Vaalitoreilla minulta on muutamakin tullut kyselemään kantojani varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin asioihin. Tässä lyhyesti koontia ajatuksistani.
Tärkein tavoitteemme tulisi olla turvata laadukas varhaiskasvatus, joka ehkäisee eriarvoistumista. Lapsiperheköyhyys tai perinnöllinen työttömyys ovat todellisia haasteita, joihin pystymme varhaiskasvatuksen kauttakin vaikuttamaan. Tukea tarvitsevia lapsia on paljon, varhainen puuttuminen toimii parhaiten. Suomen kielen opetus maahanmuuttajataustaisille kannattaa aloittaa ajoissa, jolloin koulunalku sujuu helpommin. Koulutettu, osaava opettaja, riittävän pieni ryhmäkoko ja riittävä määrä turvallisia aikuisia turvaavat laatua.
Oma kokemukseni varhaiskasvatuksesta omien lasten kohdalla on kertynyt niin kolmiperhepäivähoidosta kodeissa, perhepäivähoidosta, perhepäivähoidon ja kerhon yhdistelmästä, päiväkodista ja avoimen pääiväkodin palveluista, kun kokeilimme ratkaisua “vanhempi kotona pienen ja isomman kanssa”. Ystäväpirissä ja kollegoissa on paljon varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja tutkijoita. Kiitos ajatustenvaihdosta mm. Kristiina Kumpulainen, Laura Repo ja Ritva Semi, sekä erityinen kiitos kaikille lapsiani hoitaneille upeille suurisydämisille ammattilaisille!
Yhdessä perheiden ja lasten kanssa
Kasvatuskumppanuudeksi kutsuttu perheiden ja varhaiskasvattajien yhteistyö on onnistuneen varhaiskasvatuksen avaimia. Tämä yhdessä kasvattaminen toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki kunnioittavat ja arvostavat toistensa työtä ja tukevat toinen toisiaan. On tärkeää, että myös lapsen mielipiteitä ja palautetta kuullaan. Lapsi voi olla myös aivan mainio päiväkodin leikkien ohjaaja ja ideoija.
Perheelle tärkeää on, että hoitopaikka olisi lähellä kotia ja että sisarukset pääsisivät samaan hoitopaikkaan. Tähän tulee kunnissa pyrkiä, vaikka päiväkodit pääkaupunkiseudulla pullistelevatkin.
Lapsella tulee olla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, vanhemmat saavat päättää, kuinka hoito järjestetään. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa sen, että varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät juuri ne lapset, jotka sitä eniten tarvitsevat. Varhaiskasvatus on myös ennaltaehkäisevää työtä. Osa-aikainenkin varhaiskasvatus täyttää minusta kuitenkin jo näitä tarpeita, jos näin saadaan aikaan perheille toimivia ratkaisuja. Perhepäivähoidon määrän lisääminen erityisesti pienten alle kolmevuotiaiden hoitomuotona tai isommilla yhdistettynä osapäiväiseen kerhotoimintaan olisi mainio tapa helpottaa päiväkotien lapsimääriä ja antaa perheille hyvä vaihtoehtoinen hoitomuoto.
Koulutus ja ryhmäkoot
Lastentarhanopettajan koulutus kunniaan! Koulutuksen keskiössä on lapsen laaja-alainen kehityksellinen ymmärrys sekä siitä tarpeesta nouseva pedagogiikka. Lastentarhanopettajista on kova pula pääkaupunkiseudulla. Koulutetaan riittävästi osaajia ja pidetään huolta, että heillä on hyvät työolot ja kunnon korvaus työstään. Yliopistot herätys, esimerkiksi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ei hakenut vuosittaista sumanpurkurahaa ensi syksyksi. Se tarkoittaa 20-40 kandia vähemmän kuin aiemmin.
Varhaiskasvatus ei onnistu vain lastentarhanopettajan voimin. Mukaan tarvitaan myös sosionomeja, lastenohjaajia (vanha srk-tutkinto), oppisopimuskoulutettuja jne. Lapsiryhmässä tulee olla riittävästi turvallisia aikuisia ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön sujuvuuteen arjessa kannattaa panostaa.
