Kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sdp) ovat huolissaan koulupsykologien heikosta saatavuudesta samaan aikaan, kun nuorten pahoinvointi on kasvanut. Yksi syy tähän on, ettei opintojen ja harjoittelun aikana ohjauduta tähän työhön.
Kansanedustajat Hopsu ja Eloranta jättivät psykologien harjoittelukorvauksista kirjallisen kysymyksen. Harjoittelujaksot ovat täysin työnantajien ja opiskelijoiden oman aktiivisuuden varassa ja poikkeavat siten merkittävästi muista terveydenhuoltoalan koulutuksista. Psykologian alan pakollinen viiden kuukauden harjoittelu on harjoittelupaikkojen puutteen takia muodostunut pullonkaulaksi uusien psykologien valmistumiselle. Syy tähän on se, että harjoittelupaikkojen rahoitus on työnantajien vastuulla.
– On väärin, että opiskelija joutuu kärsimään siitä, että työnantajilla ei ole tarpeeksi resursseja palkata harjoittelijaa, Hopsu sanoo.
– Vaikka psykologeja koulutetaan, he eivät päädy kouluihin. Opiskelijakiintiöiden nosto edesauttaisi psykologien sijoittumista opiskeluhuoltoon, mutta ongelman keskeisin syy on kuitenkin tehtävän maine. Maineongelma taas linkittyy osittain siihen, että harva suorittaa harjoitteluaan kouluissa, sillä yritykset ja muut yksityiset tahot maksavat harjoittelusta palkkaa, Hopsu jatkaa.
Terveydenhuollon alan koulutuskorvauksien tulisi koskea myös psykologiaa ja logopediaa
Psykologien koulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta, mutta se ei nykyisellään vertaudu tasa-arvoisesti esimerkiksi lääkäreiden koulutukseen, koska koulutuksen suhdetta sote-alueisiin ei määritellä terveydenhuollon alan koulutuskorvauksia koskevassa asetuksessa mitenkään.
– Yhteiskunnassa on mielenterveyskriisi ja psykologien koulutus on laajin mielenterveysalan koulutus. On tärkeää, että hyvinvointialueet saavat asetuksella varmistettavan psykologien ja puheterapeuttien harjoittelua koskevan rahoituksen, Eloranta sanoo.
– Harjoittelupaikkojen ja hyvinvointialueiden koordinaation puutteet pitkittävät valmistumisaikoja ja ne voivat estää koulutusohjelmien sisäänoton laajentumisen vastaamaan työvoimapulaan. Uudistukset harjoittelun rahoitusmallissa ovat välttämättömiä, Eloranta jatkaa.
Nuorten mielenterveyteen panostaminen tuo säästöjä
Oppilas- ja opiskeluhuolto perusopetuksessa sekä toisella asteella siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta, tämä hallitus sääti myös kuraattoreja ja psykologeja koskevan mitoituksen. Siirtymäajan päättyessä 1.8.2023 yhtä psykologia kohti voi olla korkeintaan 780 oppilasta tai opiskelijaa. Opetushallituksen ja THL:n vuoden 2022 seurantaraportissa todettiin, että yhtä psykologia kohti kouluissa oli keskimäärin 933 oppilasta. Jopa 28 prosenttia psykologeista ilmoitti määräksi yli 1100 oppilasta.
– Hyvinvointialueet tarvitsevat tukea siinä, että palveluiden siirtyminen niiden vastuulle saadaan sujumaan hyvin, ja lakisääteiset palvelut jatkossa toteutuvat sujuvasti, Eloranta sanoo.
– Monet mielenterveyden ongelmat alkavat jo lapsuudessa tai nuoruusiässä. Jos lapset ja nuoret eivät saa apua, ongelmat voivat syventyä ja pitkittyä jopa koko eliniäksi. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle erilaisina kuluina. Toimiva ennaltaehkäisy ja riittävän aikainen puuttuminen ongelmiin tuovat siis mittavia säästöjä yksilön hyvinvoinnin lisäksi, Hopsu kertoo.
– Hallitus esittikin vuonna 2021 lakiin kirjattuja muutoksia oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin. Laskettiin, että henkilöstömitoituksen myötä kouluihin tarvitaan yli 330 psykologia lisää, Hopsu lopettaa.
Lisätiedot:
Inka Hopsu
Kansanedustaja (vihr.)
inka.hopsu@eduskunta.fi
Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja (sdp)
eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi
