Kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista vain noin puolet suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle. Näin todettiin TEKin ja Insinööriliiton kyselyssä, jonka mukaan Suomi ei houkuttele ulkomaisia huippuosaajia. Tuliko tieto jollekulle yllätyksenä viimeaikaisen Orpo-Purran hallituksen maahanmuuttovastaisen politiikan myötä?
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomeen tarvittaisiin vuosittain 40 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työllisyys saataisiin pidettyä riittävällä tasolla ja huoltosuhteen heikkeneminen pysäytettyä.
Hallitus toi keväällä 2024 eduskuntaan lukuisia maahanmuuttajien asemaa heikentäviä esityksiä. Sen sijaan, että hallitus olisi tukenut Suomeen jo juurtuneiden, maassa pitkään olleiden ja työllistyneiden sekä suomen kieltä osaavien Suomessa pysymistä, se esti niin sanotun kaistanvaihdon, eli oleskeluluvan perusteiden muuttamisen esimerkiksi turvapaikanhakijasta työperusteiseksi. Muun muassa tämä päätös tulisi perua.
Samoin tulisi luopua esityksestä maahanmuuttajien kolmen kuukauden maastaheittosäännöksi, jos tuossa ajassa ei löydä uutta työtä. Monissa työtehtävissä pelkkä rekrytointiprosessi voi kestää useamman kuukauden, minkä vuoksi kolmen kuukauden aikaraja työllistymiseen on kohtuuton. Esityksen viesti on myös selvästi negatiivinen ja on sellaisena myös työssäkäyvien maahanmuuttajien parissa kuultu.
Lisäksi eduskunnassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on ajoittain rasistista. Keskusteluilmapiiri tuli esiin myös TEKin ja Insinööriliiton kyselyssä, jonka mukaan 9/10:stä osaajasta pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana. Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomi on yksi EU:n rasistisimmista maista.
Ennen kaikkea Suomessa tarvitaan iso asenneilmapiirin muutos. Tämän muutoksen pitää lähteä hallituksen ministereistä ja kansanedustajista lähtien. Hallituksen nollatoleranssi rasismin suhteen on jäänyt toistaiseksi täysin ilmaan ja korupuheiksi, alkaa olla myös positiivisten, maahanmuuttomyönteisten tekojen aika.
Orpo-Purran hallituksen maahanmuuttopolitiikan konkretisoituessa kasvaa huoli. Suomella, jonka työikäisen väestön kasvu tapahtuu pääosin maahanmuuton johdosta, ei ole varaa karkottaa tänne töihin haluavia.
Me vihreät, kuten myös elinkeinoelämä, olemme esittäneet vaihtoehtoja, joilla Suomesta voitaisiin tehdä houkutteleva kansainvälisille osaajille. Näillä toimenpiteillä paitsi helpotetaan kansainvälisten osaajien pääsyä Suomeen, mutta myös vahvistetaan tänne tulleiden kotoutumista ja sitä kautta pysymistä Suomessa. Voimme valita edistämmekö taantuvaa ja heikentyvää Suomea vai rakennammeko tulevaisuuden Suomeen myös potentiaalia, talouden kasvun ja ihmisten hyvinvoinnin mahdollisuuksia.
Toimenpiteitä, joita tarvittaisiin kansainvälisten osaajien rekrytointiin ja sitouttamiseen:
- Työnhakuviisumien käyttöönotto
- Saatavuusharkinnasta luopuminen
- Perheenyhdistämisen tulorajojen puolittaminen
- Kansainvälisten työnantajien maksamien muutto- ja matkakulujen tekeminen verottomaksi
- Englanninkielisten varhaiskasvatus- ja koulutuspaikkojen lisääminen
- Mahdollisuuksien parantaminen suomen ja ruotsin kielen opintojen suorittamiseksi työn ohella
- Kotoutumiseen panostaminen esimerkiksi panostamalla työn kautta tapahtuvaan opiskeluun ja kielen oppimiseen, kuntien resurssien vahvistaminen
- Kielivaatimusten tarkastelu ja paikoittainen höllentäminen julkisella sektorilla
- Oikeus työntekoon kaikilla oleskeluluvilla ja karenssien poistot
- Nopeutetun maahanmuuttoprosessin mahdollistavan D-viisumin laajentaminen koskemaan kaikkia työntekijän oleskeluluvan saaneita
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi
