Julkaistu Länsiväylässä 12.11.2023
Espoon kaupunki kasvaa kovempaa vauhtia kuin koskaan ennen. Samalla kaupungin tulee varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa koulu- tai päiväkotipaikan. Nykyisellä investointitahdilla tämä ei näytä todennäköiseltä.
Espoo investoi kouluihin ja päiväkoteihin enemmän kuin mikään muu kaupunki Suomessa. Se ei kuitenkaan ole riittävä tahti, lapset ovat jo nyt ahtaasti, yhä suuremmissa yksiköissä ja kauempana kotoa.
Uudet alueet, kuten Finnoo ja Kera tarvitsevat päiväkodit ja koulut mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Suurpelto kasvaa nopeasti ja myös siellä pula paikoista on jo tiedossa.
Kaupunginjohtajan investointiohjelma ei kuitenkaan ole osoittamassa kyseisten alueiden hankkeille seuraavan kahdeksan vuoden aikana edes suunnittelurahaa. Vastaavia puutteita on lukuisilla muillakin alueilla ympäri kaupunkia.
Myöskään olemassa olevien kiinteistöjen, kuten vaikkapa Saarnilaakson ja Nöykkiön koulujen, peruskorjausten lykkääminen ei pitkällä tähtäimellä ole viisasta. Jos korjausvelkaa alkaa kertyä, pian olemme jälleen hätäväistökierteessä, jota vain hetki sitten Espoossa tuskailtiin.
Investointeja tulee pystyä suunnittelemaan pitkäjänteisesti, huomioiden palvelutarpeen kasvu eri asuinalueilla. On kestämätöntä ettei valtuuston päätöksiä toteuteta, vaan jo kertaalleen päätetyt hankkeet pudotetaan keskustelua käymättä seuraavan vuoden ohjelmasta.
Näin kävi muun muassa Laurinlahden koulun peruskorjaushankkeelle, jolle valtuusto vuosi sitten myönsi rahoituksen. Jupperin osalta asukkaat muistavat saman näytelmän vuosi toisensa perään.
Ohjelmassa yhä olevien hankkeiden osalta tilatehokkuus tiristetään säästöjen vuoksi äärimmilleen, jolloin opetuksen järjestämisestä katoaa kaikki joustovara, ja joskus lopputuloksesta uupuvat jopa koulun käytävät.
Säästöjä tavoitellaan myös hankekokoja kasvattamalla. Tähän tilanteeseen joudutaan myös, kun tarpeellisia päiväkoteja ei rakenneta ajallaan ja lapsimäärä alueella kasvaa.
Viesti valtion suuntaan kasvukaupunkien haasteista on tärkeä, mutta samaan aikaan oman verotuksen laskua ehdottaessa ristiriitainen.
Espoolla ei ole juuri nyt vaihtoehtoja; investointikattoa tulee nostaa ja varmistaa, että varhaiskasvatukseen ja opetukseen pystytään toteuttamaan toimivat tilat ajallaan.
Henna Partanen (vihr.)
kaupunginhallituksen 1. vpj, tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja
Inka Hopsu (vihr.)
valtuuston puheenjohtaja