Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu kyseenalaisti eduskunnan kyselytunnilla torstaina 18.4. Orpon hallituksen kehysriihipäätöksen toisen asteen maksuttomien oppimateriaalien rajaamisesta 18 ikävuoteen asti. Kehysriihikirjaus on seuraava:
“Rajataan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali (ml. YO-kokeen 5 ensimmäistä koetta) sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.“
— Kun kehysriihimateriaali saapui ihmettelin, että onko hallituksella käynyt kämmi, sen verran irti oppilaitosten arjesta esitys on. Materiaalit pitäisi kerätä pois sen jälkeisenä vuonna, kun oppilas on täyttänyt 18 vuotta. Eli lähes aina kesken opintojen, Hopsu ihmettelee.
— Muutos eriarvoistaisi sellaiset opiskelijat, jotka ovat kerranneet opintoja jossakin peruskouluvaiheessa tai ovat vaikkapa aloittaneet koulun vuoden vanhempana, molemmat varsin hyviä ratkaisuja monelle lapselle. Myös TUVA-koulutukseen osallistuneet tai kielitaidon harjoittelun vuoksi useampia vuosia perusopetuksessa olleet tai vaihto-oppilasvuoden viettäneet saisivat maksaa useamman vuoden toisen asteen oppimateriaaleista. Lukio on nykyään myös kurssimuotoinen ja eri-ikäiset opiskelijat ovat samoilla kursseilla, tilanne ei opiskelijoista varmastikaan tuntuisi tasa-arvoiselta, Hopsu pohtii.
— Useat opiskelijat käyttävät nykyään neljä vuotta toisen asteen opintoihinsa esimerkiksi terveys- tai oppimisvaikeuksien vuoksi tai välttääkseen kasautuvia paineita lukio-opiskelussa. Hajauttamisella pyritään myös varmistamaan arvosanoja, joilla korkeakouluun olisi mahdollista päästä. Tällöin maksullisuus kestäisi siis puolitoista vuotta, Hopsu kuvailee.
— Miten hallitus on ajatellut toteuttaa sen, että abiturienteilta kerätään tietokoneet pois ja katkaistaan lisenssit juuri silloin, kun pitäisi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin? Eikö tämä vain lisää sitä turhaa byrokratiaa, ylimääräistä hallinnollista työtä, josta hallitus on luvannut karsia, Hopsu ihmettelee.
Hopsu myös kysyy, onko hallitus ajatellut jättää päätöksen kompensoinnin sittenkin kuntien vastuulle.
— Onko kuitenkin ajatus, että kunnat viime kädessä taloudellisesti kompensoivat tämän päätöksen ja rahat ovatkin lopulta pois kuntien budjetin isoista eristä varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joihin olette hallituksessa luvanneet olla koskematta, kysyy Hopsu.
— Kun eri kunnat päätyvät sitten poliittisen tasapainonsa vuoksi erilaisiin ratkaisuihin, nähdään jälleen ilmiö, jossa opiskelijat ja perheet valitsevat lukioita tai ammatillisia oppilaitoksia maksuttomien oppimateriaalien perässä. Hypoteettisesti esimerkiksi Espoosta sitten haettaisiin entistä enemmän Helsingin lukioihin. Ja toimivathan nämä maksuttomat tietokoneet ja oppimateriaalit aikanaan myös pikkukunnille houkuttimena saada opiskelijoita, Hopsu muistuttaa esityksen haasteista.
— Suosittelisin hallitusta kyllä perumaan tämän leikkausesityksen, Hopsu päättää.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 0407589545
inka.hopsu@eduskunta.fi
