Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksen viesti on selvä. Tarvitsemme kipeästi uusia toimenpiteitä, jotta Suomi voi saavuttaa ilmastolain mukaiset tavoitteet hiilineutraalisuudesta. Päästövähennystavoitteet laahaavat usealla sektorilla, ja hiilinielut ovat romahtaneet.
Hallitusohjelmassa ilmastoraportin huoliin ei kuitenkaan vastata. Vaikka hallitus hallitusohjelmassa sitoutuu Suomen ilmastotavoitteisiin, itse toimenpiteet jättävät paljon parantamisen varaa.
Erityisen huolestuttava tilanne on hiilinielujen kannalta. Ilmastoraportissa todetaan, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hiilinieluja tarvitaan vuonna 2035 noin 21 megatonnin edestä, jos aiempiin päästövähennystavoitteisiin päästään. Vuonna 2022 hiilinielujen taso oli kuitenkin lähellä nollaa. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä hiilinielujen kasvattamiseksi? Hallitusohjelmassa ei riittäviä toimenpiteitä osoiteta.
Metsien hiilinielujen sijaan hallitusohjelmassa asetetaan suuri painoarvo hiilidioksidipäästöjen tekniselle talteenotolle ja varastoinnille. Tekniset nielut ovat hyvä asia. Myös ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilman niitä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta ei voida saavuttaa. Tutkijat ovat kuitenkin korostaneet, että teknisillä nieluilla ei voida korvata metsien hiilinieluja ja aitoja päästövähennyksiä. Teknisiä nieluja tarvitaan osana toimintavalikoimaa, ei korvaamaan muita toimia. Liiallinen luotto hiilidioksidin teknisen talteenoton suhteen ei ole kunnianhimoista vaan liian epärealistista ilmastopolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Ilmastoraportissa todetaan, että uusien hiilinielujen lisäksi etenkin taakanjakosektorilla tarvitaan lisää toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi liikenteen päästöjen suhteen hallitus antaa kuitenkin täysin päinvastaisen signaalin. Hallitus on alentamassa polttoaineiden valmisteveroa sekä bensiinille että dieselille sekä alentamassa polttoaineveron hiilidioksidikomponenttia. Polttoaineen verotuksen alentaminen ei ole ainoastaan päästövähennysten kannalta täysin väärä signaali, vaan se on myös taloudellisesti typerää. Polttoaineveron alennus kohdistuu selvitysten mukaan enemmän suurituloisille samalla, kun se tekee ilmastotavoitteiden saavuttamisesta yhä haastavampaa. Esimerkiksi VATT on esittänyt veron säilyttämistä ja kompensaation toteuttamista: könttäsumma palautuksena. Suomen Yrittäjät on taas nostanut parempana vaihtoehtona tavoitteen verotuksen painopisteen siirtämisestä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kulutuksen ja haittojen verotusta, ja vihreät kyllä näkevät saman linjan.
Hallitus ei myöskään osoita riittävää tukea kuntien tärkeälle ilmastotyölle. Ilmastovuosikertomuksen mukaan kunnat ovat päästövähennysten saavuttamisessa avainasemassa. Hallitusohjelmassa muun muassa esitetään 13,3 miljoonan euron leikkausta joukkoliikenteen ilmastotoimenpiteisiin samalla, kun kuntien velvoite ja rahoitus tehdä ilmastosuunnitelmaa lakkautetaan. Vihreä siirtymä tarjoaisi kunnille ja elinkeinoelämälle suuria mahdollisuuksia. Nyt hallituksen viesti on valitettavasti päinvastainen.
Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi on jo täällä. Viime viikkojen aikana ennätykselliset tulvat ovat vaatineet ihmishenkiä niin Kreikassa, Brasiliassa kuin Libyassa. Myöskään Suomi ei voi piiloutua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Suomen on kannettava roolinsa niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin siinä, että tuemme ilmastonmuutokseen sopeutumisessa niitä maita, joihin ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat kaikkein eniten. Ilmastovuosikertomuksessa todetaankin, että Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus vuonna 21 oli 175 miljoonaa euroa. Nyt hallitus uhkaa kuitenkin tehdä merkittäviä leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Kysynkin: miten hallitus varmistaa, että kansainvälinen ilmastorahoitus jatkuu tulevaisuudessa riittävällä tasolla? Toivon myös, että kansainvälistä ilmastorahoitusta ja sen kohdentumista seurattaisiin systemaattisesti osana ilmastovuosikertomusta ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta.
