Arvoisa puhemies!
Kiitos ministerille, että tämä vuosia tarvittu laki lopulta etenee. On aika korjata aiemmin tapahtunut virhe.
Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten valvojat ovat kiinnittäneet jo pitkään huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö riittävällä tavalla takaa henkilöiden terveyttä koskevien oikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksien kannalta onkin erittäin tärkeää, että lakiesitys takaa kaikille Suomessa oleskeleville henkilöille jatkossa välttämättömät terveyspalvelut. Paperittomien terveydenhuollossa on ollut nyt kuntakohtaisia eroja, kun osa kunnista — etenkin ne, joissa paperittomia asuu paljon — on pitänyt järkevänä ja tarkoituksenmukaisena palvelun järjestämistä. On hyvä, että jatkossa hyvinvointialueiden tarjoamat palvelut ovat yhdenvertaisia.
Paperittoman määritelmä hallituksen esityksessä on laaja ja perusteltu. Paperittoman määritelmään kuuluu niin maassa laillisesti oleskelevia henkilöitä; esimerkiksi perhesiteen perusteella oleskelulupaa odottavat henkilöt; opiskelijat, joiden viisumin ehtona on ollut sairasvakuutus, mutta se ei katakaan kaikkea hoitoa; EU:n kansalaiset, jotka eivät kuulu kotimaansa sairausvakuutuksen piiriin; kuin maassa laittomasti oleskelevia. Tällä käsitteellä usein sekoitetaan ja hämmennetään, ehkä tahallaankin.
Terveyspalveluiden näkökulmasta palveluiden tarjoaminen kaikille hallituksen esityksessä esitetyille ryhmille on järkevää, sillä henkilöiden oleskelun luonne Suomessa on pysyvää tai pitkäaikaista. Paperittomuus ei myöskään ole mikään pysyvä ihmisen ominaisuus. Yhdessä hetkessä voit olla paperiton ja toisessa hetkessä oikeutettu täysiin palveluihin. Suomessa paperittomana tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa oleskelevien henkilöiden kokonaismäärää on ollut vaikea arvioida, ja se myös muuttuu. Järjestöiltä, eri toimijoilta ja viranomaisilta yhdessä kerätyn tiedon perusteella se arvio tällä hetkellä on 3 000—6 000 henkilöä, jotka ovat paperittomia tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Paperittomilla henkilöillä on nykyisin oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon. Oikeus on kapeampi kuin esimerkiksi turvapaikanhakijoilla. Ei ole sellaista perusteltua syytä, miksi tilapäisellä oleskeluluvalla olevalla henkilöllä olisi kapeammat oikeudet saada palvelua kuin kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä. Paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville esitetään nyt samoja oikeuksia kuin mitä turvapaikanhakijoilla jo on.
Esityksen mukaisesti hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän, tulisi kiireellisen hoidon lisäksi järjestää alueellaan oleskeleville paperittomille ja paperittomien kaltaisille henkilöille lääketieteellisesti perustellut välttämättömät palvelut samoin perustein kuin asukkaille. Paperittomilla lapsilla olisi oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä lasten aseman tasavertaisuus on mielestäni erittäin tärkeää. Laki siis parantaa hyvin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaa. Joskus on sanottu, että yhteiskunnan kehityksen mitta on se, kuinka hyvin se huolehtii kaikista heikoimmassa asemassa olevistaan, ja olen iloinen, että tämä laki etenee.
Arvoisa puhemies! Termit ”kiireellinen” ja ”välttämätön” menevät monesti myös sekaisin. Kiireellinen hoito viittaa hoitoon, jonka järjestämistä ei voi viivästyttää. Monesti se tulkitaan vain päivystyksellisenä hoitona, mutta todellisuudessa kiireellinen hoito on tätä laajempaa. Muun muassa aliravitsemuksen hoito tai tietyt lääketieteelliset kokeet ovat kiireellistä hoitoa, vaikka eivät tapahdukaan päivystyksessä. Välttämätön hoito taas viittaa lääkärin välttämättömäksi arvioimaan hoitoon, muun muassa raskauden seurantaan, tiettyjen tartuntatautien hoitoon tai kroonisten sairauksien hoitoon, kuten verenpainetaudin hoitoon.
Voin kertoa yhden esimerkin, jossa tämä kiireellisyys ja välttämättömyys ja myös tämä kustannuskysymys, josta äsken useampikin puhui, kävi ainakin itselleni hyvin selväksi: Oli henkilö, joka kärsi kovista selkäkivuista. Näitä hoidettiin, koska ne olivat sellaisia, jotka johtivat unettomuuteen. Lääkärillä oli tiedossa, että vaivan syy oli se, että henkilöllä oli erimittaiset jalat, mutta apupohjallisen teettäminen taas ei kuulunut tähän kiireelliseen hoitoon, ja silloin nämä selkäkivut, niiden kalliit hoidot, työttömyyspäivät ja muut jatkuivat mutta tätä itse vaivaa ei saatu hoidettua.
Kuten hallitus on esittänyt, välttämättömän hoidon määrittäminen on hyvä säilyttää terveydenhuollon ammattilaisella, lääkärillä siis, ilman tiukemman rajauksen tekemistä. Lääkärillä on ammattitaito tehdä yksilöllistä ja potilaskohtaista arviota hoidon tarpeesta ja toteutuksesta, ja tämä pätee myös paperittomien henkilöiden kohdalla. Lääkärillä on vastuu potilaasta, ja siksi on hyvä, että hänellä on myös oikeus päättää siitä hoidon toteutumisesta.
Ajoissa hoitaminen on kustannustehokasta. Hoidon tarpeen muuttuessa kiireelliseksi on lain mukaan velvollisuus antaa hoitoa jokaiselle maassa olevalle jo nyt. Kiireellisen hoidon antaminen on usein jo kalliimpaa kuin vaivaan puuttuminen ajoissa, välttämättömän hoidon antaminen — siis myös se mahdollisuus on, että tällä myös säästetään kustannuksia.
Lääkärilehti vuodelta 2018, jos kiinnostaa, on kirjoittanut pitkän tiedepääkirjoituksen äitien ja lasten hoidon eduista ja välttämättömyydestä. Myös siellä todetaan tämä, että paperittomien äitien raskaudenaikainen seuranta on kiistatta halvempaa kuin se, että äidit hakeutuvat suoraan synnyttämään. Ruotsissa on tehty paljon tutkimusta. On tällainen kuin Hatem vuodelta 21, ja hänen tutkimuksensa osoittavat, että huolimatta lainsäädännön sallimasta oikeudesta terveyspalveluihin paperittomat eivät aina ole tietoisia hoito-oikeudestaan ja edelleen pelkäävät näistä kustannussyistä ja jättävät sen vuoksi palvelua käyttämättä. Toinen syy voi olla se, että luottamusta viranomaiseen ei ole ja palvelu jää myös sen takia käyttämättä. Samoissa tutkimuksissa kävi myös selville, että toisaalta myöskään viranomaisilla ei aina ole sitä tietoa, minkälaista hoitoa tulisi antaa, ja myös he tarvitsevat koulutusta, ja tämä laki turvaa myös sen tiedon kattavuutta.
Tämä esitys ehkäisee inhimillisiä tragedioita ja vahvistaa meidän koko yhteiskunnan turvallisuutta.
Hallituksen esitys: HE 112/2022 vp
