Arvoisa puhemies!
Kesä koittaa, ja Suomen koronatartuntaluvut ovat vähäisiä. Hallitus ja suomalaiset onnistuivat tässä erässä hyvin, tavoitteessaan suojella elämää.
Talouden luvut ovat synkemmät. Vuoden 2020 neljäs, 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. Siinä korvataan syntyneitä tappioita niin yrittäjille kuin kunnille ja samalla käynnistetään elvytystoimet, joilla tavoitellaan kestävää nousua kriisistä. Kuntien taloudellinen tilanne oli tukala jo ennen koronan tuomia vaikutuksia. Nyt saamme kunnille ja sairaanhoitopiireille ennakoitua suuremman, yhteensä 1,4 miljardin euron paketin koronamenetysten kompensointiin. Kaikki kunnat eivät ole kärsineet koronan seurauksista samalla tavalla. Hallituksen ohjenuora on ollut jakaa tuet oikeudenmukaisesti niille, jotka ovat eniten kärsineet.
On tärkeää, että hallitus on sitoutunut syksyn aikana tarvittaessa valmistelemaan seuraavat tukitoimet kunnille: Myös joukkoliikenteen vähentyneitä lipputuloja kompensoidaan, jotta joukkoliikenteen palvelutaso ei putoa. Sairaanhoitopiirit ottivat vastaan suurimman varautumisen vastuun heti pandemian alettua. Osa muusta hoidosta kärsi ja jäi tauolle. Tämä näkyy alijääminä ja kertyneenä hoitovelkana. Hoitovelan purku onkin yhä edessä oleva haaste koko maassa, koronan mahdollisen toisen aallon ohella.
Arvoisa puhemies!
Ympäri maailman niin tutkijat, talousvaikuttajat kuin päättäjät näkevät taloudellisen kriisin vaatimassa elvytyksessä myös mahdollisuuden. Ilmastokriisi ja biodiversiteettikato ovat maailman ja elämänmuotomme suurimmat uhat. Polku Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentumiseksi ei tapahdu itsestään. Elvytystoimet antavat tähän rakennustyöhön mahdollisuuden, jota emme saa Suomessakaan hukata. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on elvytystoimia valittaessa hyvä hyödyntää tiedepaneelin kaltaista neuvoa-antavaa, tutkittuun tietoon pohjaavaa yhteistyöelintä ja välttämätöntä käyttää perusteena kestävän kehityksen mittareita, niin ilmasto- kuin työllisyysvaikutusten arviointia.
Enää ei riitä vanha fakta, että infrastruktuurin rakentaminen on nopea tapa saada talouteen vauhtia. Pelkkä talouden kasvu ei ole tässä maailmantilassa riittävä saavutus. Tarvitsemme vihreää elvytystä. Onnistuneet valinnat kotimarkkinan elvytyksessä ja panostukset korkeaan osaamiseen ovat myös edellytyksiä vientivetoisen maamme menestykselle. Vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan tässä lisätalousarviossa muun muassa energiaremonttiavustuksin sekä puurakentamista, sähköautojen latausinfraa, muovinkierrätystä ja tuulivoiman lupakäsittelyjä edistämällä.
Rahoitusta saavat myös metsien suojelu, virkistysaluepaikkojen korjaukset, kävely ja pyöräily sekä ilmastorahasto, jonka käytön suhteen tulee ohjenuorana pitää hallitusohjelmassakin linjattuja kunnianhimoisia vähähiilisyyden tavoitteita. Arvoisa puhemies! Jos lasketaan yhteen lisätalousarvion ja MAL-neuvottelujen tulos, niin valtion joukkoliikenne-, raide-, kävely- ja pyöräilypanostukset ovat lähes miljardi euroa. Se on historiallisen suuri panostus vähäpäästöiseen liikenteeseen.
Kaupunkien yhä kasvaessa voimakkaasti MAL-sopimusten hankkeet ovat mitä parhaimpia vihreän elvytyksen kohteita. Päästötön liikenne lisääntyy ja asuminen painottuu myös liikenteen kannalta hyville sijainneille. Kaupunkiseudut sitoutuvat asunnottomuuden vähentämiseen, ja kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan.
Arvoisa puhemies!
Yhteiskunnan elinvoima rakentuu viime kädessä hyvinvoivien yksilöiden varaan. Korona-aika on lisännyt lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia. Etäopetus on lisännyt oppimisvajetta ja kasvattanut oppimiseroja. Siksi lisäyksiä kohdistetaan läpi koulutuspolun varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen. Elvytyspaketilla ehkäistään myös eriarvoisuuden kasvua. Työttömyysturvan rahoitus turvataan. Perustoimeentuloa nostetaan määräajaksi vuoden loppuun saakka.
On tärkeä huolehtia, ettei Suomi ajaudu osaajapulaan väestön ikääntyessä. Osaamistason nousuun tähtää myös korkeakoulujen aloituspaikkalisäys, jota tulisi suunnata aloille, joilla on työvoiman tarvetta, sekä erityisesti alueille, joilta on vaikea saada koulutuspaikkaa suuren kysynnän vuoksi. On hyvä, että työllisyystavoitteen kunnianhimosta pidetään kiinni ja jo tässä kohtaa päätettiin tavoitteen olevan yli 60 000 lisätyöllistä. Työuria on pystyttävä pidentämään ja nuorten työllistymistä on parannettava. Myös ikääntyneiden työllisyyteen tulee panostaa muun muassa tukemalla työssäjaksamista, osa-aikatyön mahdollisuuksia ja yleistä hyvinvointia esimerkiksi terveyttä ja liikkumista edistävin toimin. Osaamisen ja hyvinvoinnin varaan on hyvä rakentaa kriisistä elpyvän Suomen ekologista jälleenrakennusta.
