Kehityspoliittinen toimikunta tutustui Suomen ja EU:n kehityshankkeisiin Etiopiassa ja tapasi kansanedustajia
Kansanedustajista koostuva Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) delegaatio vieraili 24.–30.11. Etiopiassa tutustumassa mm. Tigrayn humanitaariseen tilanteeseen, sisällissodan seurauksiin, käynnissä olevaan sovintoprosessiin, Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman tuloksiin, EU:n tavoitteisiin maassa ja suomalaisten järjestöjen työhön alueella.
Delegaatio vieraili Mekellessä Tigrayn alueella Etiopian pohjoisosassa, jossa kaksi vuotta sitten päättynyt aseellinen konflikti aiheutti laajan humanitaarisen kriisin. Tutustumiskohteisiin kuuluivat muun muassa Kansainvälisen Punaisen Ristin ja YK:n väestörahaston (UNFPA) tukema naisten turvatalo, joka tarjoaa seksuaalisesta väkivallasta selviytyjille sairaanhoidon ja psykososiaalisen tuen lisäksi ammatillisia kursseja, jotta väkivallan uhrit, jotka eivät välttämättä voi palata omaan yhteisöönsä, voivat löytää elinkeinon ja suunnan elämässä eteenpäin. Seksuaalinen väkivalta on ollut Tigrayn alueella systemaattinen sodankäynnin väline, jonka uhriksi on joutunut arviolta 126 000 naista ja tyttöä.
Delegaatio vieraili myös maan sisäisten pakolaisten leirillä Mekellessä, jossa Suomen tukemaa hanketta toteuttavat Unicef ja Pelastakaa Lapset. Nämä lapset olivat menettäneet tai kadottaneet kotinsa ja vanhempansa. Näimme, miten mahdollisuus käydä koulua antaa tulevaisuudentoivoa humanitaarisen kriisin keskellä. Hienoa, että Suomen huomioi erityisesti vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat lapset.
Etiopian humanitaarinen tilanne on kokonaisuudessaan erittäin moniulotteinen ja se on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yli 21 miljoonaa etiopialaista humanitaarisen avun tarpeessa. Heistä lapsia on 12 miljoonaa ja naisia 4,7 miljoonaa. Etiopiassa yli 4,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista asuu väliaikaisissa suojissa tai paikallisissa yhteisöissä eri puolilla maata. Taustatekijöinä ovat muun muassa konfliktien, väkivallan, ilmastonmuutoksen ja epidemioiden yhdistelmä. Etiopia vastaanottaa kolmanneksi eniten pakolaisia maailmassa muun muassa Etelä-Sudanista, Sudanista ja Somaliasta. Myös taistelut jatkuvat yhä monella alueella Etiopiassa, Tigrayssakin rauha on hauras.
Kansainvälinen apu on tarpeisiin nähden täysin riittämätön. YK:n hätäaputoimiston (OCHA) Etiopia-suunnitelman rahoituksesta on katettu tänä vuonna vain 21 prosenttia. Tigrayn osalta vain 40 prosenttia arvioidusta tarpeesta pystytään kattamaan ensi vuonna.
Suomen tukemista kehityshankkeista tutustumiskohteina Etiopiassa olivat maanhallintaan keskittyvä REILA-hanke sekä vesi- ja sanitaatioalan yhteistyöhanke COWASH ja inklusiivisen opetuksen resurssikeskus Hawassan kaupungissa.
Delegaatio piti hankkeiden huomattavimpina saavutuksina muun muassa maanhallinnan rekisteröintijärjestelmän merkitystä sukupuolten tasa-arvolle, koska se mahdollistaa nyt myös naisten maahallintaoikeudet. Lisäksi järjestelmällä on potentiaalia levitä koko maan kattavaksi standardiksi. Vesi- ja Sanitaatioalan COWASH-yhteistyö on tuonut yhteensä noin 5,4 miljoonaa ihmistä puhtaan juomaveden piiriin. 80 prosenttia kaikista terveysongelmista on vesilähtöisiä. Erityisesti maaseudulla juomaveden noutomatkat ovat kuormittaneet naisia ja tyttöjä sekä lisänneet väkivallan riskiä.
Inklusiivisen opetuksen osalta Suomen tuella on kehitetty viittomakieltä, opetusta ja oppimateriaalia.
Pääkaupunki Addis Abebassa kansanedustajat vierailivat Etiopian parlamentissa ja ulkoministeriössä sekä tapasivat EU:n, kansallista vakautta ja yhtenäisyyttä ajavan Kansallisen vuoropuhelun komission (National Dialogue Commission, NDC) sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjä edustajia.
Etiopia on Afrikan toiseksi suurin maa, väestölaskentaa ei ole tehty lähiaikoina, arvioitu väkiluku on 120 miljoonaa asukasta. Maan sisällä on monta todellisuutta. Addis Abeba kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia mm. Kiinan ja Arabiemiraattien rahoituksella nousee uusia ”pilvenpiirtäjiä” hurjaa tahtia, teitä levennetään ja hökkelikylien asukkaat väistävät alta. Maaseudun todellisuus on erilainen, aasikärryillä kuljetaan yhä, kodeista ei löydy sähköä ja köyhimmällä väestöllä ei ole varaa koulupukuihin tai kenkiin. Maatalousvaltainen maa on tunnettu kahvistaan, joka on yhä maan suurimpia vientituotteita. Vehnän tuotannossa maassa pyritään omavaraiseksi.
