Arvoisa puhemies!
Suomen alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen on johtanut nykytilanteeseen, jossa työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee tilalle. Työvoimapulan ratkaisuksi tarvitsemme maahanmuuttoa, tässä esitys työperäisen maahanmuuton helpottamisesta ja nopeuttamisesta on varsin tervetullut.
Hallitus on ottanut yhdeksi kärkitavoitteekseen työperäisen maahanmuuton helpottamisen, jotta saisimme hyvinvointivaltiomme turvattua ja talouden kasvuun. Työvoimamarkkinoiden edustajat ovat samaa mieltä: työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä ja helpotettava sekä Suomesta tehtävä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa. Heiltä puuttuu työvoimaa.
Pula työvoimasta on kasvun este joka kolmannessa palvelualan yrityksessä, ja teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Hoitajapula on meille kaikille tuttu, sote-ala laajemminkin, varhaiskasvatus, ohjelmistokehitys — voidaan valita oikeastaan mikä tahansa ala ja mikä tahansa tapaaminen, kontakti, jota yrityspuolelta, kunnan, julkisen sektorin puolelta tulee, niin työvoimapula on se, joka nostetaan esiin keskustelussa. Oikeastaan perussuomalaisille kysymys: Minkälaista Suomea te haluatte kehittää näillä linjoilla? Sellaistako, joka näivettyy?
Keskuskauppakamarin kyselyssä vain noin kuudella prosentilla vastaajista, näistä maahanmuuttajia työllistäneistä, on ollut negatiivisia kokemuksia. Siis lähes kaikki ovat tyytyväisiä, ja tämä on todella hieno tulos, vaikka meidän yhteiskunnan ilmapiiri valitettavan kriittinen tuntuu olevan ja eurooppalaisissa mittauksissa ollaan Euroopan rasistisin maa.
On hienoa, että ulkomaalaislakia uudistetaan, sillä ulkomaalaisten kohtaamia haasteita Suomen työmarkkinoilla ovat muun muassa lupaprosessien hitaus, kielikoulutuksen puute ja byrokratia. Me ollaan nähty useita kuvia jonoista, joissa työlupia ja oleskelulupia jonotetaan pakkasessa ulkona, ja tätäkään ei olla kovin helposti saatu kuntoon.
Vaikka esitys on pääpiirteissään hyvä, niin muutamia kehitysajatuksia siihen vielä.
Esimerkiksi tämä työnantajien sertifiointi, joka on Ruotsissa jo toimiva menetelmä, sen kriteerit ovat melko tiukkoja tässä esityksessä. Arviolta noin kaksisataa yritystä Suomessa täyttäisi tämän sertifioinnin kriteerit, jos ne jäävät eduskuntakäsittelyn jälkeen tällaisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudet ja pienet yritykset eivät pääse sertifioinnin piiriin lainkaan ja kasvuyritykset voivat jäädä usein myös ulkopuolelle, koska vaatimuksena on positiivinen tulos, ja kasvuyritykset vaativat investointeja. Kriteerien sijaan olisi parempi tehdä esimerkiksi tarkastelu kahden edellisen vuoden ajalta ja luopua tulosvaatimuksesta. Aiempien oleskelulupien edellytystä voisi myös helpottaa.
Lisäksi tässä tämä erityisasiantuntijan oleskeluluvan palkkavaatimus itse asiassa — toisin kuin perussuomalaisten puheessa väitettiin — kiristyy, koska tämä nykyinen 3 000:n vaatimus on nyt palkansaajan keskimääräinen bruttoansio, se on määritelty näin, ja kun sen tarkistaa, niin Tilastokeskuksen mukaan se on 3 400 euroa. Tämmöistä kiristämistarvetta ei mielestäni kyllä ole.
Meillä on valtava tarve osaavalle työvoimalle, ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Nämä muutokset tulevat helpottamaan sitä jonkun verran, mutta selkeä tarve lisätoimille jää myös.
Hallituksen esitys: HE 114/2022 vp
Inkan puheenvuorot eduskunnassa
