Eduskunnalle,
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut kansalaisten kriisitietoisuutta ja lisännyt halukkuutta vahvistaa omaakin varautumistamme erilaisiin kriisitilanteisiin. Sotilaallinen maanpuolustuksemme on hyvällä tolalla ja Puolustusvoimien vastuulla, mutta kriiseihin varautuminen edellyttää myös laajempaa, koko yhteiskunnan mukaan ottavaa varautumis- ja valmiussuunnittelua.
Kansalaistaitoja onkin syytä kehittää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Olennaisiin kansalaistaitoihin lukeutuvat ainakin ensiaputaidot, alkusammutus, kotitalouskohtaisen ruokahuollon ja perustoimintojen varmistaminen sähkönjakelun keskeytyessä, väestönsuojien käyttö ja informaatiovaikuttamiseen, ympäristökatastrofeihin ja suuronnettomuuksiin varautuminen. Näitä erinäisiä kansalaistaitoja on mahdollista kehittää eri toimijoiden kuten esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus ry:n, Marttaliiton ja Suomen Punaisen Ristin toiminnassa, mutta toimijoiden rahoitus ja kokonaiskapasiteetti ei riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Kokonaisvaltainen, yksilön turvallisuuden tunnetta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta pitkäjänteisesti kehittävä ote vaatisi nämä taidot yhteen kokoavaa koulutusta ja laajaa mahdollisuutta osallistua siihen.
Olisikin syytä tarkastella vapaaehtoisen kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Palvelukseen voitaisiin koota laajasti erilaista kriisikestävyyttä, varautumista ja toimintavalmiutta edistävää koulutusta. Kynnys osallistua koulutukseen tulisi pitää mahdollisimman alhaisena. Naisten kohdalla kouluttautumisen kustannukset jäävät tällä hetkellä pääosin itse hoidettavaksi. Mahdollisuudet osallistua palvelukseen tulisi taata valtion toimesta, jotta vähävaraisuus, työsuhde tai elämäntilanne eivät muodostu kriittisten taitojen kehittämisen esteeksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vapaaehtoisen kansalaispalveluksen pilottiohjelman käynnistämiseksi, tavoitteenaan kansalaisten kriisivalmiuden parantaminen.
Helsingissä 07.04.2022
Inka Hopsu
