Arvoisa puhemies!
Ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille, ja se myös kiihdyttää luontokatoa. YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin raportti viime viikolta pysäytti jälleen — ei siis ainoastaan Ollikaisen tiedot, joita täällä siteerattiin.
Peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. Ilmastonmuutoksen täydellinen torjuminen on siis jo valitettavan myöhäistä. Nyt on tehtävä kaikki sen eteen, että pystymme rajaamaan ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen. Hillitsemisen rinnalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen ja varautumisen on oltava tästä lähtien osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, Euroopan unionissa kuin kaikilla kansainvälisillä foorumeilla. Ilmastotoimien tekeminen tänään on huomattavasti halvempaa kuin huomenna.
Raportissa kuvataan laajasti ilmastonmuutoksen vakavia vaikutuksia. Vaikutukset koskettavat niin ihmisiä, luontoa kuin yhteiskuntiakin. Ehdotukset toimien lykkäämisestä kertovat, ettei muutoksen vakavuutta ymmärretä. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet, ja ne vaikuttavat merkittävällä tavalla luonnon ekosysteemeihin. Yhteiskuntien turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta on puhuttava myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta — muu on heikkoa varautumista. Lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat vaarassa vesittyä, tai osassa maailmaa voi ehkä sanoa: kuivua kokoon ilmastonmuutoksen seurauksena, myös tällä on maailmanlaajuisia vaikutuksia.
IPCC-raportti korostaa myös ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasaista jakautumista. Valtiot, alueet, ihmisryhmät ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Vaikutuksista kärsivät eniten juuri ne, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi jo aikaisemmin vedenpuutteesta tai kuivuudesta kärsivät alueet ovat pahenevan kurimuksen keskellä. Tulvat ja kuivuus vaikeuttavat maataloutta ja ruoantuotantoa entisestään, mikä voi lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä ja maan sisäistä tai ulkoista muuttoliikehdintää. Ilmastonmuutoksen vaikutusten epäoikeudenmukaista luonnetta lisää myös tieto siitä, että iso osa päästöistä on syntynyt rikkaiden länsimaiden teollistumisen ja vaurastumisen seurauksena. Hyvinvointimme korkea taso, josta olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä, on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä. Useat länsimaat ovat myös ulkoistaneet teollisen toimintansa ja samalla myös päästönsä muihin maihin. Tämä siihen vertailuun: paljonko Suomi päästää, paljonko Kiina. Meidän pitää myös tarkastella näitä vaikutuksia, jotka syntyvät meidän kulutuksesta muualla. Ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasainen jakautuminen on otettava huomioon myös poliittisissa päätöksissä. Jatkossa tarvitsemme myös vahvempaa lainsäädännön pohjaa kansainvälisen ilmastorahoituksen tasolle, kriteereille ja ylivaalikautisille tavoitteille.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen ilmastolaki on tämä hallituksen tärkein ilmastotoimi. Ilmastolaki valaa Suomen valtion ilmastotyön pitkäjänteisen perustan. Se vastaa myös osaltaan kansainvälisen ilmastopaneelin tutkijoiden esittämiin huoliin. Ilmastolain uudistuksella varmistetaan muun muassa se, että hiilineutraalisuustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli, ja kuten ministeri jo totesi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei ole oikotietä, vaan se on pitkäjänteistä työtä. Tämän takia on tärkeää, että hallitusten vaihtuessa Suomen suunta on yhä sama: kohti hiilineutraalia, hiilinegatiivista yhteiskuntaa. Laissa ulotetaankin kansallisen ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Päästövähennystavoitteiden lisäksi lakiin tulee ensimmäistä kertaa tavoite nielujen vahvistamisesta. Tämä on osa lain uudistusta, jossa ensimmäistä kertaa otetaan mukaan metsien ja maaperän maankäyttösektori, jolla on suuri merkitys Suomen päästö- ja nielutaseelle.
Poliittisten päätösten legitiimiyden kannalta on tärkeää, että päätösten valmistelussa kuullaan laaja-alaisesti eri yhteiskunnan toimijoita. Ilmastolain osalta erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset, nuoret ja saamelaiset. Laki lisää Suomen, tämmöisen suuren yleisön mahdollisuuksia osallistua ilmastopolitiikkaan. Osallistumismuodot laajenevat myös muihin kuin kirjallisiin muotoihin, mikä helpottaa esimerkiksi vammaisten ihmisten osallistumista. Ilmastotoimet on toteutettava oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukainen ja reilu siirtymä on kirjattu lain tavoitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että matka kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ei saa asettaa kohtuutonta rasitetta yksilölle, työntekijälle tai eri väestöryhmille. Eri väestöryhmät huomioivat vaikutusarvioinnit ovat tärkeä osa ilmastolain täydentymistä.
Arvoisa puhemies!
Ensi syksynä ilmastolakia täydennetään. Suunnitelmissa on, että kunnille asetetaan velvoite ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Tämä on kannatettava lisäys. Ilmastosuunnitelmien ohella pitäisin tärkeänä uudistuksena sitä, että kunnille annettaisiin velvoite tehdä suunnitelma myös luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luontokato on ilmastokriisin veroinen uhka, jonka torjuntaan on valjastettava kaikki.
