Ryhmäpuheessaan keskustelussa valtioneuvoston selonteosta kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu korosti entistä suurempaa tarvetta sopeutua ilmastonmuutokseen pandemian jälkeen. Hallitsematon muutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta monin tavoin, ja tulevien vuosikymmenien kuluessa vaikutukset voimistuvat.
Hopsu kiittää suunnitelmassa esitettyjä metsäalan sopeutumista edistäviä tutkimus- ja kehittämistoimia, jotka tukevat myös luonnon monimuotoisuutta.
– Metsäluonnon huomioiminen metsänhoitotavoissa esimerkiksi siirtymällä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja toteuttamalla harvennushakkuut lainmukaisesti tukee paitsi metsien monimuotoisuutta myös ilmastonmuutokseen sopeutumista, Hopsu sanoo.
Hopsu muistuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten osuvan kaikkein kovimmin niiden maiden ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten.
– Pakolaisuus on jo nyt ennätyslukemissa, kun elinolosuhteet käyvät mahdottomiksi ja konfliktit lisääntyvät. Ruokaturva on noussut yhdeksi YK:n kärjeksi, globaali tilanne heikkenee ja FAO ja maailmanruokaturvaohjelma arvioivat, että jopa 220 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään ruokaturvattomuudesta. Siksi on tärkeää, että kansainvälisen ilmastorahoituksen määrää kasvatetaan ja että puolet Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta suunnataan kehittyvien maiden tukemiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa, Hopsu sanoo.
Koko puhe luettavissa Vihreiden nettisivuilla: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/inka-hopsun-ryhmapuhe-valtioneuvoston-selonteosta-kansallisesta-ilmastonmuutokseen-sopeutumissuunnitelmasta-vuoteen-2030-11-1-2023/
