Arvoisa puhemies!
Elämme aikaa, joka kolahtaa lähes jokaiseen joko terveyden, hyvinvoinnin tai talouden näkökulmasta, pahimmillaan näistä kaikista. Hallitus on ottanut linjan, että talouden tiputuksen tuomaa kolahdusta koetetaan tässä vaiheessa hyvin runsaskätisesti lievittää niin yksilöiden, yritysten, kuntien kuin muidenkin toimijoiden osalta.
Lisätalousarvio on historiallisen suuri: 4,1 miljardia. Ajatus on, että yksikään elinkelpoinen yritys ei kaatuisi, työpaikat kriisin jälkeen olisivat vielä olemassa ja lomautukset eivät muuttuisi rakenteelliseksi työttömyydeksi. Yrityksille ohjataan lisätukea tässä esityksessä lähes miljardi, esimerkiksi kuntien kautta yksinyrittäjille jaettava tukimuoto käynnistyy tämän myötä.Kriisivaiheessa tukea on tarkoitus olla tarjolla yksilöille perustoimeentulon muodossa ja sosiaaliturvan aukkoja tukkimalla, muun muassa tarpeellinen ja odotettu uusi tuki kotona olevien lasten vanhemmille, joille palkka- ja etätyö ei ole mahdollista, sekä täällä salissa jo aiemmin kiitelty yrittäjien työttömyysturva.
Arvoisa puhemies!
Kriisi on koetellut yrittäjiä, palvelualojen työntekijöitä ja kulttuurialaa, mutta heijastuu koko ajan laajemmalle yhteiskuntaan. Monesta tuntuu, että vaikka tukimuotoja kehitetään, tullaan aikataulullisesti tarpeen perässä ja aina oikean tuen luo ei ole helppo löytää. Niin yritys- kuin toimeentulon tuista tiedottamiseen ja tukien myönnön käsipareihin pitää nyt panostaa paljon. Tarve on aikataulun ja hakijamäärän näkökulmasta ennennäkemätön. Lisäbudjetissa osoitetaan 1,5 miljardia euroa ihmisten toimeentulon turvaamiseen.
Terveydenhoidon nousseita kuluja luvataan seuraavassa lisätalousarviossa kompensoida suoraan sairaanhoitopiireille. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan nyt 600 miljoonaa euroa. Tarpeen olisi korvata myös kuntien kasvaneita sosiaali- ja terveydenhoidon kuluja. Nämä jäivät seuraavaan lisätalousarvioon, koska tarkkaa tietoa on vielä tällä hetkellä vaikea saada.
Jotta epidemian vaatimia rajoitustoimia voitaisiin purkaa, kasvaa paine myös tautiketjujen haltuunottoon, mikä vaatii testaamisen lisäämistä, digitaalisen seurannan hyödyntämistä ja vasta-ainetestejä. Testaamista pitää kohdentaa paremmin ja sen esteet, kuten Kela-korvausten puuttuminen, poistaa. Tässä tilanteessa tarvitaan hyvän strategian lisäksi kaikkia toimijoita mukaan. Kuntien tukeen annettiin tässä kohtaa lupaus miljardin kompensaatiosta seuraavan lisätalousarvion yhteydessä niin tulonmenetyksiin kuin nousseisiin kuluihin. Näitä pitäisi kohdistaa mahdollisimman tarkasti syntyneisiin tappioihin ja kuluihin. Pelkästään kuntien verotulojen pudotus voi tämän vuoden aikana Kuntaliiton arvion mukaan olla tuon miljardi euroa. Näiden ja sote-menojen lisäksi kuntien talouspaine kasvaa kertymättä jääneistä maksutuotoista sekä kuluista, joilla koetetaan helpottaa kunnan kumppaneiden tilannetta, eli esimerkiksi tilavuokrien perumisesta, myönnettyjen avustusten takaisinperinnästä luopumisesta ja muun muassa joukkoliikenteen lipputulojen menetyksistä, jos näitä ei suoraan kompensoida kuntayhtymille.
Lisätalousarvion nyt sisältämä veronmaksun lykkäyksistä ja viivekoron laskusta syntyvän vajeen kompensaatio vastaa tosiaan vain osaa kuntatalouden kokemasta iskusta, ja paine leikkauksille on kunnissa suuri. Tästä huolimatta nimenomaan kunnilla on suuri vastuu ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa näin kriisin aikana. Nyt ei pitäisi lykätä kiireetöntä hoitoa, jättää oppilashuoltoa retuperälle tai säästää vähävaraisten ruoka-avussa. Ei pitäisi tehdä ratkaisuja, joiden pahoinvointivaikutuksia joutuisimme paikkaamaan pitkään. Kolmannen lisätalousarvion kuntaosiolla on siis jo kiire.
Arvoisa puhemies!
Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoituksilla on paljon negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Syrjäytymisen riski kasvaa, kun arki on lähes kokonaan hyvin eri tavalla jaksavien perheiden kontolla. Hallitus onkin luvannut toteuttaa laaja-alaisen toimenpideohjelman näiden vaikutusten lieventämiseksi. Toimenpideohjelman määrärahat sisällytetään vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Tässäkin lisätalousarviossa tuetaan nuorisotyötä esittämällä 2,5 miljoonaa nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille sekä 1,5 miljoonaa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Moni taiteilija ja kulttuurintekijä on menettänyt toimeentulonsa koronakriisin myötä. Kulttuurin ja taiteen tekijöille kohdennetaan tukea 19 miljoonaa, kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille esitetään tukea yhteensä reilu 21 miljoonaa. Taiteen perusopetuksen työtä helpotetaan 3 miljoonalla. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä lisäyksiä koko alan elinvoiman säilyttämiseksi ja myös siksi, että taide on hyvä keino käsitellä kriisiä ja muutosta, tukea ihmisten henkistä hyvinvointia. Liikunta ja urheilu saavat noin 20 miljoonan lisän koronan myötä kituuttavan urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies!
Samalla, kun huolehdimme oman maamme tilanteen hoidosta, on meidän katsottava laajemmin, kuinka tuemme koronan torjumista maailmanlaajuisesti. Ihmiset hauraissa oloissa tarvitsevat tukeamme. Toivon, että Suomi osaltaan kykenee vastaamaan kasvavaan humanitäärisen avun tarpeeseen.
Tuleviin lisätalousarvioihimme liittyy paljon se, millaisella strategialla pääsemme rajoitustoimia purkamaan. Oleellista on, kuinka pian ja miten esimerkiksi testauksella ja digitaalisella seurannalle saamme tartuntaketjut uudelleen kiinni koko maassa. Kriisiajan helpottaessa ja talouden elvytyksen alkaessa on samaan aikaan tuettava ihmisten työllistymistä ja Suomen siirtymää hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi. Näistä tärkeistä tavoitteista hallitus vakuutti pitävänsä kiinni.
