Julkaistu alun perin Vihreiden blogissa 20.9.2024

Kirjoitimme kansanedustaja Hanna Holopaisen kanssa Vihreiden blogiin. Lapsen oikeuksia koulussa tulee vahvistaa. Lasten, nuorten sekä vanhempien pitää voida luottaa siihen, että oppilas saa oppimiselleen riittävän tuen ja avun. Tämä helpottaa opettajankin työtä. Oppimisen tuki kaipaa kipeästi uudistamista.

Opettajalla pitää olla aikaa jokaiselle oppijalle ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tällä hetkellä liian suuret opetusryhmät uuvuttavat opettajat ja tekevät monelle uuden oppimisesta vaikeampaa. Inkluusiota on käytetty säästökeinona, vaikka sen ajatuksena on ollut riittävän tuen tarjoaminen oppilaalle lähikoulussa. 

Oppimisen tuen tarve on kasvanut viime vuosina ja vuonna 2022 jopa lähes joka neljäs perusopetuksen oppilas sai jonkinasteista oppimisen tukea. Oppimisen tuen tarve on tällä hetkellä tilastoissa myös sukupuolittunutta, suurin osa niin tehostetun (61%) kuin erityisenkin (69%) tuen saajista on poikia. Eikö tyttöjen haasteita tunnisteta vai sopiiko nykyinen koulumme helpommin tytöille?

Marinin hallituskaudella tehtiin osana Oikeus oppia -ohjelmaa perusteellista asiantuntijatyötä inkluusion selkeyttämiseksi ja oppimisen tuen ongelmakohtien kartoittamiseksi ja nyt Orpon hallitus on tämän työn jatkoksi uudistamassa oppimisen tukea. Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää oppilaan saaman tuen muotoja sekä saadun tuen arviointia ja tuen toteuttamisen suunnittelua koskevaa sääntelyä. Toiveena uudistukselle on myös byrokratian vähentäminen ja riittävästä henkilöstömitoituksesta säätäminen. 

Riittävä ja ennaltaehkäisevä oppimisen tuki on välttämätön, jotta peruskoulu voi aidosti toteuttaa tavoitettaan rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Silloin kaikilla on perusopetuksen jälkeen esimerkiksi riittävä luku-, kirjoitus ja laskutaito jatko-opintoja varten.

Vihreät kannattaa vahvasti oppimisen tuen uudistamista, mutta hallituksen esityksessä oli lausuntokierroksella vielä joitain heikkouksia. Tässä joitain vihreiden huomioita esitykseen:

1. Oppimisen, osallisuuden ja yhteisöön kiinnit­ty­misen tuki

Oppimisen tuen uudistuksessa on huomioitava neurokirjon moninaisuus ja siihen liittyvät tuen tarpeet. Vammaisfoorumin vuonna 2022 julkaiseman koulukyselyn tulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutuu kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvilla oppilailla tuen tarve ei välttämättä liity oppimisvaikeuksiin, vaan tarve painottuu enemmänkin koulunkäynnin tukeen, kuten oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kouluun saapumiseen ja oppimisympäristön muokkaamiseen.

Lisäksi on löydettävä keinoja, joilla koulusta pudonnut tai putoamassa oleva oppilas saadaan kiinnittymään yhteisöön ja oppimiseen. On huolestuttava kehitys, että koulusta putoaminen on aikaistunut ala-asteelle. Erityisesti korona-aika on tuonut ilmiön esiin. 

2. Oppimisym­pä­ristön esteettö­myys ja tukeva toiminta­kult­tuuri

Oppimisympäristön esteettömyys ja saavutettavuus liittyy paitsi oppimisen tukeen, se myös hyödyttää kaikkia oppilaita. Fyysisen oppimisympäristön muokkaaminen aistiherkille sekä liikuntarajoitteisille on keskeistä, samoin selkokielisten materiaalien merkitys. 

Oppimisympäristön saavutettavuus sisältää myös arvot ja asenteet. Oppimisen tuen käytännön toteutuksen ohella on tärkeää huolehtia avoimesta ja osallistavasta toimintakulttuurissa, jossa jokaisella oppijalla on tarvittava tuki koko oppilaitoksen yhteisöltä, niin opettajilta, muulta henkilöstöltä kuin muilta oppilailta ja parhaimmillaan myös vanhemmat ja ympäröivä lähiyhteisö osallistuu koulun toimintaan positiivisesti.

3. Mahdolli­suus koulun aloitta­mi­seen lapsen omassa tahdissa tulee säilyttää

Orpon hallitus haluaa kieltää koulun aloittamisen lykkäyksen. Päätös koulun lykkäämisestä perustuu aina asiantuntija-arvioihin, ja lykkäystä täytyy anoa erikseen. Yleensä taustalla on se, ettei lapsi ole vielä valmis koulumaiseen työskentelyyn, vaan haluaa leikkiä ja hyötyy esiopetuksesta enemmän. Sellainenkin tilanne, jossa lapsi on sairastunut vakavasti voi vaatia koulunaloituksen lykkäystä. Lykkäysmahdollisuus vahvistaa sitä, että lasten erilaiset tarpeet ja tilanteet tulevat huomioiduksi. Lykkäyksen yhteydessä osallistumisen esiopetukseen voisi muuttaa koulun tapaan velvoittavaksi.

4. Konsulta­tii­visen tuen ja erityiso­pe­tuksen rooli

Oppimisen tuen uudistuksessa on huomioitu myös konsultatiivisen tuen järjestäminen. Konsultatiivisessa tuessa on huomioitava, että kyse on oppilaan tuesta, ei vain henkilökunnan tuesta. Konsultatiivisessa tuessa on huomioitava sairaalakouluja laajempi konsultoiva toimijajoukko, kuten Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Valtion koulukotikoulut sekä kuntien Elmeri-koulut. Lisäksi on turvattava konsultatiivisen opetuksen resurssit.

Ylipäätään moniammatillisen tuen oikea-aikaisuus on tärkeää, jotta ennakoiva tuki toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Moniammatillista tukea edesauttavat oppilashuollon riittävät resurssit ja oppilashuollon turvaaminen lähipalveluna koulun yhteydessä.

5. Tarvittavan tiedon siirtyminen riittävän ja toimivan tuen varmista­mi­seksi

Oppimisen tuen jatkumon kannalta tiedon siirtymisellä on valtava merkitys. Kun on löydetty toimiva tukimuoto, tulee sen jatkuminen turvata opetusasteelta toiselle siirryttäessä tai kunnasta toiseen muutettaessa. Tiedonkulku pitää tietenkin varmistaa myös yksittäisen kouluyhteisön sisällä ja henkilöstön vaihtuessa. 

Työyhteisön sisäinen viestintä on olennaista tuen tehokkaan toteuttamisen ja kehittämisen kannalta. Opetushenkilöstön ja opetustoimen johdon kesken tulee kommunikoida nykyistä aktiivisemmin esimerkiksi tuen laadusta ja ratkaisuista. Tiedonkulkua tuleekin kehittää osana oppimisen tuen uudistusta. 

Erityisesti opiskeluhuollon siirryttyä hyvinvointialueille, on tiedonsiirrossa esimerkiksi kuraattoreille esiintynyt ongelmia. Nämä ongelmat tulee ratkoa, jotta oppijoiden oikeus oppimiseen toteutuu.

6. Varhais­kas­va­tuksen ja perusope­tuksen tuen jatkumo

Jotta oppimisen tuki toteutuu, on varmistettava sujuva tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen. Tämä koskee erityisesti annettavan oppimisen tuen muotojen ja tukitoimien jatkuvuutta eri koulutusasteilla. 

Näiden toimien lisäksi äärimmäisen tärkeää on oppimisen tuen riittävät resurssit sekä pätevän henkilöstön riittävyys. Erityisopettajan pätevyyden suorittaneista 45 % sai vuonna 2021 aikuiskoulutustukea, jonka Orpon hallitus on nyt lakkauttanut. Odotamme toimia erityisopettajien aikuiskoulutukseen sekä pätevän henkilöstön varmistamiseksi kaikilla kouluasteilla myös oppilashuoltoon asetettujen mitoitusten saavuttamiseksi.

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi

Hanna Holopainen
kansanedustaja Vihreät
p. 044 571 3463
hanna.holopainen@eduskunta.fi