Kuva: Candice Imbert / Euroopan neuvosto
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous peräänkuulutti valtioilta parempaa varautumista luonnonkatastrofeihin ja niiden tehokkaampaa jälkihoitoa. Suomalaisista kansanedustajista puheenvuoron pääsivät käyttämään Inka Hopsu (vihr.) ja Hilkka Kemppi (kesk.).
Molemmat totesivat, ettei luonnonkatastrofeja voi poistaa maapallolta, mutta ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla voidaan kuitenkin lieventää sään ääri-ilmiöistä aiheutuvia katastrofeja kuten tulvia tai metsäpaloja. Tuhoisien tapahtumien jälkeen on tärkeää selvittää, mitä tapahtuneesta voi ottaa opiksi.
”Kun Saksassa tutkittiin vuoden 2021 tuhoisia tulvia, havaittiin puutteita esimerkiksi tulvavaroitusjärjestelmissä, tulvasuojelurakenteiden kunnossapidossa ja muussa riskienhallinnassa. Turkissa taas olisi hyvä selvittää rakennuskannan suuren tuhon syyt ja miten jatkossa rakentamisessa varaudutaan ja sitä valvotaan”, Hopsu mainitsi esimerkkeinä.
Kumpikin suomalaisedustaja ilmaisi myös tukensa ja myötätuntonsa Turkin ja Syyrian helmikuisten maanjäristysten uhreille.
Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten
Vaikka luonnonkatastrofit tapahtuvat poliittisista päätöksistä riippumatta, niiden seurausten lieventäminen on julkisen vallan vastuulla. Luonnonkatastrofit iskevät usein myös valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemissa oleviin.
”Maanjäristyksen tai ilmastonmuutoksen aiheuttamat hurrikaanit ja metsäpalot voivat viedä sadoilta tuhansilta ihmisiltä perusoikeudet ja -palvelut. Luonnonkatastrofeilla on suora yhteys korruptioon, ihmiskauppaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen”, Kemppi huomautti.
Yleiskokouksen keskustelun pohjana oli belgialaisen kansanedustajan Simon Mountquinin raportti ”Poliittiset strategiat luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi, niihin valmistautumiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi”.
Raportti korostaa ennaltaehkäisystrategioita, lainsäädännön mukauttamista ilmastonmuutokseen, korruption torjuntaa rakennusalalla ja kansainvälistä yhteistyötä.
”Metsänhoitoon ja vihreisiin ratkaisuihin panostaminen sekä energia- ja ruokahuollon ja -palvelujen hajauttaminen on ratkaisevan tärkeää. Meidän on myös vahvistettava kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksia ja rahoitusta, sillä ne reagoivat usein nopeasti ja toimivat joustavasti”, Kemppi mainitsi.
”Hallitusten tulisi kehittää kansallisia, alueellisia ja paikallisia strategioita yhteisöjen oman sietokyvyn lisäämiseksi. Tarvitsemme parempaa yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden välillä. Tällä vuosikymmenellä tehtävillä valinnoilla ja teoilla on vaikutuksia nyt ja tuhansien vuosien ajan”, Hopsu päätti.
