Teksti: Reetta Haarajoki, Kiasma-blogi
Kuvat: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Laaja-alaisesti museoista kiinnostuneen kansanedustajan mielestä on tärkeää, että museot tavoittavat moninaisen kävijäkunnan.
“Tänä vuonna olen ’työharjoittelussa’ jopa kahdessa museossa, sillä museovierailut ovat antoisia”, kertoo Inka Hopsu. Kansanedustaja tutustuu vuosittain Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikon aikana eri museoihin, sillä se tarjoaa mahdollisuuden oppia niiden toiminnasta laajasti.
“Koen, että osaksi tehtävääni kuuluu perehtyä museoiden toimintaan vielä entistä paremmin”, sanoo kansanedustaja, joka vierailee etenkin taidemuseoissa myös vapaa-aikanaan. Eduskunnassa Hopsu työskentelee Valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostossa, joka päättää museoiden rahoituksesta. “Museovierailut ovat olleet erittäin hyvin järjestettyjä, ja motivoitunut henkilöstö kertoo vierailuilla omasta työstään ja talojen toiminnasta. Ajattelen, että se on palvelu myös meille kansanedustajille.”
Hopsua kiinnostaa, kuinka museo tavoittaa erilaisia yleisöjä
Museovierailujen lisäksi kansanedustajalta löytyy kokemusta käytännön museotyöstä. Hopsun ensimmäinen kesätyöpaikkansa yläasteiässä oli Talomuseo Glims, joka on nykyään osa Espoon kaupunginmuseota. “Hoidin museon puutarhaa, jossa kasvatetaan vanhanaikaisia yrttejä.”
Kiasma oli kansanedustajalle entuudestaan tuttu paikka kävijänä, sillä hän on vieraillut siellä sen perustamisesta lähtien. “Oli kiinnostavaa päästä kurkistamaan julkisivun taakse ja työntekijöiden arkeen, kuulla museoiden kansainvälisestä yhteistyöstä, Kansallisgallerian yhteisestä toiminnasta sekä siitä, kuinka näyttelyt valmistellaan ja rakennetaan.” Yksi kansanedustajan päivän tehtävistä liittyi teosten kunnon tarkastamiseen. “Keskustelimme myös teosten säilyttämisestä ja konservoinnista.”
“On tärkeää, että museopalvelumme eivät jäisi vain harvoille ja harvojen iloksi, vaan ne tavoittaisivat laajan joukon kävijöitä.” Hopsua kiinnostaa museon käyttäjäryhmät, ja esimerkiksi se, kuinka maahanmuuttajataustainen väestö saadaan mukaan, miten nuoret löytävät museoon ja minkälaista kouluyhteistyötä museo tekee. “Esimerkiksi nuorille suunnattu URB-festivaali ei ollut minulle entuudestaan tuttu.” Päivän aikana Hopsu ja museon henkilökunta kävivät myös keskusteluja museokortista ja ilmaispäivistä, ja kuinka ne laajentavat yleisöjä.
Joar Nangon saamelaisen arkkitehtuurin kirjastosta löytyi paljon tuttua
ARS22-näyttelyssä Hopsu tutustui museon kuraattorien johdattelemana taiteilija Joar Nangon teokseen Girjegumpi joka on saamelainen arkkitehtuurin kirjasto. Teoksesta hän löysi paljon samaistumispintaa. Hopsu on kahden rakennusalan diplomi-insinöörin tytär, ja hänen lapsuudenkodissaan kiinnitettiin aina huomiota rakentamiseen ja arkkitehtuuriin. “On tärkeää, että taiteilija on koonnut yhteen kirjaston, ja että tätä tietoa ja kulttuuria on tallennettu.”
“Oli erikoinen sattuma, että tutustuimme juuri Nangon teokseen, sillä olen lapsesta lähtien viettänyt aikaa Inarissa ja Lapissa vanhassa hirsimökissä. Löysin teoksesta paljon tuttua ja tunnistettavaa Lapin pihapiireistä ja maisemista.”
Viime kesänä Hopsu sai vierailla saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson kotikylässä Raittijärvellä, ja myös tämä vierailu loi yhden sidoksen teokseen. “Kylään ei kulje lainkaan tietä, ja sinne kuljetaan mönkijällä, helikopterilla tai vaeltaen useita päiviä. Saamelaisasia on ollut paljon esillä.”
Saamelaisen arkkitehtuurin kirjastossa Hopsu pääsi suorittamaan arkistointitehtävän eli hän sai liittää teoskokonaisuuteen Veli-Pekka Lehtolan kirjan Entiset elävät meissä: saamelaisten historiat ja Suomi. “Muuttuvaa teosta pystyi täydentämään ja muokkaamaan. Minun piti keksiä kirjalle sijainti, mutta toisaalta he, jotka käyttävät kirjastoa ja lukevat kirjoja saattavat sitä siirtää.”
Kirjaston kategoriat, joihin kirjat on alunperin luokiteltu, ovat myös eläneet teoksen matkan varrella. “Teokseen tutustuessa kävimme vuoropuhelua museon kuraattorien kanssa siitä, että kaikki ei aina mene meidän kulttuurin tekemien ajatusmallien ja sääntöjen mukaan, ja tämä on tärkeää huomioida.”
Suomen museoliiton koordinoiman Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikon aikana yli 80 päättäjää tutustuu museoiden toimintaan käytännönläheisellä tavalla. Perinteisen opastetun museovierailun sijaan päättäjät kokeilevat museoiden monipuolisia työtehtäviä, esimerkiksi konservointia, kokoelmien luettelointia tai näyttelysuunnittelua.
Joar Nangon teoksen Girjegumpi: saamelainen arkkitehtuurin kirjasto voi nähdä ARS22 – Eläviä kohtaamisia näyttelyssä 4.9.2022 asti. Tutustu ARS22-näyttelyyn
