Arvoisa puhemies,
Julkisen talouden suunnitelma on laadittu koronan aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa ja on siksi hyvin muutosaltis, kaikki ennusteet ovat valitettavasti epätarkkoja tilanteessa, jossa epidemian seuraavista vaiheista ei tiedetä, eikä sen vaikutuksista kuluttajien käyttäytymiseen. Mitä pidempään rajoitukset ovat voimassa, sitä pidempään talouden taantuma kestää ja sitä alemmalle tasolle talouskasvu ja työllisyys päätyvät rajoitusten poistuttua.
Viime syksyn vakaasta hitaasta talouskasvusta on kevään aikana jouduttu taantumaan, tilanteeseen, jossa on tuotannon häiriöitä ja kysyntä vähenee rajusti.
Julkisen talouden kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi ja samanaikaisesti verotulot ovat vähentyneet.
Julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020. Ennusteessa oletetaan taloudellista aktiviteettia rajoittavien toimenpiteiden kestävän kolme kuukautta, minkä jälkeen koronaviruksen vaikutuksen ennakoidaan hiipuvan nopeasti ja talouden toipuvan loppuvuonna 2020. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022, mutta kasvun ennustetaan hidastuvan alle yhteen prosenttiin vuosina 2023 ja 2024.
Työllisten määrän ennustetaan supistuvan 2 prosenttia vuonna 2020, jolloin työllisyysaste laskee runsaaseen 71 prosenttiin. Talouden kasvaessa työllisyyden arvioidaan olevan ilman lisätoimenpiteitä noin 72 prosenttia vuosina 2022—2024.
Koronakriisiin liittyvien tukitoimenpiteiden myötä ja neljännen lisätalousarvioesityksen myötä julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 18,8 mrd. euroon.
Myös rakenteelliset ongelmat ovat kasvava haaste Suomen taloudelle. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja ja vähentää talouden kasvupotentiaalia ja verotulojen kasvua. Kriisin jälkeen vastaanotamme tulevat menopaineet entistä heikommasta asetelmasta.
Myös maailmanlaajuisesti tilanne on raskas, avun tarve kasvaa, yksityiset investoinnit vähenevät, kokonaistuotannon ja kaupan arvioidaan laskevan. Nämä huolet koskevat vahvasti myös Euro-aluetta.
Tässä vaiheessa oleellista on turvata työpaikkoja ja olemassa olevaa yritystoimintaa, kompensoida koronan aiheuttamia menetyksiä. Kuten lisätalousarvion kohdennukset osoittavat tarpeellista on olla valmius käynnistää elvytystoimia nopeasti.
Päätöksenteossa on priorisoitava toimia, jotka edistävät parhaalla mahdollisella tavalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.
Ympäri maailman nähdään elvytyksessä myös mahdollisuus ohjata toimia vähähiilisen yhteiskunnan rakentumisen nopeuttamiseen. Tämä on se tämän kriisin tuoma mahdollisuus, jota ei saa hukata Suomessakaan.
Vihreän elvytys voi sisältää energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Korkeaosaaminen näissä on myös yritysten vientivaltti.
Korkea osaamistaso on pienen vientivetoisen maan menestyksen edellytys jatkossakin.
On tärkeä huolehtia, ettei Suomi ajaudu osaajapulaan. Korkea osaamistaso turvaa kasvun edellytyksiä. On panostettava koulutuksen laatuun läpi koulutusasteiden, lisättävä korkeakoulutuksen koulutuspaikkoja, panostettava jatkuvaan oppimiseen, nostettava TKI-rahoituksen tasoa. Näihin osaamistarpeisiin vastaa myös oppivelvollisuuden pidentäminen. Riittävän rahoituksen ja tukitoimet toteuttaen uudistus on juuri tähän aikaan sopiva ja tarpeellinen.
Myös työuria on pystyttävä pidentämään ja nuorten työllistymistä on parannettava . Myös ikääntyneiden työllisyyteen tulee panostaa, tukemalla työssä jaksamista, osa-aikatyön mahdollisuuksia ja yleistä hyvinvointia esimerkiksi terveyttä ja liikkumista edistävin toimin.
Arvoisa puhemies,
Maahanmuuton pysyessä nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisen väestön osaamistaso ja oppimistulokset ovat nykyisellään kantaväestön perässä. Suomen menestyksen edellytyksiä pohtiessa on syytä tunnistaa tämä muutos ja tarve satsata kotoutumiseen ja koulutukseen nyt.
Vieraskielisen väestömäärän kasvu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt yli 205 000 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita.
Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Kasvusta suurin osa osuu pääkaupunkiseudulle, seuraavina tulevat Turku ja Tampere. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Nämä muutokset entisestään vahvistavat tarvetta huomioida kuntien erilainen kehitys ja rahoitustarpeet.
Erilailla kuntien taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut myös korona, sillä epidemia on levinnyt epätasaisesti, minkä lisäksi kuntien tulo- ja menorakenteet sekä väestö- ja elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia. Kuntien talouden tilanne oli hyvin erilainen jo ennen koronaepidemian puhkeamista. Valiokunnan kuulemisessa on arvioitu, että koronaepidemian aiheuttamat taloudelliset vahingot kohdistuvat erityisesti suuriin kaupunkeihin johtuen mm. vero- ja toimintatuottoihin perustuvasta tulorakenteesta sekä palveluvaltaisesta elinkeinorakenteesta.
Kaikkia kuntia koskevaa kompensaatiota käynnistettiin merkittävästi lisätalousarviossa, näyttää selvältä, että palvelutason säilyttämiseksi, tarkempien vaikutusarvioiden saavuttua, on rahoitusta lisättävä.
