A – Aloitekyky 

Ajattelen, että niin äitinä, opettajana kuin partionjohtajana olen pyrkinyt kasvattamaan lapsia ja nuoria, joilla on kyky tarttua toimeen, he ovat itseohjautuvia ja heillä on positiivista luottamusta siihen, että he pystyvät asioita ratkomaan tai vaikkapa rakentamaan koirankopin, jos niikseen tulee. Tätä aloitekykyä ja sen edellytyksiä meidän pitäisi yhteiskunnassa pystyä vahvistamaan, tarkoittaa se sitten maahanmuuttajan kielitaitoa, nuoren itseluottamusta, asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa kehitykseen. Aloitekyky on myös poliitikon oleellinen ominaisuus, tarvitaan luovuutta, ratkaisu- ja kompromissikykyä.

C – Cancer

Eli syöpä, olen menettänyt kolme hyvin läheistä ystävääni melko nuorena, syöpä vei heistä yhden. Nämä yhtäkkiset menetykset ovat varmasti väkisinkin vaikuttaneet elämänasenteeseeni. Huomisesta ei voi tietää, sitä voi suunnitella, suunnittelu on kivaakin, mutta ei kannata elää vain huomista odotellen. Elää kannattaa joka päivä ja siitä muistuttaa itseään.

D – Demokratia 

Ehdokkaana ja edustajana, mutta myös äänestäjänä olen osaltani ylläpitämässä kansanvaltaa. Historiassa on jo liian monesti todettu, kuinka yksivalta on johtanut surullisiin lopputulemiin. Toimiva demokratia vaatii hyvin toimivaa, luotettavaa mediaa, tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja läpivalaisuksi sekä toimivaa oikeusvaltiota ja korruption kitkentää. Näemme, kuinka sosiaalisen median ja rahan vaikutus haastavat demokratian toimivuutta tällä hetkellä ympäri maailmaa, propaganda leviää tiedon sijaan. Globaalisti demokratiakehitys on ottanut takapakkia jo 15 vuotta. Kysyn lähes päivittäin, pystytäänkö tämä suunta vielä kääntämään? Täällä kotimaassa voimme puolustaa lähidemokratiaa, vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, vaalirahoituksen suitsimista, tietoa äänestämismahdollisuudesta jne.

E – Empatia

Sitä ovat viime aikoina kritisoineet oikeistopopulistit, Elon Musk sanoi, että empatia on länsimaisen sivilisaation heikkous ja Riikka Purra taas totesi, ettei empatia kuulu politiikkaan. Olen täysin erimieltä, oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa ei rakenneta niin, ettei heikoimpia ja haavoittuvassa asemassa olevia puolustettaisi, siis heitä, joilla ei ole itsellä voimavaroja puolustaa itseään. Emme halua vain vahvojen maailmaa.

G – Gaza 

Kansanmurha tapahtuu silmiemme alla ja kansainvälinen yhteisö, EU tai Suomi eivät kykene tekemään juuri mitään. Edes humanitaarista apua ei saada perille, vaan riidellään näennäisiä riitoja, kenen syy mikäkin oli. Se riitely ei pelasta yhtään siviiliä. YK:n Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilannetta seuraava raportoija Francesca Alabanese totesi, että tuntemamme maailma ja sen säännöt ovat poissa.

H – Hyvinvointivaltio  

Pohjoismainen malli, jossa on haluttu tarjota maksuton koulutus, edullinen terveydenhuolto ja ylipäätään hyvin ja tasa-arvoisesti toimiva yhteiskunta on ollut ihailun arvoinen onnistuminen. Nyt tämä malli natisee liitoksistaan, kun talouden kasvu sakkaa, väestömme ikääntyy ja tarvitsee enemmän tukea, ja prioriteetit tuntuvat olevan muualla kuin yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistamisessa. Ei kuitenkaan luovuteta! Etsitään parempia tapoja toteuttaa palveluita, opetellaan parempaa johtamista, panostetaan vientiin, vahvistetaan työllisyyttä ja puretaan jakolinjoja ihmisten välillä.

