Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta kannustaa päättäjiä etsimään keinoja, joilla nuoria saataisiin mukaan todelliseen päätöksentekoon. Hopsu puhui aiheesta perjantaina yleiskokouksen pysyvän komitean etäkokouksessa esitellessään raporttiaan ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”.
”Euroopassa on useita aktiivisia ja pitkittyneitä konflikteja, jotka vaikuttavat konfliktialueiden ihmisiin myös tulevaisuudessa. Nuorten panokseen rauhan rakentamisessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Tässä raportissa haluan kannustaa jäsenmaita osallistavaan lähestymistapaan rauhanneuvotteluissa”, Hopsu totesi.
Raporttiaan varten Hopsu järjesti neljä kuulemistilaisuutta, joiden lisäksi hän tapasi kansalaisyhteiskunnan edustajia Georgiassa vaalitarkkailuoperaation yhteydessä. Hän keskusteli myös tuoreeltaan vuoden 2019 Vaclav Havel ihmisoikeuspalkinnon voittaneen Youth Initiative for Human Rights -ryhmän nuorten kanssa.
”Olin vaikuttunut työstä, jota balkanilaiset nuoret tekevät murtaakseen etnisiä jakolinjoja ja estääkseen propagandan ja väritetyn historiantulkinnan leviämistä. On surullista, etteivät he saaneet työlleen tukea hallituksiltaan, vaikka juuri tällaista työtä Euroopan neuvoston jäsenmaiden pitäisi tukea.”
Äänestysikärajan laskemista harkittava
Hopsu ei halunnut raportissaan keskittyä vain konfliktialueisiin, vaan laajensi tarkastelua nuorten poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin yleensä. Hänen mukaansa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet nuoret sysätään liian hanakasti keskustelemaan keskenään nuorisojärjestöihin sen sijaan, että heitä kannustettaisiin hakeutumaan vaalien kautta mukaan todelliseen päätöksentekoon.
Esimerkiksi kaikkien Euroopan maiden parlamentaarikoista vain nelisen prosenttia on alle 30-vuotiaita. Hopsun mielestä puolueiden kannattaisi harkita äänestysikärajan laskemista tai jopa nuorisokiintiöitä vaalijärjestelmiin, jos muu ei auta.
Hopsun aloitteen pohjalta yleiskokoukselle on tehty aloite nuorten osallistumisesta Euroopan neuvoston komiteatyöhön kumppanuusjärjestelyllä Euroopan neuvoston nuorisoasiain neuvoa-antavan toimikunnan ja Euroopan nuorisofoorumiin kuuluvien tahojen kanssa.
”Kumppanuus antaisi eurooppalaisille nuorille ennenäkemättömän mahdollisuuden osallistua yleiskokouksen työhön. Aloite on parhaillaan poliittisen komitean käsittelyssä”, Hopsu kertoo.
Hopsun raportointia ohjasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” vuodelta 2015. Hän toi esiin, että toistaiseksi Suomi on ainoa eurooppalainen maa, joka on laatinut toimintasuunnitelman päätöslauselman toteuttamiseksi.
”Nuoret ovat niin paljon muutakin kuin äänekkäitä mielenosoittajia tai taitavia somettajia. He ovat tasa-arvoisia yhteiskuntiemme jäseniä, jotka on liian usein jätetty nurkkaan. Rauha ja turvallisuus eivät merkitse nuorille vain konfliktien loppumista vaan visiota vapaista ja demokraattisista yhteiskunnista”, Hopsu totesi.
Raportti “Strengthening the role of young people in the prevention and resolution of conflicts” on luettavissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen sivuilta (linkki aukaisee pdf-tiedoston).
