Sisäministeri Rantanen antoi torstaina eduskuntaan joukon ulkomaalaislain muutoksia. Rantanen totesi tiedotustilaisuudessaan, että hallitus on jo hallitusohjelmassa sopinut, että Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan ja hädänalaisia autetaan ensisijaisesti lähtöalueilla. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin tehnyt todella mittavat leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin, juuri niihin rahoihin, joilla hädänalaisia voitaisiin lähtöalueilla auttaa.
— Hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja heikentää turvapaikanhakijoiden asemaa, aiheuttaa lisäkustannuksia ja johtaa siihen, että Suomen on entistä vaikeampaa menestyä kilpailussa kansainvälisistä osaajista, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu kiteyttää.
— Hallitus aikoo muun muassa muuttaa kansainvälisen suojelun väliaikaiseksi, pienentää vastaanottorahaa ja kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja. Kaikkein älyttömin hallituksen esityksistä kuitenkin on niin kutsutun kaistanvaihdon kieltäminen, Hopsu toteaa.
Hallitus esittää, että turvapaikanhakijana maahan tullut eli kansainvälistä suojelua hakeva tai kielteisen päätöksen saanut henkilö ei enää voisi hakea ja saada oleskelulupaa työn- tai opiskelun perusteella poistumatta ensin maasta. Pääministeri Orpon mukaan hallitus ei ole kiristämässä tai vaikeuttamassa työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.
— Mitä järkeä on lähettää työllistynyt turvapaikanhakija ulkomaille hakemaan työlupaa ja katkaista näin työnteko? Kaistanvaihdon kieltäminen johtaa käytännössä siihen, että henkilöt, jotka ovat jo oppineet kieltä, mahdollisesti opiskelleet Suomessa ammatin ja saaneet työpaikan, joutuvat palaamaan lähtömaahansa ja hakemaan sieltä käsin työhön oikeuttavaa oleskelulupaa.
— Tämä on sekä harkitsematon että epäinhimillinen esitys. Se ei tuo mitään säästöjä tai ole millään tavalla kustannustehokasta, päinvastoin esitys lisää ylimääräisiä hallinto- ja käsittelykuluja. Myös työnantajat ovat esityksestä näreissään, sillä monet ovat kouluttaneet ja perehdyttäneet työntekijöitä, joita nyt lähetetäänkin pois maasta. Monella alalla uusia tekijöitä ei vaan löydy helposti tilalle, ihmettelee Hopsu.
— Hallituksen maahanmuuttopolitiikan moottorina näyttäisi olevan yksinomaan maahanmuuttovastainen asenne, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden olojen kurjistaminen ja heidän oikeuksiensa kiistäminen. Hallitukselta unohtuvat realiteetit vallitsevasta ja etenkin tulevasta huoltosuhteesta. Ei taida olla monella maalla varaa tällaiseen hölmöilyyn, summaa Hopsu ja jatkaa, — Kaukana ollaan niistä linjauksista, jotka vielä puolitoista vuotta sitten olivat Suomen maahanmuuttopolitiikan tavoitteina:
- Ihmisoikeuksien ja humanitaarisen avun toteutuminen: Hallitus pyrkii varmistamaan, että turvapaikanhakijoiden oikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa. Tavoitteena on tarjota suojaa ja apua niille, jotka tarvitsevat sitä.
- Osaavan työvoiman houkuttelu: Suomi pyrkii houkuttelemaan osaavaa työvoimaa maahanmuuton avulla ja täyttämään työvoiman tarpeita erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa.
- Kotouttaminen ja monikulttuurisuus: Hallitus panostaa maahanmuuttajien nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on edistää monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä.
- Kestävä ja hallittu maahanmuutto: Hallitus pyrkii hallitsemaan maahanmuuttoa kestävällä tavalla, joka ottaa huomioon sekä maahanmuuttajien tarpeet että Suomen yhteiskunnan kokonaiset tavoitteet.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 0407589545
inka.hopsu@eduskunta.fi
