Valtuustopuhe 22.1.2018

Kaupungintalo ei ole miellyttänyt kaikkien visionääristen johtajiemme silmää, vaan jotain uutta ja modernia on toivottu tilalle tai vähintäänkin haluttu päästä vanhasta eroon. Mielipiteet talon ulkomuodosta ovat mielipiteitä ja ne vaikuttivat selvästi talon sulkemispäätökseen aikanaan. A-insinöörien vuosien varrella tekemät selvitykset (2005 ja 2012) talon kunnosta osoittavat joitain korjaustarpeita, mutta toteavat, että talon runko ja rakenteet ovat hyvässä kunnossa ja rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukunnossa. Toki talon kunto on voinut nyt tyhjillään pidettynä ja sotaharjoitustilaksi annettuna heikentyä!

Koko kaupungintalo-case on surullinen esimerkki siitä, miten onnistutaan vaikuttamaan mielipiteisiin paikkaansa pitämättömillä tiedoilla. Tässä tapauksessa varmasti suurin osa espoolaisista on pitkään pitänyt taloa home-talona ja arvioinut korjaukset ja uudistustyöt kalliiksi ja turhiksi.

Kun talon suojelupäätöstä ei tullut, tämä mahdollisti tällä hetkellä vaihtoehtona valmistellun varsin hyvän uudistussuunnitelman, jossa kaupungintalo avataan laajemmin kuntalaisten käyttöön. Vanhan talon arvokas ilme säilyy, mutta samalla saadaan avointa tilaa, kahvila, tori talon eteen.

Olen itse kasvanut Espoon keskuksessa ja kaupungintaloon on silmä hyvin tottunut. Historiallisen kerroksellisuuden säilyttäminen olisi meille espoolaisillekin tärkeää. Siihen Espoon keskuksen alueella kirkon läheisyydessä olisi hyvä mahdollisuus.

Tärkeää on myös koko Espoon keskuksen kehittäminen. Jos katsoo Espoon keskuksen muita virastotaloja, on kaupungintalo niiden joukossa ehdoton helmi. Sen purkaminen on huonosti valittu toimenpide Espoon keskuksen kehittämisen aloittamiseksi, kyllä täällä harmaa betonimassa tarvitsisi muutoksen huomattavasti nopeammin ja kipeämmin.

Onneksi molemmat suunnitelmat sisältävät vahvasti koko alueen kehittämisen näkökulman, asumista ja hvviä työtiloja tulee lisää.

Espoolaisten talo –vaihtoehdossa huoleni on se, että rahoitusratkaisu pääse liikaa ohjaamaan millainen talosta rakentuu. Etenkin, jos valtuustosali jää erilliseksi, voi Espoolaisten talon lopputulos olla vain yksi ostari lisää. Aiempien vuosien virkamiesesittelyissä on kysyttäessä valtuustotalon erillinen säilyttäminen todettu arkkitehtuurisesti ja asumiselle vapautuvan tonttikapasiteetin puolesta toteuttamiskelvottomaksi vaihtoehdoksi. Onkin äärimmäisen harmillista, ettei vaihtoehtoa ole ajoissa vaadittu selvittämään, jos tahtotila on tiedetty. Vai onko tällä päätöksestä irrottamisella haluttu tässä kohtaa vain varmistaa ryhmien yksimielisempi tuki kaupungintalon purulle?

Espoon keskuksen kehittämiseltä toivon laatua, visionäärisyttä, kokeilunhalua ja uusia mahdollisuuksia. Vanha kaupungintalo mahdollistaa kaiken tämän. Alueen kehittymiselle tärkeää on, että työpaikat säilyvät myös täällä uuden asumisen ja päätöksentekotilojen rinnalla.