sanoi jättävänsä äänestämättä, koska luottamus koko poliittiseen päätöksentekoon on kärsinyt. Vaikutusta oli varmasti myös tuoreella lakimuutoksella, joka esti asuinpaikan mukaan äänestämisen, jos henkilö oli edelleen rekisteröitynyt synnyinpaikkansa mukaan. Tämän avulla koettiin manipuloidun parlamenttivaalien tulosta.



Presidentinvaalien rinnalla järjestettiin kansanäänestys Kirgisian hallintotavan muutoksesta parlamentaarisesta presidentilliseksi. Myös tämä muutos sai 80 % tuen. Keskustelu hallintotavasta henkilöityi presidenttiehdokkaisiin ja siksi tulokset lienevät hyvin yhdenmukaiset.



Etyj/Odihrin alustavan arvion mukaan vaalien tekninen toteutuminen sujui hyvin, eikä suuria ongelmia havaittu ainakaan niillä rajoitetuilla äänestyspaikoilla, joihin lähetettiin tarkkailijoita. Tämä oli omankin tiimin kokemus. Koronaviruspandemian vuoksi Etyjin tarkkailuvaltuuskunta oli valitettavasti normaalia pienempi, Suomesta meitä oli mukana kolme edustajaa.



Vaalien suurin ongelma liittyi kampanjointiin. Media maassa on monipuolinen, mutta koska mainostajia on vähän, joutuvat mediat kilpailemaan mainostajista keskenään. Käytännössä se tarkoitti sitä, että suuren kampanjabudjetin Žaparov pystyi vaikuttamaan siihen, miten paljon näkyvyyttä hän sai ja siihen, mitä media hänestä kirjoitti. Vaaliasetelma vinoutui siten vahvasti Žaparovin eduksi ja muut ehdokkaat jäivät hänen varjoonsa.



Kansallismielisillä, populistisilla viesteillä kampanjoineen Žaparovin suosio on noussut rakettimaisesti siihen nähden, että hän vapautui vankilasta vasta viime vuoden lokakuussa. Hän sai lyhyen pääministeri- ja presidenttikautensa aikana läpi useita kiistanalaisia lakiesityksiä, ml. maan hallitustapaa muuttavan uudistusluonnoksen. Kampanjansa aikana hän nojautui vahvasti kansallisiin symboleihin ja arvoihin. Hän myös lupasi tuplata terveydenhuoltomenot, nostaa eläkkeitä sekä torjua korruptiota ja lopettaa maan tapana olleen lahjomiskulttuurin. Žaparov on myös korostanut Venäjän merkitystä Kirgisian ”strategisena partnerina”, ja jotkut poliittiset analyytikot uskovat, että Venäjä myötävaikutti hänen nousuaan presidentiksi. Myös Kiina on merkittävä kumppani Kirgisialle ja on maan suurimpia investoijia.

Sisäpoliittisesti köyhyys, korruptio, klaanien välienselvittely, kansalaisjärjestöjen heikko asema, järjestäytynyt rikollisuus sekä maan jakautuminen etelän ja pohjoisen välillä tekevät työstä vaikeaa. Žaparov onkin vedonnut muihin presidenttiehdokkaisiin, että riidan kylvämisen sijaan pyrittäisiin puhaltamaan yhteen hiileen, kansakunnan parhaaksi. Samaan hengenvetoon, hän kuitenkin antoi ymmärtää, että vähemmistön pitäisi alistua enemmistön tahtoon. Viime kerralla, kun Kirgisian presidentti yritti ottaa kaikki ohjat käsiinsä, se johti vuoden 2010 vallankumoukseen ja maan siirtymiseen parlamentaariseen hallitustapaan. Kirgisiassa on määrä järjestää uudet parlamenttivaalit ennen kesää ja sitä ennen mahdollisesti uusi kansanäänestys.
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Migreeni näkyväksi – ”Sairaus ja ihmisten huoli on otettava vakavasti”

Viime syksynä olin perustamassa Eduskuntaan Kipu- ja migreeniryhmää, jonka puheenjohtajana nyt toimin. Ryhmän tarkoituksena on keskusteluiden ja asiantuntijakuulemisten myötä pohtia, kuinka kipupotilaiden ja vaikeista kroonisista kivuista kärsivien ja migreeniä sairastavien asemaa ja tilannetta voidaan edistää. Tavoitteena on jakaa tietoa ja nostaa kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten haastavat tilanteet julkiseen keskusteluun ja edelleen osaksi poliittista päätöksentekoa. Ryhmässä on edustettuina varsin laajasti eri potilasjärjestöjä ja puolueita. Ryhmä on nyt kokoontunut muutamaan otteeseen ja hedelmällinen yhteistyön ilmapiiri on syntynyt.

Suomen Migreeniyhdistys, joka on myös mukana Eduskuntaan perustetussa ryhmässä, haastatteli minua yhdistyksen Aura-jäsenlehteen viime vuoden puolella. Tässä muutamia nostoja jutusta.

*

Kansanedustaja Inka Hopsu toivoo, että migreeni ja kipusairaudet otetaan vakavasti ja niiden hoitopolkua pystytään kehittämään toimivaksi. Eduskuntaan perustettu Kipu ja migreeni -ryhmä nostaa esiin muun muassa näitä teemoja.

