Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat!
Kuntaliitto on useaan otteeseen korostanut kuntatalouksien olevan kriisissä. Vuonna 2018 jopa 196 kunnan tulos jäi miinukselle. Tämä on noin kaksi kolmasosaa kaikista suomalaisista kunnista. Kuntaliitto on myös todennut, että uusia lakisääteisiä palveluja ei kuntatalous enää kestäisi. Tämän tilanteen vuoksi hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei uusia tehtäviä ilman korvauksia kunnille anneta.
Me kuntapäättäjät tiedämme, että tiukkaa tekee laadukkaasti hoitaa kuntien nykytehtävätkin, ja tämä paine näkyy kunnissa juuri käynnistyvissä budjettineuvotteluissa. Suomalaisten kuntien osalta hallituksen kolmas lisätalousarvio tuleekin todella tarpeeseen. Lisätalousarvio kompensoi kertaluonteisesti lomarahojen leikkauksia kunnille 237 miljoonaa euroa. Tämä helpottaa kuntien kassavajetta.
Kuntien verokertymä on jäämässä huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Osasyiksi on arvioitu sekä verokorttiuudistusta että tulorekisterijärjestelmän käyttöönottoa. Ensi vuoden verotuloarvioita on ollut aiempaa vaikeampi tehdä.
Kuntatalouden heikot näkymät eivät heijastu vain pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Myös suuret kunnat, kuten Espoo, ovat joutuneet taloutensa kanssa ahdinkoon. Kaupungin kasvu on 5 000 asukkaan luokkaa vuodessa. Aiemmasta poiketen väkimäärän kasvu ei kuitenkaan enää tuo muassaan verotulojen kasvua.
Kasvun edellytykset, suuret infrahankkeet ja uusien asukkaiden vaatimien palvelujen, kuten koulujen ja päiväkotien, rakentaminen sekä sisäilmaongelmaisten kohteiden korjaaminen, ovat täyttäneet investointiohjelmat tuleville vuosille. Espoossa reilussa kymmenessä vuodessa pelkästään koulu- ja päiväkoti-investointien suuruus on yli miljardin, eikä tämäkään mahdollista kaikkien tarpeellisten hankkeiden mahtumista mukaan.
Kasvukaupungit ovat myös koko maan talouden vetureita. Uusia työpaikkoja luovien yritysten synty ja kasvu pitää mahdollistaa niissä. Valtionosuuksien jako siis vaatii yhä uudistamista. Kuntien velkaa on kertynyt runsaasti ja velkamäärä yhä kasvaa. Velkaantumista pyritään kunnissa hillitsemään käyttötaloudesta säästämällä, tässä huonosti onnistuen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut ovat kasvaneet 4,5 prosenttia tai sitä luokkaa, ja toimintatuotoissa taas on pudotusta 3,4 prosenttia. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin mukaan kolme neljästä eli 73 prosenttia kuntajohtajista ei usko tavoitteen toteutumiseen kuntien rahoituksen kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Erityisen epäluuloisia ovat juuri suurimpien kaupunkien ja kuntien johtajat. Myös kuntien henkilöstö väsyy.
Tämä viime vuosina menetetty luottamus pitää korjata. Hallitus on tarttunut toimeen ja päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset, ja tähän osoitetaan 1,1 miljardia. Kuten täällä useampi on jo maininnut, nämä ovat tarpeellisia mutteivät riittäviä toimenpiteitä. Tarvitsemme tiivistä vuoropuhelua kuntien kanssa ja kuntatalouden aktiivisia pelastustoimia.
