Arvoisa puhemies!
Katsoin tänään Facebook-feediäni matkalla valtiovarainvaliokuntaan. Suru iskee päivityksiä lukiessa. Yksi kirjoittaa: ”Eilen se tehtiin, päätös, joka oli oikea, ainoa mahdollinen mutta äärimmäisen raskas. Yrittäjäpuoliso sulki yksityisyrittäjänä pyörittämänsä ruokalaravintolat. Molemmat ovat kiinni tästä päivästä alkaen toistaiseksi.” Toinen ystävä päivittää parturi-kampaamon näkökulmasta: ”Jos et vielä ymmärrä, mitä vallitsevatkin rajoitukset tarkoittavat yrittäjäperheelle, voin avata sen verran, että mikäli puolisoni ei voi harjoittaa yritystoimintaansa, pelkkä kolmen kuukauden sulku aiheuttaa ja 10 000 euron velan, eikä tässä puhuta menetetystä ansiosta vaan ihan puhtaasti niiden yrityksen juoksevien kulujen maksuista. Liiketoimintasuunnitelmassa kävimme läpi uhkakuvia, tätä emme osanneet ennustaa.” Kolmas yrittäjäystävä perustaa kosmetiikka-alan yrittäjänä verkkokauppaa, myy kursseja ja lahjakortteja tulevaan, koettaa keksiä keinoja, joilla selvitä korona-ajan yli. Neljäs on esittävä taiteilija, joka on vetäytynyt mökille odottamaan aikaa, jolloin voisi palata töiden ja palkan piiriin, viides matkailualan freelancer, jonka kaikki työt lähitulevaisuudessa on peruttu.
Arvoisa puhemies!
Tämä kriisi kohtaa aiempia kriisejä enemmän oman sisämarkkinamme ja sen palvelualoja. Tämä ei valitettavasti poista sitä tosiasiaa, että talouskriisi on käsillä myös kansainvälisillä markkinoilla. Toimia yrittäjien tueksi on hallitus päättänyt jo monta. Tämä lisätalousarvioesitys sisältää niitä, samoin kuin kokonaisuudessaan 15 miljardin euron talouspaketti. Business Finlandin yritysten kehittämishankkeiden ja ely-keskuksien kautta jaetaan erilaisille yrityksille tukea kriisistä selviytymiseksi. Ely-keskuksien tuki on nimenomaan talous- ja maksuvaikeuksissa oleville yrittäjille, mitä edustaja Sankelo kysyi. Samoin Business Finlandin 127,5 miljoonaa euroa on tuotantoketjujen häiriöiden paikkaamiseen. Myös sosiaaliturvan muutoksien ja yrittäjien työttömyysturvan kautta on tarkoitus helpottaa freelancereiden, taiteilijoiden ja pienyrittäjien arjen toimeentuloa.
Monen palveluyrityksen kulueristä vuokra on suurin. Toivon todella, että tässä vuokranantajat suuresta pieneen katsovat yhteistä etua ja ovat valmiita vuokrahelpotuksiin. Monen yrityksen kassavirta on myös vähissä, jolloin tärkeäksi voi nousta se, että voi laskuttaa tähän mennessä tehdyn työn, vaikka laskutuspäivä olisi sovittu kauemmaksi tai urakan loppuun. Näissä pienissä toimissa toivon isojen toimijoiden kulkevan edellä.
Seuraava lisätalousarvio tarvittaneen myös pian, sillä tähän valmisteluun ei Kelan ja kuntien taloustilanteen helpottaminen ole vielä ehtinyt mukaan. Kunnilla on tärkeä rooli pitää yllä palveluita myös poikkeusaikana, tukea alueen yrittäjiä ja toimia vastuullisena työnantajana. Kunnat ovat toki keskenään erilaisessa asemassa vastaamaan koronan tuomiin haasteisiin, mutta toivon hallituksen tavoin, ettei lomautuksia tarvitsisi tässä kohtaa käynnistää. Henkilöstöltä varmasti löytyy joustoa siirtyä tukemaan toimialoja tai tehtäviä, joissa työntekijöitä puuttuu kasvaneesta paineesta johtuen, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon tehtävissä. Lisätalousarvion ydinasioita ovat lisäykset sosiaali- ja terveysministeriön alaisiin koronaviruksesta aiheutuneisiin kiireellisiin menotarpeisiin: Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 12,8 miljoonaa euroa muun muassa tiedotukseen ja tutkimukseen koronan leviämistä ehkäisevien toimien vaikuttavuudesta, kansainväliseen rokotetutkimukseen 5 miljoonaa euroa, tartuntatautien valvontaan 26 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille sekä Huoltovarmuuskeskukselle, jonka rahoitustarve hintojen noustessa valitettavasti vain kasvaa. Esitettyä lisätalousarviota tarvitaan kipeästi ja kiireesti.
