Opetuslautakunta kokousti eilen ja teki hyviä päätöksiä opetuksen säästöjen torjumiseksi. Kiitokset lautakunnalle ja varamiehelle, että päätösten valmisteluun pystyi vaikuttamaan hienosti etukäteen ja itse kokouksen aikaan saatoin istua Unescon kokouksessa Togossa pohtimassa, mistä saada maailmaan 10,9 miljoonaa uuttaa koulutettua peruskoulun opettajaa seuraavien 3 vuoden kuluessa.
Tässä alla kooste lautakunnan päätöksistä. Näitä puolustaen mennään sitten kohti budjettineuvotteluja.
TIEDOTE ESPOON OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSESTA 20.9.2017
5 Vuoden 2018 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelma, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki vuoden 2018 talousarviota ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten.
Lautakunnan lisäysesitykset vuoden 2018 talousarvioon ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmaan:
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää, että talousarvioesitykseen vuodelle 2018 lisätään 4,7 miljoonaa euroa, josta 0,6 miljoonaa varhaiskasvatuksen tulosyksikölle ja 4,1 miljoonaa opetuksen tulosyksikölle.
Opetuksessa mm. poistetaan tuntikehysleikkaus peruskoulussa ja lukiosta, iltapäivätoiminta turvataan kaikille 1- ja 2 luokkalaisille, rahoitetaan suomenkieliseen tulosyksikköön tuleva toisen asteen oppilashuolto, turvataan oppilaan tuki lähikoululla tai lapsimäärältään pienemmässä erityisryhmässä, mikäli lapsi tarvitsee erityispedagogista tukea kokoaikaisesti ja jatkuvasti sekä avustajapalvelut säilytetään vähintään ennallaan jne.
Varhaiskasvatuksen menokehykseen lisätään 600 000 € yksityisen hoidon tuen sisaruslisän maksamista varten 1.1.2018 alkaen. Sisaruslisän avulla ehkäistään lasten siirtymistä yksityisestä varhaiskasvatuksesta kunnalliseen varhaiskasvatukseen kunnallisen varhaiskasvatuksen maksujen alentuessa.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lisäksi, että vuoden 2018 talousarviossa tulee varautua kunnallisen varhaiskasvatuksen ennakoitua suurempaan kysynnän lisääntymiseen.
Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää, että yläkoulun ruotsin opetukseen lisätään 1 tunti (125 000 euroa) vuodelle 2018.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti myös esittää, että talousarvioesitykseen vuodelle 2018 lisätään seuraavat kirjaukset ja niihin tarvittavat määrärahat niille vuosille, joille toimet tullaan ajoittamaan:
- Ehkäistään koulujen välistä eriarvoistumista kehittämällä opetusmäärärahojen osoittamisen periaatteita tukemaan lähikoulujen hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään alueellista segregaatiota.
- Selvitetään erityisopetuksen mahdollisuuksia lukiossa.
- Valmistellaan kokeilua maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentamista viisivuotiaille.
- Valmistellaan kieltenopetuksen varhentamista.
Kokousasia kokonaisuudessaan
6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2018-2027
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2018-2027.
Lautakunnan lisäysesitykset lausuntoon:
Lautakunta päätti esittää Meri-Matin sisällyttämistä Investointikehykseen alkuperäisen suunnitelman mukaan siten, että koulu olisi valmis viimeistään kesällä 2021.
Varhaiskasvatuksen osalta lautakunta päätti esittää seuraavia muutoksia:
• Suviniityn päiväkodin rakentaminen on sisältynyt jo vuoden 2009 talousarvioon. Päiväkodin tulee valmistua viivytyksettä, viimeistään vuonna 2019.
• Nauriskasken päiväkoti on Tilapalvelujen esityksessä myöhennetty vuoteen 2026, mutta se tarvitaan Sivistystoimen esittämän aikataulun mukaan vuonna 2021.
• Matinraitin päiväkoti valmistuu Tilapalvelujen esityksen mukaan vuonna 2019. On välttämätöntä, että Matinraitin päiväkodin rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös Matinraitin asukaspuisto korvaamaan nykyinen erittäin huonokuntoinen Matinkylän asukaspuisto
• Itäisen Leppävaaran varhaiskasvatustilanne on hälyttävä. Alueen nykyiset toimipaikat ovat osin huonokuntoisia ja kapasiteetti ei riitä kasvavalle väestölle. Vermon päiväkodin myöhentäminen edelleen vuodella tuottaisi tilanteen, jossa itäiseen Leppävaaraan ei saada uusia varhaiskasvatuspaikkoja lähes kolmeen vuoteen. Siksi Vermon päiväkoti tulee toteuttaa viimeistään vuonna 2019. On selvitettävä mahdollisuudet saada välittömästi uutta päiväkotikapasiteettia ja kiirehtiä Vermon päiväkotihanketta. Lisäksi tarvitaan kaikki suunnitellut investoinnit Itäisen Leppävaaran alueella.
