Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada harrastaa mieluisaa harrastusta. Harrastukset tarjoavat oppimisen ja onnistumisen kokemuksia ja ryhmän, johon kuulua. Harrastusten tuomat kokemukset ja opit tukevat nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Harrastamisen mahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin merkittävästi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten välillä.
Hallitus on tarttunut tähän käynnistämällä Harrastamisen Suomen mallin. Mallia ehdotetaan lisättäväksi nuorisolakiin, mikä on hyvä mallin jatkuvuuden turvaamiseksi. Mallin vaikuttavuutta tulee kuitenkin seurata ja mallia yhä kehittää. Mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tällä hetkellä kunnat ovat järjestäneet mahdollisuuksia kuitenkin pääasiassa niin, että se suosii lyhytkestoista harrastamista ja uhkaa luoda niin sanottuja A- ja B-luokan harrastuksia. Harrastamisen Suomen malliin tulee saada paljon nykyistä vahvemmin mukaan kaikenlainen harrastaminen taiteen perusopetuksesta järjestötoimintaan, liikunnasta kätten töihin, lasten ja nuorten toiveita kuunnellen.
Esimerkiksi tuoreimman Nuorisobarometrin tulokset näyttävät, että nuoret toivovat harrastusten ja vapaa-ajan kautta ympäristökasvatukseen pääsyä. Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä lapsille ja nuorille, joten niiden tulisi näkyä vahvasti myös harrastustarjonnassa.
Valtakunnallisessa koululaiskyselyssä kulttuuri nousi koululaisten harrastustoiveiden kärkipaikoille. Nuoret toivoivat lisää kuvataidetta, elokuva ja animaatio -harrastuksia sekä ruokaan liittyviä harrastuksia. Varsinkin alakouluikäisten tyttöjen vastauksissa kulttuuri- ja taideharrastukset olivat suosittuja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää nuorten kuulemista harrastuksia järjestettäessä, mutta tarjottavat harrastukset ovat kuitenkin tällä hetkellä käytännössä valitettavan riippuvaisia siitä, mitkä paikalliset toimijat pystyvät sopeuttamaan oman toimintansa raamiin, joka toiminnalle on asetettu.
On tärkeää, että koulupäivän yhteydessä toimivat harrastukset tavoittaisivat myös ne nuoret, jotka ovat heikommassa asemassa sekä ne, joilla ei ollut ennen mallia mielekästä harrastusta. Yhtenä päämääränä pitäisi olla, että nuoret myös sekoittuvat harrastustoiminnassa koulun totutuista ryhmäjaoista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka Harrastamisen Suomen mallin jatkokehittämisessä huomioidaan kaikenlaisten harrastusten pääsy tarjontaan mukaan ja ehkäistään harrastusten eriytymistä?
Helsingissä 22.4.2022
Inka Hopsu, vihr
