Eläinsuojelulain ja eläinten kaltoinkohtelun valvontaan liittyy yhä merkittäviä puutteita. Tarkastuksia tiloilla tekevien valvontaeläinlääkärien resurssit ovat puutteelliset ja eläinlääkäreiden työkuorma valtava. Tilanteen vakavuudesta kertoo paljon se, että eläinlääkäreistä naisilla itsemurhariski on nelinkertainen ja miehillä 1,5-2-kertainen muihin työssäkäyviin nähden. Työtaakka on suhteettoman suuri, asiakkaiden odotukset hyvin vaihtelevia ja työssä kova paine, minkä seurauksena ammattilaiset uupuvat. Kaltoinkohdellut eläimet tarvitsevat enemmän apua kuin tarjolla on.
Viranomaistyöskentelykään ei aina ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, ja valvontaeläinlääkäreiden lausuntojen mukaan poliisien reagointi ja toimenpiteet viranomaisten tekemiin ilmoituksiin ovat jättäneet parantamisen varaa. Suomen eläinsuojelu ry SEY:n selvityksen mukaan virkaeläinlääkäreistä yli 70 prosenttia koki, että oman alueen poliisi ei tunne eläinsuojelulakia riittävän hyvin. Epäkohtien seurauksena monet eläinten kaltoinkohtelut jäävät tutkimatta asianmukaisella tavalla tai eivät tule julki lainkaan.
Ratkaisu ongelmaan voisi löytyä eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentamisesta. Helsinkiin perustettiin vuonna 2018 eläinsuojelurikoksiin keskittyvä poliisin tutkintaryhmä, joka on saanut laajasti kiitosta kansalaisilta ja eläinsuojeluviranomaisilta. Ryhmä on edesauttanut useiden huomattavien eläinsuojelutapausten ratkaisemista ja ollut merkittävä askel kohti tehokkaampaa puuttumista eläinsuojelurikoksiin, oikeudenmukaisempia tuomioita, paremmin valvottuja eläintenpitokieltoja ja ylipäätään parempia oikeusprosesseja eläimiin liittyvissä rikosasioissa.
Viime kaudella valtiovarainvaliokunnan toimesta myös eduskunnan jakovaroja (ns. joululahjarahaa) ohjattiin eläinsuojelupoliisin työn vahvistamiseen Uudellamaalla. Käytännössä tarvitaan siis lisää poliisien täydennyskoulutusta eläinsuojelukysymyksissä.
Suomen eläinsuojeluyhdistys ry:n lisäksi valvontaeläinlääkärit ovat olleet sitä mieltä, että Helsinkiin perustetun tutkintaryhmän kaltaisen ryhmän perustaminen omalle toiminta-alueelleen olisi omiaan parantamaan viranomaisyhteistyötä ja viranomaistoiminnan tuloksekkuutta eläinsuojeluasioissa. Jätinkin toimenpidealoitteen poliisin lisääntyvien resurssien ohjaamisesta eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentamisesta koko maahan. Parhaimmillaan toimintamalli säästää resursseja, kun eläinsuojelutapausten kroonistumista pystytään ennaltaehkäisemään.
Poliisin resurssien ohjaaminen eläinsuojelupoliisitoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen on ensiarvoisen tärkeään sujuvan ja tuloksellisen eläinsuojelun turvaamiseksi ja eläinten kärsimyksen vähentämiseksi. Tämän lisäksi poliisin elääinsuojeluosaamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös poliisiamaattikorkeakoulussa, jonka pitäisi mahdollistaa erikoistuminen eläinsuojelurikosten tutkintaan. Eläinsuojelurikosten tehokkaamman tutkimisen lisäksi poliisin laajempi osaaminen eläinsuojelukysymyksistä sujuvoittaisi työtä eläinlääkärien kanssa helpottaen näiden työtaakkaa.
Ennen kaikkea kyse on kuitenkin eläinten oikeudesta hyvinvointiin ja arvokkaaseen kohteluun. Tämä edellyttää eläinsuojelurikosten asianmukaista tutkimusta ja asenteiden muuttamista, jotta eläimiin kohdistuvat rikokset otetaan vakavasti. Eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentaminen koko maahan olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan.
