Valtuustopuhe 5.12.2018
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta on viesteissään valtuutetuille ollut huolissaan maahanmuuttajataustaisten espoolaisten mielenterveyspalveluiden toteutumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä koskevat tutkimukset (Maamu, UTH ja PALOMA) osoittavat kiistatta, että ulkomaalaisväestöllä esiintyy paljon psyykkisiä ongelmia, mutta tämä väestönosa käyttää mielenterveyspalveluja vain vähän.
Olen huolissani myös ulkomaalaistaustaisista nuorista, jotka kokevat Kouluterveyskyselyn perusteella 2017 mukaan selkeästi enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta verrattuna saman ikäisiin kantaväestön nuoriin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapoikien kohdalla kyselyn tulokset ovat erityisen huolestuttavia. Ulkomaalaistaustaisten nuorten syrjäytyminen johtaa usein mielenterveydenongelmiin aikuisiällä.
Ilman riittäviä mielenterveyspalveluita oireet voivat johtaa vakaviin pitkäaikaisiin mielenterveyshäiriöihin, ongelmien kasautumiseen, osattomuuteen ja syrjäytymiseen yhteiskunnastamme. Ongelmien kasautuminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttaa turhaan inhimillistä kärsimystä. Tukea on annettava alusta alkaen oikea-aikaisesti, kulttuurisensitiivisesti ja kielillä, joita maahanmuuttajat ymmärtävät. Vastaanottotilanteisiin on varattava totuttua enemmän aikaa, jotta asiakkaan palvelutarve ja tuen tarve saadaan määriteltyä oikein yhdessä asiakkaan kanssa. Asiantuntijoiden kokemuksen mukaan tulkkivälitteinen työskentely vie kaksinkertaisen ajan verrattuna siihen, mitä tarvitaan työskenneltäessä suomen tai ruotsin kieltä osaavan asiakasryhmän kanssa.
Siksi esitän seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan nostamien huomioiden mukaisesti muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten mielenterveyspalveluissa varattaisiin tarvittaessa asiakkaan tapaamiseen ylimääräistä aikaa.