Perhepiirien kokemusten lisäksi Inka kansanedustajana saanut yhteydenottoja migreenin ja kivun kanssa eläviltä, mikä on saanut hänet tarttumaan myös kipuun ja sen hoitoon liittyviin asioihin.
– Viesteistä kuuluu voimattomuus ja turhautuminen tilanteeseen. Moni yhteydenottaja on kertonut, ettei pysty itse vaikuttamaan tilanteeseensa, eikä oireita välttämättä oteta tarpeeksi vakavasti, Inka sanoo.
– Kun olen arjessani seurannut kivun kanssa elämistä läheltä, on se saanut ottamaan vakavasti ihmisten huolen, että migreeni ja kipusairaudet otetaan vakavasti ja niiden hoitopolkua pystytään kehittämään toimivaksi. Eduskuntaan perustettu Kipu ja migreeni -ryhmä nostaa esiin muun muassa näitä teemoja.

Moni migreeniä sairastava joutuu edelleen kohtaamaan vähättelyä sairaudestaan. Tämä käy ilmi myös Inkan saamista yhteydenotoista.
– Migreeniin liittyy asennehaaste, ja valitettavasti hoitohenkilökuntakaan ei aina ota oireita tarpeeksi vakavasti, hän kertoo saamistaan yhteydenotoista.

Hän uskoo, että osaaminen neurologisten sairauksien hoidossa on lisääntymään päin, mutta peräänkuuluttaa silti hoidon osaamisen päivittämistä sekä tiedon lisäämistä ja tutkimuksen kehittämistä. Näin pystytään paremmin takaamaan hoidon sujuvuus.
– Ihmiset ovat yksilöllisiä, joten jokaisen oireet ja hoito on otettava vakavasti, ja on etsittävä toimiva hoito. Migreeni ei välttämättä ole yksinkertainen hoidettava, vaan vaatii lääkärin paneutumista. Oikea hoito ei löydy ehkä heti, mutta oireet on silti otettava vakavasti, hän painottaa.

Yhteiset hoitosuositukset, koulutuksen vahvistaminen ja tiedon jakaminen ovat Inkan mukaan avain siihen, miten migreenin hoidon alueellista epätasa-arvoa voitaisiin saada kavennettua.
– Olennaista on saada hyvät käytänteet jakoon muualle sieltä, missä hoito on toimivaa ja nostaa asiaa yleiseen keskusteluun.

Migreeni on erityisesti työikäisten sairaus ja sen yhteiskunnalliset kustannukset ovat merkittävät. Oikeilla toimenpiteillä asialle olisi kuitenkin tehtävissä paljon.
– Hyvä ja nopea hoitoon pääsy vaikuttaa kustannuksiin: terveydenhuollon järjestelmä ei kuormitu, työpoissaolot vähenevät ja sairauden kroonistuminen voidaan estää. Ennen kaikkea hyvä ja nopea hoitoon pääsy edistää sairastavan hyvinvointia ja vähentää inhimillistä kärsimystä, Inka sanoo.
– Yhdistyksillä on merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja toimivien käytänteiden kokoamisessa, hän toteaa.

Yhdessä sana on vahvempi

Inka Hopsu toteaa, että Kipu ja migreeni -ryhmän toimijoiden yhteistyöllä on tärkeä merkitys – yhdessä toimijoiden sana on painavampi. Hän toivoo, että migreenin hoito kehittyy tulevaisuudessa ja migreenin vaikutus yksilöön sekä yhteiskuntaan ymmärretään paremmin.
– Esimerkiksi saattohoito on kehittynyt merkittävästi. Kun kivunhoito työelämässä ja arjessa laajemmin tunnustetaan, vaikuttaa se elämään ja työkykyyn. Kun tämän merkitys nähdään ja hoito ja hoitoketjut paranevat, kärsimys kivusta vähenee. Lääkehoidon kehittyminen luo myös toivoa.

Inka toivoo järjestöiltä aktiivista työtä ja vaikuttamista. Hän painottaa myös vertaistuen merkitystä migreenin kanssa eläville.
– Toivon, että migreenistä ja kivusta kärsivät eivät vaipuisi epätoivoon, vaan jaksaisivat etsiä apua, rakentaa elämää toimivaksi ja hän kannustaa.
– Neurologiset sairaudet ovat monesti kokonaisvaltaisia ja valtaava helposti suuren osan elämää, Siksi toivon, että sairauden kanssa elävät jaksaisivat etsiä elämästä asioita, joiden avulla jaksaa. Yksin ei tarvitse jaksaa, vaan apua on tarjolla, hän päättää.
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Talven kylmää kauneutta. Aurinkokin kävi tänään taivaalla ja nyt illalla kuu valaisee maisemaa. Ihana on kuitenkin käpertyä kaminan lämpöön mökkiin, lueskella ja herkutella. #talvi #hiihtäminen #lappi #inari #mökillä
Inka Hopsu
Inka Hopsu
Marian uudenvuoden terveisiä! Hyvä tiivistelmä, mitä on saatu aikaan mm. koulutuksen laadun, luonnon monimuotoisuuden puolustamisen ja hiilineutraaliuden saavuttamisen eteen kuluneena vuonna. Korona on vienyt hallituksen voimavaroja, mutta siitä huolimatta moni Vihreille tärkeä asia on edennyt. Töitä riittää kuitenkin ensi vuodellekin 🙂

Toivon valoisampaa, aikaansaavaa ja onnellista uutta vuotta 2021 jokaiselle!
Inka Hopsu
Vihreät - De Gröna
Poikkeuksellinen vuosi 2020 on tulossa nyt päätökseen - monen mielestä varmasti onneksi näin. Tänä vuonna on kuitenkin myös moni hyvä asia mennyt eteenpäin. Samaan aikaan kun olemme kaikki yhdessä torjuneet koronaa, ovat monet hyvinvointivaltion ja koko planeetan kannalta keskeiset asiat edenneet Suomessa. Niihin kuuluvat niin päästövähennykset, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin koulutuksen kunnianpalautuskin. 💚🌍📚 - Maria Ohisalo, Vihreiden puheenjohtaja