Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoossa

Valtuustopuhe 22.5.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen dokumentti, jonka avulla on tarkoitus ohjata ja seurata lasten ja nuorten hyvinvointiin suunnattujen palveluiden toteuttamista, yksi tärkeimmistä dokumenteistamme siis.

Painopisteinä vuosina 2015-2016 olivat:

–        Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan,

–        Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin

–        Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan,

–        Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa,

–        Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön,

–        Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan

–        Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön.

Arviota painopisteiden toteutumisesta:

Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen järjestämiseksi saumattomaksi on tehty paljon töitä, se on hyvä. Huolestunut olen siitä, että Nupolin jonotusajat eivät ole nyt valtuutettujen tiedossa!! Olemme päättäneet palvelua parantaa, mutta aivan oleellinen osa mielenterveyspalveluita on se, kuinka nopeasti palvelun piiriin pääsee. Usein siinä vaiheessa, kun nuori hakee tukea, ollaan jo kärsitty pitkään ja apua haetaan liian usein myöhään kuin ajoissa. Hoitoon pääsyn nopeus on siis kriittistä.

Tähän liittyen onkin hienoa, että arvioinnissa todetaan, että jatkossa hyvinvointiraportointia kehitetään entisestään. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Lasten ja nuorten osallisuus ja oma kokemus palveluiden tarpeen määrittelyssä on äärimmäisen tärkeää. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on myös lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. Toivon, että jatkossakin panostamme tähän vahvasti.

Arviointikertomusta käsitellessä nousi esiin segregaatiokehitys Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma on yksi työkalu tämän kehityksen torjunnassa. Myös monikulttuurisuusohjelmassa on asetettu lapsiperheisiin ja nuoriin liittyviä toimenpidetavoitteita, jotka tämän raportin perusteella ovat toteutuneet, vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeiden huomiointiin kannattaa panostaa jatkossakin.

Lopuksi vielä kiitoksia monialaisen yhteistyön vahvistamisesta. Tätä on ollut hienoa seurata sivistystoimen näkökulmasta. Hyvää suunnitelmaa pitää johtaa hyvin toteen Toivottavasti nämä nyt saavutetut hyvät rakenteet ja käytänteet säilyvät muutoksessa. Jatkossa on pyritävä siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma toteuttajatahoista riippumatta.