I – Ilmastokriisi 

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Voimme kuitenkin edelleen hillitä ilmastonmuutosta ja lieventää ilmastokriisiä niin kunnissa, Suomena kuin globaalisti. Tarvitaan niin sopeutumis- kuin hillintätoimia. Kolme neljäsosaa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun poltosta. IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo nyt noussut 1,1 asteella suhteessa vertailukohtana käytettävään esiteolliseen aikaan. Lämpenemisen seurauksena esimerkiksi arktiset merijäämassat sulavat hälyttävää vauhtia, vaikuttaen merenpinnan nousuun koko maailmassa. Vihreiden puheita sanotaan usein pelotteluksi, mutta tässäkin asiassa toimet ja päätökset on perustettava tutkittuun tietoon.

J – Järjestöt

Suomi on järjestöjen ja yhdistysten luvattu maa. Monenkohan järjestön kasvatti itsekin olen tai monessako olen parasta aikaa toiminnassa mukana? Useita kymmeniä niitä on elämän varrelle kertynyt. Töissä olen ollut ainakin Kirkon Ulkomaanavussa ja Luontoliitossa, vapaaehtoistyötä olen tehnyt ehdottomasti eniten partiossa. Vahva kansalaisyhteiskunta rakentaa mielestäni yhteiskuntarauhaa, vahvistaa ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhteisten asioiden eteen. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus ja vapaus pitää turvata, sillä Suomessa ei ole vastaavaa lahjoitusperinnettä kuin monessa muussa maassa, sellaisen rakentaminen ottaa aikansa. Olemme tottuneet tukemaan hyvää työtä verovaroin tai tiloja edullisesti vuokraamalla. Yhdistykset tuovat monenlaisia ihmisiä yhteen ja ratkovat yhtä Suomen suurta haastetta – ihmisten yksinäisyyttä.

K – Kulttuuri

Kulttuuri on yhteiskuntamme sielu ja sydän. Sen avulla rakentuu ymmärryksemme siitä, keitä olemme. Kulttuurin tehtävä ei ole miellyttää, joskus toki sitäkin, mutta kulttuuri liikuttaa, haastaa luutuneita asenteita ja yhdistää ihmisiä. Itse olen harrastanut ja opiskellut tanssia, maalausta ja valokuvausta yliopistossa ja toki opettajan pedagogisia opintoja suorittaessa myös laajemmin eri taito- ja taideaineita. On todella tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät testaamaan ja kehittämään omaa luovuuttaan, mutta taiteen kokeminen ja tekeminen vahvistaa kaikenikäisten hyvinvointia.

L – Luonnonsuojelu

Luonto ja sen monimuotoisuus on meidän ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta. Tämä pitäisi muistaa kaikkia poliittisia päätöksiä tehdessä, oli kyse sitten kaavoituksesta tai yritystukien kohdentamisesta. Minut on ”kasvatettu” luonnossa, asumme metsän vieressä, purjehdimme puolen kesää ja toisen olimme Saimaan rannoilla. Nuorena pidin luontokerhoja, olin partiossa, vaelsin Lapissa kesät, tein töitä Itämeren puolustamiseksi Luontoliitossa, keräsin nimiä Nuuksion kansallispuiston perustamiseksi. Päättäjänä olen toistuvasti esittänyt ja neuvotellut vesien suojelun rahoja Espoossa, vaatinut mm. luontolakia ja kaivoslain kiristämistä eduskunnassa, vahtinut EU:n eläinoikeuksien säätelyä Suuressa valiokunnassa, neuvotellut luonnonsuojelun suurempaa roolia Suomen kehityspolitiikkaan ja edistänyt vakavan ja systemaattisen luonnontuhonnan (ecoside) kansainvälistä kriminalisointia mm. Suomen linjoissa ja ETYJ:n ja Euroopan neuvoston työssä. Näin voisimme saada Venäjänkin paremmin vastuuseen siitä, mitä se on Ukrainassa tehnyt.