Uuden varhaiskasvatuslain säätämä ryhmäkoko turvaa riittävää huomiota ja yksilöllistä ohjausta lapselle. uusi laki säätää, niin että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Eli kokopäivähoidossa ryhmässä saa olla alle 3-vuotiaita enintään 12 ja yli 3-vuotiaita 21.
Pedagogiikkaa ja opetussuunnitelmatyötä
Uusi laki tuo myös pedagogiikan vahvemmin mukaan varhaiskasvatukseen. Se ei tarkoita, että pienten lasten pitäisi osallistua koulumaiseen varhaiskasvatukseen. Pedagogiikan käsitettä pienten lasten parissa pitäsi avata entistä enemmän. Pedagogiikan (koulumaisuuden) pelossa meidän varhaiskasvatus on päässyt paikoin rapautumaan. On tärkeää, että lapsilla on päivän mittaan riittävästi mielekästä tekemistä. Lapsi, joka on saanut sopivasti pinnistellä oppimisen kokemusten eteen sekä saanut siitä onnistumisen kokemuksia, voi paremmin ja jaksaa paremmin suuren ryhmän mukanaan tuomaa väistämätöntä “oleilua” ja odottamista. Varhaispedagogiikasta on pidettävä kiinni. Nyt on hyvä aika palauttaa sen asema.
Myös päiväkodista tulee lähetä pihalle ja metsään. Lähimetsät ovat päiväkotien arvokas aarre, niitä on kaupungissakin vaalittava. Lapsen luontosuhde syntyy kokemusten ja elämysten kautta luonnossa ja pihalla puuhaamalla, vapaa leikki kehittyy myös tässä ympäristössä. Myös pihat on suunniteltava liikkumiseen ja leikkiin sopiviksi. Niin metsät kuin päiväkotien pihat ovat asukkaiden käytössä. Yhteisinä paikkoina niistä pidetään myös huolta.
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on todettu olevan runsaasti merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatu on suoraan yhteydessä lasten sosiaalisiin taitoihin myöhemmin koulussa. Sosiaaliset taidot ovat ratkaisevassa asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä. Varhaiskasvatuksen laatu on myös suoraan yhteydessä lasten kokemaan stressiin. Ryhmissä joissa erilaisia pedagogisia ratkaisuja kokeillaan ja arvoidaan, esiintyy vähemmän kiusaamista kuin ryhmissä joissa näin ei tehdä. Pedagoginen täydennyskoulutus ja yhteistyö eri päiväkotien ja kuntien välillä myös motivoi henkilökunta ja pitää yllä ammattitaitoa.
Uusi laki tuo mukanaan myös opetushallituksen lakisääteinen tehtävän laatia normittava opetussuunnitelma tai varhaiskasvatuksen suunnitelma. Tämä tuo tasa-arvoa, kun laadun vaihteluun päästään sitä kautta vaikuttamaan.
Tukea tarvitseville
Osa eroista syntyy myös alueellisista tekijöistä. Vihreät ovat tukeneet positiivisen diskriminaation periaatetta, jossa on annettu tukea sitä erityisesti tarvitseville päiväkodeille. Tällaista lisäpanosta voisi olla entistä enemmän, eikä tuki saa jäädä yksin kunnan harteille.
Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien lasten määrä kasvaa vauhdilla. On erittäin tärkeää, että päiväkotien suomen kielen opetukseen panostetaan. Tämä helpottaa koulunalkua ja antaa lapselle paremman mahdollisuuden päästä mukaan ryhmään.
Moni lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimiseen, keskittymiseen tai vaikka sosiaalisiin taitoihin. Neuvolan, päiväkodin ja perheiden yhteistyöllä pystytään ajoissa puuttumaan näihin vaikeuksiin ja tarjoamaan oikeanlaista tukea. Tähän tulee olla riittävät resurssit, sillä myös tämä on ennaltaehkäisevää työtä. Hyvä alku ja tuki ennen kouluikää heijastuvat koko kouluaikaan.
