Ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Vihreiden valiokuntavastaava Inka Hopsu pitää valiokunnan mietintöä kattavana ja on tyytyväinen, että valiokunnan päätös on yksimielinen.
Tarve Suomen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiselle ja tuen hakemiselle kävi entistä selvemmäksi Venäjän hyökättyä täysimääräisesti suvereenia valtiota, Ukrainaa, kohtaan. Nato-jäsenyys on selvästi tehokkain pidäke hyökkäystä harkitsevalle maalle.
– Ulkoasianvaliokunta korosti Suomen tavoitteena olevan Suomen ja Ruotsin eteneminen Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti, sanoo Hopsu. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista.
Nato-jäsenyyden budjettitavoite
Naton asettamaa kansallisen puolustusbudjetin tavoitekokoa (2 prosenttia BKT:stä) laskettaessa on Suomen puolustusmenot jatkossa laskettava nykyistä kattavammin. Valiokunta edellyttää puolustusministeriön hallinnonalan lisäksi sotilaallisen kriisinhallinnan, Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen ja rajojen valvonnan kulujen sekä sotilas- ja siviilieläkkeiden laskemista mukaan puolustusmenoihin.
– Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja suorien budjettivaikutusten kannalta tehokas asevelvollisuusjärjestelmä on myös tärkeä huomioida 2 prosentin tavoitteen saavuttamisessa, sanoo Hopsu.
Valiokunta korosti laskentamallin tai kansallisen budjetoinnin kehittämistä siten, että kaikki Nato-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset eri hallinnonaloilta lasketaan mukaan.
Hopsu pitää tärkeänä että jatkossakin Suomi harjoittaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen.
Lisätietoja antaa:
kansanedustaja Inka Hopsu
09 432 3054
inka.hopsu@eduskunta.fi
