Huoli nuorten hyvinvoinnista on suuri. Erityisesti pääsy mielenterveyspalveluihin on vaikeutunut ja ruuhkautunut. Kouluissa poissaolot ovat kasvaneet ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy. Riittäviä tukipalveluita ei koulujen mukaan ole tarjolla. Vaikka koulupsykologien vakansseja on avoinna, hakijoita ei löydy.
Kaikkien etu olisi, että psykiatrisen hoidon tarpeessa olevat pääsisivät avun piiriin oikea-aikaisesti. Koulun opiskeluhuollon työssä pyrkimys on ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen antamiseen, mutta nyt kun hoitopolut eivät vedä niin myös kouluissa on lapsilla ja nuorilla entistä haastavampaa oireilua.
Mielenterveysongelmat ovat tilastoissakin kasvaneet. Nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat Mieli ry:n mukaan koronavuosien aikana kahdeksankertaistuneet.
Mielen hyvinvoinnista myös puhutaan paljon enemmän, mikä on hyvä. Nuoret ovat rohkeampia hakemaan apua jo varhaisemmassa vaiheessa ja se on upea asia koska nuorten kohdalla oikea-aikainen tuki usein myös auttaa nopeasti. Haasteena on tietysti resurssien riittämättömyys ja sosiaali-ja terveyspalveluiden ylikuormitus ja hoitoonpääsyn pitkittyminen.
Ahdistuneelle nuorelle avun odotusaika on pitkä, jos se venyy kuukausiin. Avun piiriin pitää päästä silloin, kun on hätä. Pelkkä chatti-palvelu ei riitä, vaikka monelle onkin ollut järjestöjen pyörittämistä chateista paljon apua.
Kuluneet koronavuodet ovat olleet opetus- ja sotealalla erityisen raskaita, hoitajat ja opettajat ovat uupuneita. Venymistä on ollut paljon. Kiitos kaikille upeasta työstä mitä olette tehneet. Tiedämme, etteivät pelkät kiitokset riitä, on hyvä, että vaativa työ ollaan huomioimassa myös palkkauksessa.
Kaupungin ja hyvinvointialueiden ensi vuoden budjetteja päätettäessä pitää nuorten hyvinvointityö ja riittävä tuki varmistaa. Tämän on oltava päättäjien prioriteetti.
Nuoruus on tärkeää aikaa, sen aikana rakennetaan pohjaa aikuisuuden hyvälle ja vakaalle mielenterveydelle sekä hyvinvoinnille. Nuorten pahoinvoinnin ja ahdistuksen juurisyitä tulee tunnistaa ja pyrkiä vahvasti niitä purkamaan.
On hyvä myös muistaa että mielen hyvinvoinnin eteen voimme kaikki tehdä jotain. Ihan jokainen voi osoittaa välittämistä, kohtaamalla ja kuulumisia kysellen, luomalla yhteisöllisyyttä ja samalla torjumalla yksinäisyyttä. Ennaltaehkäisevässä työssä on paljon potentiaalia ja sitä tulisi vahvistaa akuutin kriisin ja henkilöstövajeen ratkaisun rinnalla.
Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää. Maailman mielenterveyspäivänä halutaan herättää keskustelua mielenterveyden merkityksestä, ongelmien ehkäisemisestä ja avun saamisesta. Kyse ei ole vain yksilöiden vaan koko sairastuneen perhe tarvitsee tukea. Jopa 25% lapsista on mielenterveysomaisia ja heidän tarvitsemansa tuki usein unohtuu. Perheen lisäksi mielen hyvinvointi on koko yhteiskunnan asia, sillä pahoinvointi tulee monella tapaa kalliiksi.
Inka Hopsu, luokanopettaja, kansanedustaja, valtuustoryhmän pj
Elli Keisteri, sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu, Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen
(kuva: Kerttu Sipilä)
Kirjoitus Espoon Vihreiden sivuilla