M – Meri

Kesäisen Suomen saariston vertaista ei monesta paikkaa maailmaa löydy ja samoin on laita myös Savon järvimaisemien. Minä en ole koskaan pystynyt visailuissa valitsemaan, olenko meri vai järvi-ihminen, niin tiivis side on syntynyt molempiin suomalaisiin maisemiin. Pidetään huolta meidän ainutlaatuisista vesistämme. Tätä työtä olen tehnyt vuodesta toiseen mm. Espoon budjettineuvotteluissa, mutta Suomen painavia kantoja tarvitaan myös globaaleissa merten suojelua koskevissa neuvotteluissa.

N – Nuoret

Lähdin aikanaan kirkkovaltuustoon ehdolle puolustamaan nuorisotyön tärkeyttä. ”Nuorissa on tulevaisuus” sanotaan, mutta samaan aikaan heitä kohdellaan usein välteltävänä, häiritsevänä ehkä jopa pelottavana meluavana joukkona. Nuoret tarvitsevat omia tiloja ja toimintaa. Monet nuoret näkevät maailman globaalit kriisit heidän tulevaisuuttaan haastavina radikaaleina muutoksina ja heillä on täysi oikeus vaatia meiltä aikuisilta muutosta. Nuoria tulee kuulla päätöksenteossa, oli kyse sitten joukkoliikenteen vuoroista, koulun kehittämisestä, kiusaamisen vastaisista toimista, kaavoituksesta tai vaikka rauhanprosessista, näin rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.

O – Opetus

Opettajana olen ”koulutususkovainen”, pieni Suomi on saatu nousuun korkealla osaamisella. Sama keino auttaa muuallakin maailmalla, jos globaalia oppimisen kriisiä onnistutaan ratkomaan. Puolet maailman koululaisista ei osaa lukea, laskea tai kirjoittaa kunnolla ja yli 250 miljoona lasta ei yhä pääse kouluun olenkaan. Suomessa meidän pitää herätä siihen, että vanhat hyvät tulokset ovat tippuneet, koulutustaso laskenut alle OECD-maiden keskitason, näin emme pärjää. Koulutuksen rahoituksessa ei ole kurottu 2010-luvun miljardileikkauksia ja kokonaisuudessaan se on pysynyt samana, kun toinen iso kuluerä sote on tuplaantunut. Opettajan ammatti ei enää houkuttele parhaita opiskelijoita, kuten ennen, kun koulujen arki on muuttunut haastavaksi ja palkoissa on jääty kuoppaan.

P – Planetaariset rajat

Planetaaristen rajojen viitekehys on tieteeseen perustuva (Stockholm Resilience Centre) lähestymistapa ihmisten toimien vaikutusten ymmärtämiseen. Meidän kulutuksemme, rakentamisen, liikkumisen, ruuan tuotannon – kaiken, tulisi viime kädessä olla kestävää. Planetaariset rajat ovat yhdeksän olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää. Niiden raja-arvot eivät saisi ylittyä, jotta maapallon ekosysteemi säilyisi elinkelpoisena ihmisille ja muulle elämälle.

R – Rakkaat

Olen onnellinen, että olen saanut kaksi omaa lasta ja vielä kaksi bonuslastakin. Sen lisäksi meillä on asunut kolme afganistanilaistaustaista nuorta, nyt enää yksi heistä asuu meillä. Löytökoirakin meillä on. Suomalaisittain tämä on suurperhe. Oman perheen lisäksi ajattelen, että suvulla laajemminkin on ihmiselle iso merkitys siinä millaiseksi ajattelu, asenteet ja elämäntavat muokkautuvat. Kiireisen työn ja arjen rumban keskellä jää usein liian vähän aikaa itselle, parisuhteelle tai kodille. Suurpiirteisyys auttaa.