• Perkkaanpuiston päiväkoti on riskikohde, jonne henkilökunnan saatavuus on jo hankaloitunut sisäilmaongelmien takia. Hätäväistön uhka on todellinen. Perkkaanpuiston päiväkodin korvaavan Perkkaan päiväkodin tulisi valmistua viimeistään vuonna 2022.
Lisäksi
• Uusien alueiden kuten Saunalahden ja Perkkaan alueiden asukasmäärän kasvuun vastataan koulu- ja päiväkotipaikkoja lisäämällä.
• Tapiolan alakoulutilanne (Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen tulevaisuus) ratkaistaan kokonaisuutena.
• Kokonaan uusien asuinalueiden (Finnoo ja Kera) koulu- ja päiväkotipaikat toteutetaan siten, että alueiden houkuttelevuus uusille asukkaille voidaan turvata.
• Kouluverkosta tehdään tarvittavat valtuustotason linjaukset siten, että ne voidaan huomioida vuoden 2019 talousarvion suunnittelun yhteydessä.
• Investointiohjelmassa tulisi jatkossa varautua kunnallisen varhaiskasvatuksen nykyistä suurempaan kysyntään. Kunnallisen varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan vuoden 2018 alussa. Valtakunnallisesti toteutetaan toimenpiteitä, joilla nostetaan varhaiskasvatukseen osallistumisastetta, puretaan kannustinloukkuja ja toteutetaan perhevapaauudistus.
Kokousasia kokonaisuudessaan
7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Uusikummun koulun hankesuunnitelmasta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen kokouksessaan 17.8.2017. Hanke sijoittuu Niittykummun alueelle hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lausuntonaan Uusikummun koulun hankesuunnitelmasta, että hankesuunnitelma:
• antaa edellytykset suomenkielisen opetustoimen palveluverkon kehittämiselle alueella vastaamaan palvelutarvetta.
• antaa hyvän lähtökohdan hankkeen jatkosuunnittelulle.
• ottaa huomioon tavoitteen toteuttaa monikäyttöisiä, muunneltavia ja aktiivisessa kuntalaiskäytössä olevia oppimisympäristöjä.
Lisäksi lautakunta edellyttää, että:
• lopulliset toimivat saattoliikenneratkaisut tulee suunnitella osana Uusikummun hankkeen ensimmäistä vaihetta ja ottaa huomioon osana alueen asemakaavaratkaisuja.
• kaupunki toteuttaa Tonttuleikin kentän niin, että se on valmis Uusikummun koulun aloitettua toimintansa.
• pihasuunnittelussa osoitetaan koulun pihalta yhteys viheralueelle C-talon eteläpuolitse.
• tila- ja asuntojaostossa hyväksyttävään hankesuunnitelmaan liitetään hankintarajataulukko, josta käy ilmi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vastuulle osoitettavat hankinnat.
• ennen vuokrasopimuksen tekemistä selvitetään suomenkielisen opetuksen tulosyksiköltä mahdollisesti veloitettavat palvelumaksut.
• ennen vuokrasopimuksen tekemistä ulkopuolinen kiinteistömarkkinoiden asiantuntija tekee arvion vuokrasopimuksen hinnasta.
Lautakunta vaatii, että koulun vuokratasoa tulee saada selkeästi alaspäin.
Kokousasia kokonaisuudessaan
20 Lautakunta-aloite: Englanninkielisen opetuksen lisäämisen keinoista
Lautakunta pyytää selvitystä, millä keinoin ja millä aikataululla voidaan lisätä englanninkielisiä päiväkoti- ja koulupaikkoja. Tausta: Espoo tarinassa todetaan, että olemme kansainvälisesti houkutteleva kaksikielinen kaupunki, jonka palvelut ovat saavutettavissa myös englanniksi. Tarinassa on tavoitteena, että Espoo on kansainvälisten päiväkotien ja koulujen edelläkävijä. Toimenpiteeksi on nostettu englanninkielisten päiväkoti- ja koulupaikkojen lisääminen.
21 Lautakunta-aloite: Selvitys palvelusetelin käyttöönottamisesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyytää tekemään selvityksen palvelusetelin käyttöön ottamisesta Espoon yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Selvityksen yhteydessä tehdään myös arvio palvelusetelin käyttöönoton vaikutuksista lasten ja perheiden, palveluntuottajien sekä Espoon kaupungin näkökulmista. Lisäksi tehdään sekä lapsi- että sukupuolivaikutusten arviointi.