Pitkittyneen kivunhoito- ja kuntoutusmalli on tuloksellinen, mutta vain harvan lapsen ja nuoren ulottuvilla. Tuloksellisen hoitomallin jalkauttaminen kaikkiin yliopistosairaaloihin hoituisi miljoonalla eurolla, jota ei tunnu löytyvän.
THL:n julkaisemat tuoreet Kouluterveyskyselyn tulokset herättävät huolta. Yläkoululaisista peräti 9 % raportoi kokevansa pitkäaikaista tai toistuvaa kipua useassa kehon osassa lähes päivittäin, ja lähes 40 % viikoittain. Tällaisella nk. monipaikkakivulla saattaa olla elämänmittaiset negatiiviset vaikutukset.
Tämä ilmiö on huolestuttanut tutkijoita jo vuosien ajan. Silti HUS:in Lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen osaamiskeskuksen ylilääkäri Minna Ståhl on yllättänyt Kouluterveyskyselyn tuloksista ja erityisesti monipaikkaisen kivun yleisyydestä: ”Kouluterveyskyselyn tuloksia täytyy tutkia tarkemmin. Kuitenkin olisi tärkeää, että ne lapset ja nuoret, joiden arkielämä ja koulunkäynti on vaikeutunut pitkittyneen kivun vuoksi, saisivat asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta jo varhaisvaiheessa.”
Pitkittyneen kivun seuraukset
Ståhl kertoo, että lasten ja nuorten pitkittynyt kipu tutkimusten mukaan yhteydessä mm. koulupoissaoloihin, koulukiusaamiskokemuksiin sekä itseen kohdistuvaan korkeaan vaatimustasoon. Tyypillisiä liitännäisongelmia ovat mieliala- ja syömishäiriöt, unen ongelmat sekä neuropsykiatriset sairaudet. Nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä.
”Surullista, että monen keski-ikäisen kipupotilaan kohdalla tilanne olisi voitu ehkä tunnistaa ja pysäyttää jo kouluaikana. Samalla olisi vältytty myös vuosikymmenien lääkärikäynneiltä ja sairauslomakustannuksilta”, toteaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.
Toimenpiteitä tarvitaan nyt
HUS:in Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen ensimmäinen täysipäiväisesti lasten kipua hoitava yksikkö. Ståhl kertoo, että ”toiminta on osoittanut jo kolmen ensimmäisen vuoden aikana, että lasten ja nuorten pitkittyneen kivun hoito on vaativaa, mutta erittäin tuloksellista. Toisin kuin usein aikuisiässä, lapsuus ja nuoruusiässä kipukierre on mahdollista vielä katkaista; noin 80 % näyttää parantuvan täysin.”
Moniammatillinen hoitomalli tarkoittaa tiivistä hoitoa ja kuntoutusta kasvokkain, joten HUS:in keskus ei voi hoitaa koko Suomea. Tällä hetkellä lasten kivun hoidon osaaminen ja resurssointi ei ole riittävällä tasolla edes kaikissa lastenklinikoissa. Tahtotila valtakunnalliseen toimintaan on kuitenkin vahva. ”Meillä on jo verkosto mallin levittämiseen yliopistosairaaloihin, mutta rahoitus puuttuu”, Ståhl kertoo.
Eduskunnan Kipu- ja migreeniverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) näkee mallin levittämisen tärkeänä: ”tuloksellisen hoitomallin jalkauttaminen kaikkiin yliopistosairaaloihin vaatisi miljoonan euron vuosittaisen panostuksen.Investoimalla lasten ja nuorten kivun hoitoon, voimme varmistaa heidän paremman tulevaisuutensa. Samalla tämä taloudellisesti järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Aikuisiän krooninen kipu on kallis kansansairaus.”
Eduskunnan Kipu- ja Migreeniryhmä, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Suomen Kipu ry, Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry, Suomen Migreeniyhdistys ry sekä Suomen Reumaliitto ry vetoavat yhdessä kansanedustajiin rahoituksen löytymiseksi.