S – Sivistys

Monet sanovat vanhanaikaiseksi tai elitistiseksi, kun haluan sivistyksen agendaa puolustaa. Sivistys merkitsee monipuolista tieto-, arvostelu-, toiminta- ja empatiakykyä. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Niihin kuuluvat ruumiillisuus, käsityö ja tekniikka, yhteiskunta, estetiikan eri muodot, kielet, kirjallisuus ja kulttuuri, historia ja politiikka, talous, matematiikka ja luonnontieteet, filosofia sekä etiikka. Siten esimerkiksi vastuullinen suhde omaan ruumiillisuuteen, kognitiivisten kykyjen kehitys, sosiaaliset taidot, esteettiset kyvyt sekä eettinen ja poliittinen päätös- ja toimintakyky ovat tärkeitä yleissivistyksen osatekijöitä. 

Sivistystä ei voida ajatella irrallaan yhteiskunnasta. Pelkästään vastuullinen toiminta arkisen elämän tilanteissa ei ole riittävä merkki sivistyksestä. Sivistykseen kuuluu yhteiskunnan ja politiikan huomioiminen, mikä voi merkitä kahta asiaa: ihminen joko edistää yhteiskunnan toimintaa tai kritisoi ja pyrkii uudistamaan sitä.

T – Turvallisuus

Viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 horjui monen suomalaisen turvallisuuden tunne. Menneitten sotiemme takia puolustusta on pidetty yllä ja viime vaalikaudella sitä pyrittiin NATO-jäsenyyden avulla vahvistamaan. USA:n uuden johdon arvaamattomuus asettaa entistä enemmän painetta EU:lle toimia yhtenäisenä. Turvallisuutta on myös talouden vahvuus. Tälläkin saralla elämme epävarmoja aikoja, USA:n asettamat korkeat tullit saattavat vetää Eurooppaa ja koko maailmaa isoihin haasteisiin. EU:n sisämarkkinan lisäksi olisi hyvä vahvistaa kauppasuhteita myös Aasiaan ja Afrikkaan. Jotta Euroopan huolille löytyisi globaalia ymmärrystä, emme saisi kääntää katsettamme vain sisäänpäin, vaan meidän olisi Suomena ja EU:na sinnikkäästi jatkettava kriisejä kohtaavien maiden ja heidän kansalaistensa auttamista.

U – Ulkopolitiikka

Koulutuspolitiikan lisäksi ulkopolitiikka on se politiikan ala, jota olen päässyt eduskunnassa eniten tekemään.  Olin viime kauden ryhmämme vastaavana ulkoasiainvaliokunnassa ja kuuluin Suomen ETYJ- ja Euroopan neuvoston delegaatioihin, puheenjohdin myös Kehityspoliittista toimikuntaa. Sekä tällä että viime kaudella olen ollut myös Suuressa Valiokunnassa, joka pohtii Suomen linjoja EU-kysymyksiin. Kehityspolitiikkaa olen opiskellut niin Helsingin yliopistossa kuin University of Londonissa ja tehnyt niin luottamustehtävissä kuin työntekijänä kehy-sektorilla töitä. Olin onnekas, kun pääsin käynnistämään Opettaja ilman rajoja toimintaa Suomessa ja suunnittelemaan hankkeita, joissa suomalaisten opettajien osaamista voitiin hyödyntää maailmalla. Ulkopolitiikkaa kommentoidessa saa usein olla kieli keskellä suuta, varsinkin Suomen kaltaisen pienen maan edustajana. Henkilökohtaiset suhteet, rohkeus ja globaali visionäärisyys ovat kuitenkin arvossaan kaikkialla.

