Vihreiden Inka Hopsu vetosi eduskunnan keskustelussa nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta ennaltaehkäisevän työn ja riittävien resurssien tärkeyteen, jottei Suomessa luisuttaisi kohti Ruotsin tietä.
Hopsu korostaa, että ennaltaehkäisy on nuorten jengirikollisuuden vastaisessa työssä oleellisinta.
– On turha yrittää tarjota vain yhtä selitystä tai yhtä toimenpidettä monimuotoiseen ongelmaan. Tarvitaan koulujen resurssointia, perheiden tukea, harrastustoimintaa, kotoutumisen onnistumista, päihdetyötä, poliisin riittäviä resursseja, Hopsu sanoo.
– Jos rikosvastuuta pitää jossain kasvattaa, tulisi sen kohdistua jengeihin rekrytoiviin, jossa toimijat ovat aikuisia tai rikosvastuun ylittävässä iässä, Hopsu jatkaa.
– Meidän on turvattava koulujen ja nuorisotyön resurssit. Kouluilla nuoren syrjäytymisriski nähdään lähes aina. Perheiden pahoinvointi tiedetään, mutta resursseja tukea tai paikkoja, jonne ohjata perheitä ja nuoria, ei ole riittävästi. Jonot esimerkiksi nuoriso- ja koulupsykologeille ja nuorisopsykiatrian palveluihin ovat pitkiä. Perheitä tulisi tukea jo varhaisessa vaiheessa, eikä vasta lastensuojeluilmoitusten myötä. Tarvitsemme lastensuojelun kokonaisuudistusta, joka varmistaa tämän varhaisen tuen, Hopsu painottaa.
– Kuntien ja kasvukaupunkien taloudellinen tilanne on ollut kireä viime vuosina, eikä tilanne näytä helpottavan. Sote-uudistuksen myötä tiukoilla ovat ne kunnat, joissa lasten ja nuorten määrä kasvaa, kun juuri nuorten palveluihin tulisi nyt panostaa! Kuntarahoituksessa tulisi myös huomioida maahanmuuttaneiden osuus kunnan väestöstä paremmin, jotta hyvä kotoutuminen ja opetus voitaisiin varmistaa, Hopsu vaatii.
Onnistuneita yhteistyömalleja kuitenkin tiedetään, niin koulupoliisin toiminnasta, psykiatristen sairaanhoitajien työskentelystä kouluissa, kuin koulunuorisotyöstäkin. Hopsun mukaan näitä malleja pitäisi olla joka oppilaitoksessa.
Harrastamisen Suomen malli on hyvässä alussa
– Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Se on hallituksen hieno avaus, mutta toteutusta pitää hioa vielä niin, että harrastuksesta muodostuu jokaiselle nuorelle aidosti sitouttava osa elämää, jossa on hyvä henki ja ystäviä, joka estää syrjäytymästä, Hopsu sanoo.
Tulevien hallitusten jatkotyöksi jää harrastustoiminnan monipuolisuuden ja resurssien kehittäminen sekä kaikkien nuorten osallistumismahdollisuuden turvaaminen. Summat ovat pieniä, mutta toimivia ja merkityksellisiä.
Etsivän nuorisotyön resurssit turvattava
Etsivä nuorisotyö kohdentuu heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja se on vaikuttava keino vähentää nuorten syrjäytymistä. Nyt sen resurssit on turvattu nykytasolla vain ensi vuodeksi.
– Veikkaukseen aiemmin sidottu rahoitus johtaa tähän, ensi vuoden jälkeen rahoitukseen on tiedossa laskua, ellei tähän tartuta. Nuorisotyön resurssien pitäisi olla kasvussa, jos oikeasti haluamme vaikuttaa kaikkien nuorten mahdollisuuksiin osallistua järkevään toimintaan ja kohdata luotettavia aikuisia arjessaan, Hopsu muistuttaa.
Arvioiden mukaan 50-60% etsivässä nuoristyössä kohdatuista nuorista ei ole nuorille tarkoitettujen palveluiden piirissä, ja suuri joukko näistä nuorista on syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneitä. Hallituksen lisäbudjettiesityksessä vuoden 2023 etsivän nuorisotyön rahoitus vastaa suunnilleen vuoden 2022 tasoa, vaikka työlle olisi nyt erityisen suurta tarvetta, kun koronapandemian myötä syrjäytyminen on vaarassa lisääntyä.
– Poliisin, nuorisotyön, koulujen ja järjestöjen yhteistyö on toimivaa, sitä meidän pitää vahvistaa. Ankkuri- ja Exit-toiminta osoittavat, että nuoria saadaan myös pois jengeistä ja he eivät uusi rikoksiaan. Myös valtiovarainvaliokunta lisäsi poliisin Exit-työn rahoitusta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla vastaamaan juuri jengiytymiskehitykseen. Kaikkia nuoria tulee ohjata löytämään tie yhteiskunnan osalliseksi jäseneksi, joka kantaa vastuun teoistaan, mutta jolla on optimistinen näkymä tulevaisuudestaan, koulutusmahdollisuudesta ja työpaikasta, Hopsu lopettaa.
Lisätiedot:
Inka Hopsu
Kansanedustaja (vihr.)
09 432 3054
inka.hopsu@eduskunta.fi
