Kokoomusjohtoinen hallitus on pitkin kauttaan lupaillut, että koulutuksesta ei leikata. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsun mukaan viimeistään nyt on päivänselvää, että näin ei ole.
Hallitus on pitkin matkaa lupaillut, että koulutukseen ei kosketa. Viimeistään nyt on päivänselvää, että näin ei ole. Ammatillinen koulutus on yksi suurin budjettiriihen häviäjistä. 120 miljoonan euron säästöjä ei millään voida kohdentaa niin, ettei se osuisi oppilaitosten työhön myös hallituksen mainitsemaa aikuiskoulutusta laajemmin.
Ammatillisessa koulutuksessa Sipilän hallituskauden leikkauksia ei ole saatu kokonaan kurottua ja tämä uusi leikkaus tarkoittaisi OAJ:n mukaan laskennallisesti 1600 opettajan vähennystä.
Tiedämme, että uusien opiskelijoiden tuen tarve on aiempaa suurempi ja esimerkiksi lukutaito heikentynyt aiemmasta. On surullinen arvovalinta kohdentaa leikkaukset tässäkin tilanteessa ammatilliseen koulutukseen. Tämä osoittaa silkkaa arvostuksen puutetta, luulin Suomen jo tästä päässeen.
Työllisyystilanne vaatisi myös vahvaa panostusta aikuisiin ja jatkuvaan oppimiseen. Tarvitsemme uusia osaavia tekijöitä hyvin monille aloille. Samalla työttömyysasteemme kasvaa EU-maista toiseksi eniten.
Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 heinäkuussa 7,9 %. Työttömyys on kasvanut Suomessa kuluneen vuoden aikana toiseksi nopeiten EU-maista ja työttömyysaste on EU-maiden kolmanneksi korkein. Koko EU:ssa pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeisen kahden vuoden aikana laskenut, kun taas Suomessa se on pysynyt vakaana.
Olisi todella oleellista, että aikuiset voivat kouluttautua jatkamaan työelämässä. Sen sijaan ensin hallitus päätti aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja nyt tehdään jättileikkaus aikuisten ammatilliseen koulutukseen, myös työnantajien koulutusvähennys poistetaan. Tuntuu, ettei hallitus ymmärrä koulutuksen ja osaamisen merkitystä työmarkkinoilla.
Leikkauksia kohdentuu myös nuorisotyöhön, sen sijaan poliisin resurssia nuorisorikollisuuden torjuntaan lisätään. Tämä on aivan nurinkurinen ajattelutapa. Ennaltaehkäisy olisi niin nuorten kuin yhteiskunnan kannalta järkevämpää ja edullisempaa.
On turha pelotella naapureiden jengirikollisuudella, jos samaan aikaan itse vähentää nuorten harrastustoimintaa, niin liikuntaa kuin kulttuuria. Nuorten omasta toiminnasta ollaan hallituksessa valmiita leikkaamaan budjetin kannalta pieniä summia, mutta nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta erittäin merkittäviä toimia.
Hallituksen budjettiriihen tulokset ovat monella tapaa kylmää kyytiä kansalaisyhteiskunnalle, eri sektorien järjestöjen työstä leikatessa menetetään samalla myös paljon vapaaehtoistyötä, mikä tuo paljon lisäarvoa verrattuna yksityisen tai julkisen sektorin toteuttamaan palveluun. Tuntuu, että kriittisiä ääniä niin kansalaisyhteiskunnan, median kuin kulttuurin suunnalta pelätään ja vahvan kansalaisyhteiskunnan arvo on unohtunut.
Hallituksen valtionavustussäästöt ovat mittavat. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta leikataan 80 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta leikkauksista taiteen ja kulttuurin rahoitukseen kohdistuu 17,4 miljoonaa euroa, 9,7 miljoonaa euroa liikuntapaikkarakentamisen ja 4 miljoonaa euroa nuorisotyön avustuksiin, sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 8,5 miljoonan euron säästö valtionavustuksiin.
Ihmettelen puheita, etteivätkö hallituksen valinnat olisi ideologisia? Kehitysyhteistyöstä leikataan huimat 135 miljoonaa euroa, vaikka niin Ukrainan, Gazan kuin Sudanin tilanteet vaatisivat lisää tukea. Kotoutumiskorvauksista lähtee lähes 60 miljoonaa euroa. Tämä on suora leikkaus jo tiukoilla olevilta kunnilta.
Samalla tehdään kuitenkin valinta jatkaa Kela-korvausten korotusta valtion omaisuutta myymällä. Seurantatiedon mukaan Kela-korvausten korotus on tuonut hoitoon vain 0.7% lisää käyntejä ja kohdentunut lähes kokonaan yksityisiä palveluita jo aiemmin käyttäneille. Eli käytännössä ei ole onnistuttu purkamaan hoitojonoja ollenkaan. Ja nyt valitaan toistaa virhettä ja jatkaa valtion omaisuuden siirtoa yksityisille yrityksille.
Miksei hallitus suuntaa tätä rahoitusta hyvinvointialueille ja varmista, että tarvittaessa siellä voitaisiin myös ostaa lisäkapasiteettia myös yrityksiltä? Näin rahoitus kohdentuisi jonossa kiireisimpiin, ei sattumanvaraisesti kaikille yksityistä palvelua käyttäville.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi
