Perustelut
Laadukas ja saavutettava koulutus on suomalaisten hyvinvoinnin, yhteiskuntamme vakauden, kestävän talouden ja tasa-arvon kivijalka. Suomi on nostettava takaisin koulutuksen kärkimaaksi. Pidämme tärkeänä, että talouden vaatimasta tasapainotuksesta huolimatta lapsilta ja nuorilta ei leikata ja koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, harrastuksiin ja liikkumiseen panostetaan lisää. Koulutuksen, nuorisotyön, kulttuurin ja liikunnan rahoitusta tulee kasvattaa pitkäjänteisesti ja päästä siinä pohjoismaiselle tasolle.
Orpon hallitus toteuttaa koulutussektorin ulkopuolelle useita lapsiin ja nuoriin kohdistuvia leikkauksia. On oleellista selvittää ja huomioida eri leikkausten yhteisvaikutukset ennen niiden toteuttamista.
Kuntatalous
Sivistystoimen ollessa kuntien keskeinen toimiala on oleellista, että kunnille tulee turvata riittävät taloudelliset voimavarat niiden vastuulla olevien lakisääteisten sivistyspalvelujen järjestämiseen. Asiantuntijalausunnon mukaan vuosi 2023 näyttää kuntataloudessa poikkeuksellisen vahvalta, mutta sote-uudistuksen vuoksi kuntatalouden tilaan liittyy edelleen huomattavaa vaihtelua kuntien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituksen kehitysarvio 2024—2027 on heikentynyt viime kevään ennusteesta. Kuntasektorin investoinnit huomioiva rahoitusjäämä saadun arvion mukaan jää 2024—2027 alijäämäiseksi ja kuntien lainakanta nousee noin viidellä miljardilla eurolla. Kuntien rahoituksen alijäämäisyyden kasvaminen johtuu kuntien mittavista investoinneista, henkilöstömenojen kasvusta sekä edelliseen kehitysarvioon nähden heikentyneestä verorahoituksesta. Sote-uudistuksen jälkeen erityisesti lapsivaltaiset kunnat ovat menettämässä rahoitusta budjettiesityksen lapsibudjetointiosion mukaan.
Perusopetus ja oppimisen tasa-arvo
Vihreät haluaa varmistaa jokaiselle lapselle laadukkaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, mahdollisuuden opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät ja tarvittavan tuen koko koulutuspolun ajalle.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelmakirjausten mukaan vuoteen 2027 mennessä tukea 200 miljoonalla eurolla. Ehdotettu määrärahalisäys on erittäin tarpeellinen, muttei riittävä. Pelkästään oppimisen tuen kehittämiseen tarvittaisiin vastaava summa, samoin oppimiserojen kuromiseen tasa-arvorahoituksella. Myös hallituksen päätös leikata kuntien valtionosuuksista on kestämätön, sillä jopa 90 prosenttia niistä käytetään varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtionosuuksien indeksikorotusten leikkaaminen on käytännössä siis leikkaus opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta, mikä vaikuttaa henkilöstön palkkaamiseen ja näin ryhmäkokojen suuruuteen.
Perusopetuksen oppimistulosarviointien mukaan erot oppilaiden osaamisessa valtakunnallisesti vertailtuna ovat pieniä. Sen sijaan eroja on erityisesti kaupunkien sisällä eri koulujen välillä, mikä selittyy pitkälti kunkin alueen sosioekonomisella tilanteella. Ongelman ratkaisemisessa koulutuspoliittiset toimet ovat tärkeitä, ja niiden lisäksi tarvitaan talous-, asunto- ja työllisyyspoliittisia ratkaisuja. Kaupungit ottavat vastaan myös suurimman osan kaikista maahan muuttaneista lapsista. Kotoutumisen onnistuminen ja opintojen eteneminen ovat suuria vastuita, jotka vaativat riittävät resurssit. Vahvistusta tarvitaan niin tutkintoon valmistavaan opetukseen ja valmistavaan opetukseen kuin ukrainalaislasten ja paperittomien lasten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä toisen asteen opintojen järjestämiseen.
Oppimisen tuki
Oppimisen tuen uudistus on valmisteilla, mitä vihreät tukee lämpimästi. Annettuja tuen muotoja kullakin tuen tasolla tulee vähintäänkin selkeyttää. Tukea tulee tarjota varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, minkä lisäksi opinto-ohjauksen vahvistamista toisen asteen koulutuksissa tarvitaan. On hyvä, että tähän osoitetaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa v. 2024 ja 20 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien. Näillä toimin helpotetaan myös nivelvaiheita ja ehkäistään opintojen keskeytymistä.
Riittävä tuki ja varhainen puuttuminen on aivan oleellista koulupolun alussa. Kaksivuotisen esiopetuskokeilun tuloksia on syytä arvioida ja pyrkiä laajentamaan vastaavaa joustavan esi- ja alkuopetuksen mahdollistavaa mallia kaikkiin Suomen kuntiin.
Tasa-arvo
Asiantuntijalausunnon mukaan koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen vaatii vielä toimia: esimerkiksi oppimiserojen syitä on analysoitava ja erojen kaventamiseen tulee kiinnittää huomiota tasavertaisten jatko-opintomahdollisuuksien turvaamiseksi.
Kansainvälisten osaamista mittaavien tutkimusten mukaan sukupuolten väliset oppimiserot ovat Suomessa jo pitkään olleet vauraiden maiden suurimpia.
Asiantuntijalausuntojen mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero koulumenestyksessä ei selity eroilla kognitiivisissa kyvyissä. Sen sijaan viime vuosina erot oppimistuloksissa ovat polarisoituneet heikosti osaavien ja hyvin osaavien oppilaiden välillä.
Tasa-arvotyön tavoitteiden toteutumista on mahdollista turvata myös panostamalla tasa-arvosuunnitelmien laatuun ja johdonmukaiseen toimenpanoon sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksilla.
Perustaidot
Perusopetuksessa tulee vahvistaa perustaitojen osaamista ja jatkaa panostuksia, kuten lukutaito-ohjelmaa, vahvan lukutaidon kehittämiseen. Vihreät pitää perusopetuksen vähimmäistuntimäärän lisäämistä ja sille esitettyä määrärahalisäystä erittäin tarpeellisena keinona vahvistaa perustaitojen opettamisen ja oppimisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan rahoituksen lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Myönteistä on myös, että hallitus on sitoutunut oppilaiden luonnontieteellis-matemaattisten valmiuksien vahvistamiseen tähtäävän LUMA-strategian toimeenpanoon. Sen toteuttamiseen tulee suunnata riittävät resurssit. Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta on erittäin hyviä tuloksia ja sitä kannattaisi laajentaa koko maahan.
Liikkuva koulu ohjelman jatkon lisäksi vihreät pitää tärkeänä kestävä koulu -ohjelman laajentamista ja ohjelmaa kehittävien järjestöjen rahoituksen turvaamista. Ympäristö- ja kestävyyskasvatus on yksi keino lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä sekä sitouttaa ihmisiä toimimaan ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Kestävä koulu -ohjelman tavoitteena on juurruttaa kestävän kehityksen tiedot, taidot ja käytännöt osaksi päiväkotien sekä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuuria ja tuntisisältöjä.
Toinen aste ja oppilashuolto
Lähiopetuksen riittävä määrä ammatillisessa tutkintokoulutuksessa tulee turvata opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Lukion opetusryhmien koolle tulisi asettaa katto ja lukioiden rahoitusmallia korjata. Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että lukiokoulutuksen rahoitukseen kohdistettujen leikkausten jatkuminen vaarantaa laadukkaan, monipuolisen ja saavutettavan lukiokoulutuksen turvaamisen.
Hyvinvointialueille siirtyneiden opiskeluhuollon palveluiden riittävyyttä ja kohdentumista tulee seurata. Lasten ja nuorten pahoinvointi on tutkimusten mukaan kohonnut ja riittävät opiskeluhuollon palvelut ovat yksi matalankynnyksen keino vastata tarpeeseen. Toimiva oppilashuolto tunnistaa myös oppimisvaikeudet ajoissa ja tukea pystytään silloin kohdentamaan paremmin.
Nuorten hyvinvointi ja harrastukset
Orpon hallituksen leikkaukset nuorilta ovat harvinaisen lyhytnäköisiä. Vihreät eivät niitä hyväksy. Yksi tämän päivän päättäjien tärkeimmistä tehtävistä on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja varmistaa, että yksikään nuori ei putoa kelkasta.
