Valtuusto 18.5.2015
Espoon asukasmäärä jatkaa kasvuaan, vuoden 2014 aikana kasvu oli 4850 henkilöä, 1,9 prosentin suhteellinen väestönkasvu. Tämä on suurin lisäys kymmeneen vuoteen. Nopea kasvu alkaa jo näkyä esimerkiksi täysinä päiväkoteina ja koulun aloittavien oppilaspaikkoina, joita ei aina löydykään lähimmästä koulusta.
Kaupungin rekrytointipolitiikka, jonka tavoitteena on jo pitkään ollut säilyttää kasvusta huolimatta sama henkilöstömäärä, on tuottavuuden tehostamista mitä suurimmassa määrin. Tehostaminen ei saisi kuitenkaan syntyä henkilöstön selkänahasta, vaan toimintaa kehittämällä. Työpanos ei ole siirtynyt myöskään vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä nämä vuokratyökustannukset laskivat lähes 10 %. Kaupungin ostoja tulisi voida verrata tässä rinnalla, jotta syntyisi kattava kokonaiskuva kaupungin palvelujen tuotannosta.
Huomattava ja tulevaisuuttamme yhä voimakkaammin haastava seikka on vieraskielisen väestön osuuden jatkuva kasvu. Tämän väestön osan huomioiminen niin kielitaidon, koulutuksen kuin työllisyyden näkökulmasta on yksi tulevaisuutemme menestyksen avaimia myös Espoossa. Nyt on korkea aika löytää toimivat ratkaisut ja monistaa niiden käyttö koko kaupunkiin.
Työttömyys kasvaa todella huolestuttavissa määrin. Työttömiä on 20 % enemmän kuin vuosi sitten, työttömyysaste 1,5 prosenttiyksikköä suurempi. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaiden) on lisääntynyt vielä rajummin, määrä on lähes 30 prosenttia viime vuotta suurempi. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut ja pitkäaikaistyöttömyyden haaste ei ole sekään helpottanut. Nämä ovat yhtä aikaa lukuja, joilla on suuret kerrannaisvaikutukset ja ihmisiä, joiden hyvinvoinnilla on laaja vaikutus myös lähipiirin hyvinvointiin. Kaupungin roolia työllistämistoimien ”johdossa” tarvitaan kipeästi. Merkittävin avustuserä on toimeentulotuki. Myös toimeentulotuella elävien määrään voidaan kuntatasolla myös vaikuttaa työllisyyspolitiikkamme kautta.
Kaupunki teki lähes nollatuloksen. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelma on toiminut, tulos 32 mil euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja etenemme siis tatu-suunnitelmassa. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti ennakoitua paremmat rahoitustuotot.
Investointitasomme on kuitenkin niin merkittävä, että alitamme 60 miljoonalla eurolla kestävän rahoitustason. Investointipaineet ovat yhä kasvussa kaupungin väkimäärän kasvaessa ja mm. koulukannan vanhentuessa. Investointikattomme on tiukka. On hyvä, että uusia rahoitusmalleja on lähdetty etsimään. Haluamme jatkossakin priorisoida koulu- ja päiväkoti-investointeja.
Kaupungin käyttötalouden kate heikentyi entisestään, koska kulujen kehitys oli edelleen nopeampaa kuin tuottojen ja verotulojen kehitys. Kulujen kasvua on saatu jo useana vuonna pienennettyä, niiden kasvu oli 3,4 % eli 54 miljoonaa euroa. Tuottopuolella toimintamaksuissa ei ole paljon korostusvaraa, eikä verotuksestakaan löydy näillä työllisyysluvuilla suurta apua.
Merkittävin yksittäinen palvelujen osto oli jälleen erikoissairaanhoito. Nämä vaatisivat myös valtion tason merkittäviä uudistuksia. Erikoissairaanhoito kehittyy, elinikä pitenee ja näistä seuraava kustannusten nousu on melko ilmeistä. Toki ennakoinnilla ja hyvällä koordinaatiolla voidaan ehkäistä erikoissairaanhoidon käytön tarvetta jonkun verran ja tähän tulee pyrkiä.
Vielä lopuksi vihreässä ryhmässä on voimakas huoli kuntalaisten luottamuksen säilyttämisestä kaupungin taloudenpitoon. Saimme tilintarkastajien huomautuksen valvonnan puutteista. Kaupunginhallituksen on viipymättä annettava selvitys tilintarkastuskertomuksessa esiintyneistä puutteista ja siitä, miten ne on korjattu. Puutteita on myös tarkastuslautakunnan mukaan hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä sekä valtionapujen hakemisessa. Sisäisen valvonnan järjestelmää on nyt systemaattisesti keitettävä, jotta vähennämme riskiä kaupungin tulojen saamatta jäämiseltä ja kaupungin varojen väärinkäytöksiltä.