V – Viro

Asuin kaksi vuotta Tartossa opiskelujen alussa. Se oli minulle tärkeää itsenäistymisen aikaa, opin kokonaan uuden kielen ja paljon myös kulttuurista ja ihmisistä, syntyi pysyvä side maahan. Näin 90-luvun ajanjakson, jolloin maa itsenäistyi innokkaasti ja rohkeasti, mutta samaan aikaan oli jäljellä vielä paljon neuvostoajan epäluuloa ja byrokratiaa. Vauhti muutoksessa oli huima, eikä siinä vauhdissa kaikkia muistettu pitää mukana.

X – X

Vihreät lähti puolueena X:stä, kun keskustelukulttuuri siellä kävi mahdottomaksi. Erilaiset trollitilit nimimerkkien takaa levittävät valheita ja agitoivat ihmisiä toisiaan vastaan. Lisäksi äärioikeistoa tukeva Elon Musk kerää toiminnasta voitot itselleen. Moni on sanonut, että Hitler ja Stalin olisivat kateellisia nykypäivän propagandakoneistosta. Someriippuvuus ja liika ruutuaika aiheuttaa etenkin kasvuiässä oleville yhä vakavampia seurauksia, kuten keskittymisvaikeutta, unihäiriöitä, mielialamuutoksia. Olisi aika saada somejätit tiukan lainsäädännön piiriin, koukuttavat algoritmit kieltoon, vihapuheen ja disinformaation kontrolli tiukaksi, alaikäisten someaikaan tiukkoja rajoituksia jne. Luulen, että tulemme jälleen säätelyssä jälkijunassa ja yksi sukupolvi on joutunut koekaniineiden rooliin. EU:lla pitäisi olla tässä säätelyssä juuri nyt iso rooli.

Y – Yrittäjyys

Isovanhemmillani oli käsityöalan yritys, isälläni rakennussuunnittelun, olen nähnyt pienyrittäjän arkea koko ikäni ja arvostan sitä tapaa tehdä omalla työllään ja osaamisellaan lisäarvoa yhteiskunnalle. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää kannustaa kasvuun, jos potentiaalia on. Usein yrittäjyyteen liittyvät ongelmat tulevat siitä, jos yrityskenttä keskittyy liikaa ja kilpailua ei ole. Yritysten vastuuta globaaleista tuotantoketjuistaan esimerkiksi ihmisoikeuksien ja ympäristövastuun toteutumiseksi pitää säädellä tiukasti.

Ä – Äidit

Oma äitini on ollut aina aktiivinen poliittinen keskustelija, ei ole pelännyt kertoa mielipiteitään tai haastaa ”grööneillä” ajatuksillaan paperitehtaita ja vesivoimaloita rakentaneita isoveljiään. Tällaisessa keskusteluilmapiirissä kasvoin kasarilla. Äitini myös tykkää matikasta, opiskeli dippainssiksi (kuten isänikin) ja antoi sellaisen mallin, ettei joka naisen tarvitse olla pullantuoksuinen, saa haastaa ja ajatella omilla aivoillaan. Kun tasa-arvoa nyt haastetaan globaalisti, on tuettava äitejä ja tulevia, niin äitiysterveyttä kuin koulutusta. Äidit kasvattavat tulevat sukupolvet ja heidän kauttaan muutos etenee. Myös Suomeen muuttaneet äidit pitää ottaa paremmin mukaan omaan yhteiskuntaamme.

Ö – Öyhötys

Kannan suurta huolta siitä, että disinformaatio ja salaliittoteoriat uppoavat yhä isompaan joukkoon, että jotkut tietoisesti haluavat lietsoa vihaa toisia ihmisiä, puolueita ja kansanryhmiä kohtaan, että rasismi saa näkyvyyttä ja hyväksyttävyyttä ympäri maailman. Nämä ilmiöt eivät ole Suomellekaan vieraita, toimittajia ja tutkijoita maalitetaan poliitikkojen ja kansalaisaktivistien lisäksi. Naisten oikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia supistetaan ja tähän ohjataan konservatiivitahojen rahoitusta. Nämä kaikki ovat huonoja kehityssuuntia. Rakennetaan yhdenvertaista maailmaa, silloin kaikki voivat paremmin!