Ehdotamme, että hallituksen leikkaukset nuorilta perutaan ja että etsivää nuorisotyötä ja nuorten syrjäytymisen vastaista työtä pikemminkin vahvistetaan. On kestämätöntä, että esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret joutuisivat hallituksen esittämien veronalennusten maksajiksi tai että nuorten työllistymistä vaikeutetaan leikkaamalla tehokkaasta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Pidämme laaja-alaisen toimenpideohjelman laatimista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarpeellisena. Asiantuntijalausuntoihin viitaten korostamme nuorisotyöhön sekä etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan kohdistuvien avustusten leikkausten ongelmallisuuden ja painotamme riittävien voimavarojen osoittamista nuorten omille järjestöille ja ehkäisevään nuorisotyöhön, kuten Aseman lasten toimintaan.
Talouden kiristyminen näkyy perheiden mahdollisuuksissa kustantaa lasten harrastuksia. Esimerkiksi joukkueiden myöntämiä avustuksia maksuihin on syksyn alkaessa haettu aiempaa enemmän ja harrastusryhmien aloittajamäärissä on ollut laskua. Harrastusten Suomen mallia tulisikin kehittää niin, että se mahdollistaa lapsille ja nuorille mieluisan harrastuksen, jota voi jatkaa vuodesta toiseen. Sitä kautta syntyy pysyviä ystäviä ja harrastuksen syrjäytymistä ehkäisevä funktio toteutuu.
Liikunta
Asiantuntijalausunnon mukaan lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Sote-kustannusten noustessa juuri ennaltaehkäiseviin keinoihin tulisi panostaa.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2024 ehdotetaan liikuntaan ja urheiluun noin 165 miljoonaa euroa, joka on noin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahalisäys, joka on hallituskauden ajan vuosittain 20 miljoonaa euroa, kohdistuu Suomi Liikkeelle -ohjelman toteuttamiseen. Vihreät pitää lisäsatsauksia kaikenikäisten liikuntaan tarpeellisina.
Samalla hallitus kuitenkin leikkaa mm. liikuntapaikkarahoituksesta, kävelyn- ja pyöräilyn edistämisestä ja suunnittelee maksuja kansallispuistoihin. Toimien kannattaisi olla johdonmukaisia ja olisi syytä harkita osan Suomi liikkeelle -ohjelman toteuttamiseen varattujen rahojen palauttamisesta liikuntapaikkarakentamisen ja järjestöjen ja seurojen tuen turvaamiseen. Talousarvioesityksessä vähennyksiä on kohdistettu liikuntapaikkarakentamiseen (-3,3 miljoonaa euroa), seuratukeen (-1,8 miljoonaa euroa), liikunnan koulutuskeskuksiin (-1,5 miljoonaa euroa) sekä liikuntajärjestöavustusten määrärahoihin (-1,3 miljoonaa euroa).
Korkeakoulut ja opiskelijoiden velkaantuminen
Koulutustasoa on nostettava ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä. Yhdymme tavoitteeseen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän nostosta mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tiedostamme, että tarve olisi saavuttaa jopa 60% korkeakoulutusaste pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on suhteessa verrokkimaihin laskenut 2000-luvulla dramaattisesti, ja maassamme on OECD-maiden suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä.
Uusien aloituspaikkojen tulisi kohdentua etenkin aloille, joissa on suuri työvoimapula ja alueille, joilla asuu paljon nuoria opiskelupaikkaa hakevia. Uudet aloituspaikat tulee myös rahoittaa täysimääräisesti, ettei koulutuksen laatu vaarannu.
Budjetissa korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ehdotetaan 11,7 miljoonaa euroa vuodelle 2024, josta vain 1.68 miljoonaa yliopistojen aloituspaikkoihin. Lisäys ei ole riittävä asetetun koulutusastetavoitteen saavuttamiseksi ja sitä tulisi korottaa.
Tulevaisuudessa rahoitusta olisi löydyttävä ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistotason tutkintokoulutukseen, sillä osaajapulaa on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla myös maistereista. Aloituspaikkojen määrää olisi kasvatettava erityisesti Uudenmaalla, sillä alueella on paitsi pulaa työvoimasta, myös suhteessa liian vähän aloituspaikkoja.
Osaajapula yliopistokoulutuksen saaneista ammattilaisista on moninainen. Kasvatuksessa ja koulutuksessa pulaa on erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista. Sote-puolella pulaa on muun muassa sosiaalityöntekijöistä, psykologeista, yleis-, erikois- ja hammaslääkäreistä sekä puheterapeuteista.
Erityistä huolta kannamme varhaiskasvatuksen opettajien riittävyydestä. Varhaiskasvatuksen yksi merkittävimmistä laadun tekijöistä on koulutettu ja motivoitunut henkilöstö, siitä on huolehdittava. Aloituspaikkojen kohdentuessa pääasiassa ammattikorkeakouluihin varhaiskasvatuksen opettajien riittävää koulutusmäärää ei pystytä turvaamaan. Vihreät kohdentaisi tähän riittävän rahoituksen.
Pidämme tärkeänä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen määräytymiseen sovelletaan lainsäädännön mukaista indeksikorotussäännöstä eikä toimintamenoihin kohdisteta korkeakouluindeksien leikkausta tai jäädytystä. Tämä luo vakautta korkeakoulujen rahoitukseen. Emme kannata, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädeltyjä enimmäismaksuja tullaan nostamaan. Sen sijaan avoimen korkeakoulun pääsy tulisi jatkossa mahdollistaa yhä useammalle ilman koulutuspaikkaa jääneelle. Emme kannata myöskään ulkomaisten opiskelijoiden maksuja/ maksujen korottamista. Suunnan tulisi päinvastoin olla useamman ulkomaisen opiskelijan saaminen Suomeen.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikataan yhteensä 16 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Leikkaussumma nousee portaittain ja on hallituskauden lopussa noin 30 miljoonaa vuodessa. Leikkauksista erityisen kipeä on sote-harjoittelukorvausten siirtymisen perusteella tehty 12 miljoonan euron leikkaus ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulujen sote-harjoittelumaksujen 12 milj. euron leikkaus vähentää sote-alan opiskelupaikkoja. Vihreät jättäisikin summan myös ammattikorkeakoulujen puolelle.
Aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennettu 10 miljoonan euron lisärahoitus ei helpota ammattikorkeakoulujen taloudellista asemaa riittävästi. Aloituspaikkarahoituksella pakotetaan ammattikorkeakoulut pitämään aloituspaikkojen perustaso (ml edellisen kauden määräaikaisella lisärahoituksella lisätyt paikat) nykyisellään, vaikka leikkausten takia resurssit vähenevät.
Ammattikorkeakoulujen aseman tekee äärimmäisen ahtaaksi taustalla olevat monen hallituskauden aikana tehdyt valtavat leikkaukset ja indeksijäädytykset. Kehitystä kuvaa, että ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta on laskenut lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kannamme suurta huolta opiskelijoiden velkaantumisesta ja toimeentulosta. Hallitus vaikeuttaa opiskelijoiden tilannetta leikkaamalla asumistuesta ja jäädyttämällä etuuksien indeksitarkistukset. Vihreät korottaisi opintorahaa 50 eurolla ensi vuodelle, vähentäisi opintotuen lainapainotteisuutta ja toteuttaisi opintorahan indeksikorotukset.
Aikuiskoulutustuki
Emme lakkauttaisi aikuiskoulutustukea, vaan uudistaisimme sitä vastaamaan paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Vihreiden mallissa aikuiskoulutustuki mahdollistaisi nykyistä paremmin tutkinnon osien ja täydennyskoulutusten suorittamisen työn ohella. Lisäksi suuntaisimme tukea heille, joiden työhistoria tai koulutustausta on puutteellinen tai työmarkkina-asema muuten hauras
TKI-rahoitus
On hienoa, että parlamentaarisesti neuvotellun TKI-rahoitusratkaisun tasosta pidetään kiinni. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa.
Kasvua ei synny ilman panostuksia tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan. Puolueet ovat sopineet TKI-tiekartasta, jossa TKI-investointeja kasvatetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii merkittävää lisärahoitusta julkiselta sektorilta, mutta vähintään kaksi kolmannesta kasvusta pitäisi saada yksityiseltä sektorilta.
Julkisen sektorin tulee suunnata TKI-varoja sinne, minne yksityiset eivät sijoita, etupäässä perustutkimukseen. Muuten vaarana on, että TKI-tuet muodostuvat tehottomiksi, markkinoita vääristäviksi ja laiskistaviksi tuiksi, joista ei hyödy kukaan.
Valitettavasti hallitus ei rahoituksen allokoinnissa noudata parlamentaarisessa työryhmässä saavutettua tasapainoa. TKI-rahoitusta tulisi suunnata vielä vahvemmin perustutkimukseen, sillä innovaatioita ei synny ilman vahvaa perustutkimusta ja pohjatyötä. Lisäksi tärkeää olisi tunnistaa, ettei huippututkimusta synny ilman huippuosaajia – tästäkin syystä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkimukseen houkutteluun sekä koulutuspaikkojen lisäämiseen tarvittaisiin akuutisti panostuksia. Ilman näitä panostukset tutkimukseen, innovaatioihin ja kehitykseen jäävät ontoiksi.
Vapaa sivistystyö
Hallituksen esityksessä prosenttiosuudeltaan yhdet suurimmat säästöt kohdentuvat vapaaseen sivistystyöhön. Emme hyväksy tätäkään koulutusleikkausta.
Esityksessä kohdennetaan 20,5 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta kaikille suomalaisille. Rahoituksen vähennys olisi noin 12 % vapaan sivistystyön kokonaisrahoituksesta. Vapaan sivistystyön rahoitusta on vähennetty jo kolmeen otteeseen viimeisen 15 vuoden aikana. Näiden aiempina vuosina tehtyjen leikkausten heikentävä vaikutus rahoitukseen on ollut jo noin 18 %. Aiemmista leikkauksista tehtiin aikanaan pysyviä. Leikkaukset johtaisivat koulutusten määrän vähenemiseen, osallistumismaksujen korotuksiin sekä muihin toiminnan sopeutuksiin.
Leikkausten rinnalla talousarviossa ehdotetaan lisärahoitusta kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukseen, mikä on hyvä linjaus. Kansanopistoilla on hyvä mahdollisuus vahvistaa kotoutumista ja koulutuksen resurssit myös kotouttamisajan ylittäneiden osalta pitäisi turvata. Kannatettavaa olisi myös Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen harkitun kotiäitien kotoutumiskoulutuksen siirto Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja osaksi Vapaan sivistystyön jo olemassa olevaa, osaavaa ja jatkuvuuden turvaavaa koulutussisältöä.
Vapaa sivistystyö myös mahdollistaa avointen korkeakouluopintojen aloittamista usealla paikkakunnalla, missä korkeakoulutarjontaa ei muuten olisi. Se vahvistaa esimerkiksi ikäihmisten liikkumista, torjuu yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Esitetyt leikkaukset on kumottava.
Kulttuuriala
Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Taiteen ja kulttuurin ilmiselvän ja kiistämättömän itseisarvon lisäksi niillä on myös mittavia positiivisia kerrannaisvaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä yhteiskunnalliseen vakauteen ja osallisuuteen. Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen kannattaa ja tuottaa moninkertaisesti hyötyä suhteessa siihen sijoitettuihin varoihin.
Kannamme suurta huolta kulttuurialan supistuvista resursseista. Valitettavasti kulttuurin osalta hallitus ei ole noudattanut neuvoteltua parlamentaarista sopua, vaan leikkaus kasvaa vielä neljällä miljoonalla. Asiantuntijalausunnoissa on kerrottu suoraan, että kulttuuri- ja taidealan toimintojen ylläpitäminen vaikeutuu esitettyjen kulttuuriin kohdistettavien valtionavustusleikkausten ja leikkausten vuoksi. Ala ei ole vielä toipunut korona-ajan suluista ja tarvitsisi positiivista panostusta. Vaikka leikkaukset kulttuurilta on euromääräisesti pieniä, niiden vaikutus kulttuurialan toimintaedellytyksiin ovat suuret. Taiteen ja kulttuurin elinvoimaa ei turvata tai saavutettavuutta paranneta ilman riittäviä määrärahoja.
Ala on hyvin työllistävä ja ihmisten hyvinvointia vahvistava. Suomalaisen kulttuuripolitiikan pitkä linja on ollut pitää huolen kulttuurin saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kulttuuri kuuluu kaikille ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuudentunnetta, jos kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus päästä osallistumaan yhteiseen kulttuurielämään, varallisuuden ja asuinpaikan estämättä.
Vihreät torppaisivat kulttuurin leikkaukset. Leikkausten sijaan kulttuuriin pitäisi panostaa lisäämällä taiteilija-apurahoja ja käynnistämällä taitelijapalkkakokeilu. Näyttelypalkkiomallia laajentamalla yksityisiin gallerioihin, suuntaamalla kulttuurin tukea harvaan asutulle maaseudulle ja perustamalla riskirahasto taide- ja kulttuurifestivaaleille parannettaisiin kulttuurin toimintaedellytyksiä ja saavutettavuutta.
Edellä olevan perusteella esitän,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
