Arvoisa puhemies,
Vaikka käsittelemme vuoden 2022 kertomusta Euroopan neuvoston parlamentaarisesta työstä, on tämä varmasti Suomen valtuuskunnalle myös eräänlainen tilinpäätös kuluneesta neljästä vuodesta, valtuuskunnan kesällä vaihtuessa.
Euroopan neuvoston alkuperäinen tarkoitus oli pitää yllä rauhaa Euroopassa. Silloiset perustajamaat näkivät, että rauha voidaan saavuttaa vain rakentamalla demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvia yhteiskuntia. Järjestön tehtävä on todella ajankohtainen ja työ tärkeää. Normiston laatiminen, tällä hetkellä 224 oikeudellisesti sitovaa yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen työ, joka antaa yksilöille mahdollisuuden saada oikeutta tapauksissaan ja maiden monitorointi sekä vaalitarkkailut ovat konkreettisia ja tärkeitä työkaluja.
Kun valtuuskunta aloitti työnsä 2019, oli Suomen pj-kaudella juuri löydetty ratkaisu saada Venäjä takaisin Euroopan neuvoston työhön. Venäjän asenne työskentelyssä ei tästä uudesta alusta lähtienkään osoittautunut yhteistyöhakuiseksi.
Yleiskokous piti ylimääräisen istunnon 14.−15.3.2022. Ensimmäisen kokouspäivän aikana se keskusteli videoyhteydellä Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa sekä paikan päällä ministerikomitean puheenjohtajan, Italian ulkoministeriön alivaltiosihteerin Benedetto Della Vedovan ja Euroopan neuvoston pääsihteerin Maija Pejčinović Burićin kanssa. Seuraavana päivänä käytiin kiireellinen keskustelu poliittisen komitean raportoijan Ingjerd Schoun (Norja) raportista Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset (dok. 15477).
Edustajat tukivat Ukrainaa vankkumattomasti ja tuomitsivat Venäjän toimet yksimielisesti. Kesken keskustelun tuli tieto, että Venäjä on ilmoittanut Euroopan neuvoston pääsihteerille faksilla, että se vetäytyy järjestöstä. Keskustelu vietiin kuitenkin päätökseen ja äänestettiin yksimielisesti äänin 216–0. Lausunnosta, jossa tuomitaan jyrkin sanoin Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja vaaditaan niiden välitöntä lopettamista. Yleiskokous totesi, että Venäjän toimet ovat vakavuudeltaan sellaiset, että maan osallistumisoikeuksien jäädyttäminen 8 artiklan mukaisesti on täysin oikeutettua eikä Venäjä siksi enää voi olla Euroopan neuvoston jäsen. Ministerikomitean olisi välittömästi pyydettävä Venäjää vetäytymään järjestöstä. Jos näin ei tapahdu, ministerikomitean olisi niin pian kuin mahdollista päätettävä päivämäärästä, jolloin Venäjä ei enää ole Euroopan neuvoston jäsen. Samassa lausunnossa yleiskokous myös päätti lopettaa kaikenlaisen yhteistyön Valko-Venäjän viranomaisten kanssa. Työtä Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi tulisi kuitenkin jatkaa. Ministerikomitea päätti 16.3.2022 pitämässä kokouksessaan, että Venäjä ei enää ole Euroopan neuvoston jäsen siitä päivästä lähtien.
Samalla päätettiin myös, että venäläisten oikeus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen jatkuu vielä kuusi kuukautta erottamispäätöksen jälkeen. EIT on sittemmin linjannut, että se käsittelee kaikki tärkeät Venäjää koskevat oikeustapaukset siitäkin huolimatta, että Euroopan ihmisoikeussopimus ei ole enää voimassa Venäjällä.
Sen jälkeen, kun yleiskokous oli erottanut Venäjän Euroopan neuvostosta ja jäädyttänyt kaikki Valko-Venäjä-suhteensa, se päätti edelleen tukea Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntia sekä seurata niiden ihmisoikeustilannetta. Yleiskokous hyväksyi aiheesta useita raportteja. Valko-Venäjän opposition kanssa perustettu kontaktiryhmä sai yleiskokouksen täyden tuen, ja Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) jatkoi raportointia Valko-Venäjän demokraattisesta muutoksesta, kiitos tästä aktiivisesta työstä.
Venäjän ero mahdollisti myös Kosovon jäsenhakemuksen, joka johti jo Kosovon puheoikeuteen kokouksissa, mutta itse jäsenyys on tähän saakka edennyt hitaasti, mutta on nyt toivottavasti saanut vauhtia alleen.
Arvoisa puhemies,
Euroopan tilanteen ollessa näin epävakaa on Euroopan neuvosto 18 vuoden atuon jälkeen järjestämässä huippukokousta, joka tulee olemaan etenkin Ukraina-kokous.
Toisena tärkeänä aiheena tulee olemaan demokratia, toimivan demokratian määrittelyn muodostaminen ja Euroopan neuvoston mahdollisuudet tukea kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistäviä toimia.
Kokoukseen valmistellaan myös sotarikosten vastuumekanismia, joka otettaisiin ensimmäisen kerran käyttöön Ukrainaan kohdistuneiden rikkomusten taltioimiseksi.
Yleiskokous on myös korostanut, että Jäsenmaiden olisi tuettava EU:ta liittymään nopeasti Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä autettava kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä tutkimaan sotarikoksia tehokkaasti. Yleiskokous esittää myös eritystuomioistuimen perustamista tutkimaan Venäjän hyökkäyssotaan liittyviä rikoksia.
Itse olen osallistunut yleiskokouksen keskusteluun vahvemmasta ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksesta. Myös luonnontuhonnan kriminalisointia tulisi edistää tässä yhteydessä. Tätä keskustelua jatkettaneen huippukokouksessa ja yleiskokouksen tulevassa työssä. Myös sodan ympäristövaikutukset tulisi saada hyökkääjän korvattavaksi jälleenrakennuksen tapaan, ja rikokset tuomittua muiden sotarikosten tapaan.
Kiitos tiivistä yhteistyöstä niin suurlähettiläällemme Nina Nordströmille kuin eduskunnan osaavalle sihteeristölle.
Euroopan neuvoston työssä korostuivat ja varmasti säilyvät agendalla myös pakolaisten oikeuksien toteutuminen maailman pakolaistilanteen yhä heiketessä, sananvapauden toteutuminen muuttuvassa mediaympäristössä ja tähän liittyen myös oppositiopoliitikkojen, poliittisten vankien ja journalistien asema. Korruption kitkemisen tarve nousee lähes kaikissa maa monitoroinneissa yhä, samoin tilaa saava rasismi.
Työtä riittää tulevallekin valtuuskunnalle.
