Opiskelijoiden toimeentulon ja asumisen heikentäminen on kestämätöntä ja lyhytnäköistä. Hallitus perustelee leikkauspolitiikkaansa valtion velan pienentämisellä, jotta nuoret eivät joudu sitä maksamaan. Samaan aikaan se leikkaa koulutuksesta, nuorilta ja opiskelijoilta, eli syö tulevaisuuden menestyksen eväitä.

Orpo-Purran hallitus on päättänyt siirtää opiskelijat takaisin erillisen opintotuen asumislisän piiriin, joka ei kata kesän ajanjaksoa. Tämä tarkoittaa, että kesän ajaksi opiskelijoiden on löydettävä muu tulonlähde tai turvauduttava opintolainaan kattaakseen asumiskulut. Samaan aikaan hallitus on leikannut opiskelija-asumisen investointiavustuksia, mikä heikentää uusien opiskelija-asuntojen rakentamisen mahdollisuuksia.

On mahdoton yhtälö, että opiskelijat joutuvat samaan aikaan kamppailemaan sekä korkeiden vuokrien että vähentyneiden asumistukien kanssa. Opiskelija-asuntoja ei nykyisellään riitä kaikille, eivätkä asuntoyhtiöt pysty aloittamaan uusien rakentamista, kun valtion investointiavustus on jäissä.

Opiskelijoiden asumisen tuki pienenee muutoksen seurauksena 98 euroa kuukaudessa. Vuoden 2024 asumistuen leikkaus lisättäessä ero vuoteen 2023 verrattuna on jopa 170 euroa kuukaudessa. Kun otetaan lisäksi huomioon opintorahan indeksijäädytys, on yhteisvaikutus yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla kuukaudessa 200 euroa vuonna 2027. 

170 euroa kuukaudessa tarkoittaa opiskelijalle esimerkiksi noin 57 opiskelijalounasta, eli siis noin kuukauden ruokakuluja. Jo keväällä 2024 neljännes opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi viimeisen vuoden aikana. Tämän tiedon valossa on aivan käsittämätöntä leikata opiskelijoiden toimeentulosta näin merkittävästi.

Pahimmillaan tämä saattaa johtaa siihen, että osa opiskelijoista joutuu keskeyttämään opintonsa taloudellisten haasteiden vuoksi tai osa ei pysty edes opiskelujaan aloittamaan. Vähintäänkin seuraus on työteon lisääntyminen ja opiskeluaikojen venyminen, mikä taas tuntuu paineena opiskelijoille lainahyvitysten menettämisen vuoksi.

Opintolainojen suuruus on kasvanut viime vuosina huomattavasti, ja niiden korot ovat nousseet. Korkojen nousu näkyy myös Kelan tilastoissa, joiden mukaan vuonna 2023 korkoavustusta sai lähes 8 000 henkilöä. Saajia oli noin kahdeksan kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin noin 1 000 henkilöä sai korkoavustusta. Velkaantuminen lisää opiskelijoiden tulevaisuuden taloudellisia paineita ja meitä odottaakin opiskelijoiden velkapommi. 

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli vuonna 2022 jo 22 660 euroa. Tuollainen rahasumma vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden suunnitelmiin kuten siihen, voiko ostaa omaa asuntoa tai uskaltaako perustaa perhettä. Eri alojen opiskelijoilla on myös hyvin erilaiset mahdollisuudet maksaa laina takaisin valmistuttuaan. 

Opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuva huoli on myös merkittävä hyvinvointikysymys. Joka kolmas opiskelija raportoi ahdistuksen ja masennuksen oireista Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa. 

Toimeentulo on yksi keskeisistä hyvinvoinnin pilareista. Hallituksen opiskelijoita lainamääriä kasvattamaan pakottava politiikka on pitkässä juoksussa kallista ja Suomen tulevaisuudesta poissa. Pitäisi valita, joko nopeat valmistumisajat ja riittävä tuki opiskeluun tai hyväksyä pidemmät opiskeluajat ja työnteko opiskelujen rinnalla eli paluu 90-luvun ja vuosituhannen alun tilanteeseen. Nyt kasataan liikaa painetta opiskeluaikaan ja samalla taivastellaan, miksi perheiden perustaminenkin venyy. Hallituksen tulisi vielä harkita linjaansa uudelleen.

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi