Espoon 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto

2016 vuoden tilinpäätöksen ennakkotieto kertoo, että Espoon tulos on ollut jälleen ennakoitua parempi. Syyksi löydetään poikkeuseriä, kuten muutamana vuonna aiemminkin.

Iloinen uutinen on myös se, että työttömyysasteen kasvu on taittunut. Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, hieman alhaisempi kuin edeltävänä vuonna.

Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 %, eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tämä luku on yhä huolestuttava ja vaatii sekä Espoossa että koko Suomessa uusia toimia.

 

Kaupungin suuret haasteet koskevat kasvavaa asukasmäärää, sen vaatimia uusia toimitiloja, ennen kaikkea päiväkoteja ja kouluja. Samaan aikaan vanhojen tilojen korjaustahti ei millään riitä ja osa tiloista suoraan sanottuna hajoaa käsiin. Käyttötalouden ylijäämä ei millään riitä kattamaan investointeihin tarvittavaa lisärahoitusta. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 miljoonalla eurolla. Investoinneista noin 25% toteutetaan lainarahalla. Kaupunkikonsernin laina kasvaa lujaa vauhdilla. Investointitahtia pitäisi kuitenkin saada kiristettyä vielä entisestään.

Kun valtuusto päätti 280 miljoonan euron vuotuisesta investointikatosta, edellytimme konkreettista suunnitelmaa siitä, miten koulujen sisäilmaongelmat ja tilatarpeet ratkaistaan. Talousarvioneuvotteluissa päätettiin uusien rahoitusratkaisujen edistämisestä koulukorjausten vauhdittamiseksi.
Esitimme myös tuloksetta rahojen siirtoa tieinvestoinneista koulukorjauksiin. Saimme kuitenkin lisää suunnittelurahaa korjaustahdin nopeuttamiseksi. Toivottavasti tämä nopeuttaisi myös tilainvestointien etenemistä.

Vaatimuksestamme kaupunginhallitukselle raportoidaan tilaongelmien ratkaisujen etenemisestä maaliskuussa. Ellei silloin pystytä osoittamaan uskottavia uusia keinoja koulu- ja päiväkotikorjausten aikaistamiseksi tai korvaavien tilojen hankkimiseksi, on varauduttava investointikaton avaamiseen.

Espoolaisten on voitava luottaa siihen, että lapset saavat käydä terveellisissä ja turvallisissa kouluissa ja päiväkodeissa. Taloudellisestikin pidemmällä aikavälillä tarkastellen on aiempi korvaus kokonaistaloudellisesti edullisempaa.

Tarvitaan siis lisää korjausrahaa sekä resursseja sisäilmatutkimusten tekemiseen, riittävästi väistötiloja, uusia toimintamalleja korjausten nopeuttamiseen sekä avointa ja reaaliaikaista viestintää perheille ja henkilökunnalle.

Vielä yksi huomio, jonka haluan nostaa:
ICT kulut tuntuvat nousevan vuosi vuodelta. Näin on varmasti kasvavassa kaupungissa ja palvelujen kehittyessä loogistakin. Toisaalta toimialojen vinkkelistä katsottuna huoli nousee siitä, kuinka hankintoihin ja menoihin voidaan vaikuttaa. Menot ovat kerta toisensa jälkeen arvioitua suurempia. Toistan vihreiden toiveen, että taloudellisesti näin suuri ja samoin kuntalaisten elämään hyvin tai huonosti toimivina palveluina suuresti vaikuttava asia saataisiin paremmin myös luottamushenkilöpäätöksenteon hyppysiin.

 

Valtuustopuhe 27.2.2017