Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat,
viime kevään eduskunta- ja eurovaalit osoittivat jälleen, miksi edustaja Honkasalon lakialoite vaalirahoituksen suuruutta ohjaavien kattojen asettamisesta on tarpeen. On hälyttävää ajatella, että esimerkiksi kansanedustajien ja varakansanedustajien valituksi tuleminen maksoi tälläkin kertaa keskimäärin 35 000 euroa.
Tämä ei ole demokratiaan vahvasti liittyvän poliittisen osallisuuden kannalta kestävä tilanne. Kaikilla pitää olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua vaaleihin.
Kansanedustajien vaalibudjeteissa on myös isoja eroja. Osa ehdokkaista käyttää kampanjaan vaaleista toiseen jopa yli 100 000 euroa. Summat kasautuvat pitkälti yksityishenkilöiden ja yritysten antamista lahjoituksista. Etenkin nuorten ja tuntemattomampien uusien ehdokkaiden on vaikea tai mahdotonta saada kokoon vastaavia vaalibudjetteja ja niiden tuomaa näkyvyyttä.
Kuten Honkasalo lakialoitteessaan viittaa, yritysten tai etujärjestöjen antamaa tukea saavat todennäköisemmin ne ehdokkaat, jotka edistävät politiikassaan näitä teemoja tai ovat ennalta tuttuja. On tärkeää, että rahoittajatahot ovat julkisia ja äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja.
Vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta pitäisi tehdä pakollinen. Tällä hetkellä ennakkoilmoituksen jättäminen on vapaaehtoista. Hieman yli kolmannes edellisten eduskuntavaalien ehdokkaista teki vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan. Omasta vaalipiiristäni Uudeltamaalta neljästäkymmenestäviidestä (45) kansanedustajasta tai varakansanedustajasta vain kaksikymmentäviisi (25) oli tehnyt ennakkoilmoituksen.
Myös ilmoitusrajaa yksittäisen lahjoitettavan summan osalta voisi laskea. Nyt lahjoittajan ilmoitusraja on eduskuntavaaleissa 1500.
Vihreät velvoittavat tälläkin hetkellä ehdokassopimuksessaan jättämään vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen ja kaikki ehdokkaamme sen tekivät. Myös yksittäisen lahjoittajan nimen julkaisemisen summa on määritelty ehdokassopimuksessa alemmaksi tuhanteen euroon kuin tämänhetkinen virallinen vaatimus, 1500 euroa.
Lakiesityksessä ehdotetut kampanjoiden kattosummat vaikuttavat realistisilta. Suurissa kaupungeissa kuntavaalien mainonnan kulut, julkiset mainospinnat ovat sen verran kalliita, että niihin esitettyä kattosummaa 7500€ voi esitetystä hieman nostaa. Keskustelussa aiemmin mainittu alueellinen tarkastelu lienee paikallaan.
Joka tapauksessa oleellista on, että vaalirahoituksemme on mahdollisimman avointa, ajoissa ja rehellisesti raportoitua. Ja että säätelemme vaalirahoitusta siten, että rahoituksen suuruus ei karsi ehdokkaita tai ohjaa vaalitulosta.
