Meillä on käsittelyssä espoolaisten tulevaisuuden kannalta merkittävä asia. Kuinka hallinnon rakenteilla parhaiten tukea koko seudun kehitystä. Tämän alueen kasvu ja kehitys ovat keskeisiä myös koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta.

Helsingin seudun ongelmat ja kehittämistarpeet, joita niin kuntajakoselvityksen esityksellä kuin metropolilakiesityksellä on lähdetty ratkomaan ovat samoja. Molemmissa tähdätään yhteistyön tiivistämiseen ja sen läpinäkyväksi tekemiseen nykyisten lukuisten sopimus- ja neuvotteluhimmelin palasten sijaan.

Alueen kehittämisen yhteisen vision tarve, eriarvoistumiskehityksen purku ja kustannusten tasa-arvoinen jako ovat tärkeitä päämääriä. Yhdessä olisimme kansainvälisestikin vahvempi toimija.

Kuntajaon muutosesitys synnyttäisi alueelle yhden suurkunnan. Selvittäjien esityksessä on vihreiden mielestä paljon hyvää. Se pakottaisi etsimään yhteistä etua alueen kolmen suurimman kunnan Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Esitys myös kehittäisi voimakkaasti lähidemokratiaa.

Vihreiden ryhmän huoli uuden kuntajakoesityksen suhteen on se, että siirtäisikö se vain nykyisten ongelmien rajakohtaa. Työssäkäyntialueesta kun ei tämäkään esitetty alue enää mitenkään käy.

Toinen epäily liittyy kuntien kykyyn viedä onnistuneesti, hyvää kehitystä pysäyttämättä, läpi niin massiivista prosessia kuin kuntien yhdistyminen olisi. Niin suurten riskien ottamiseen ei ryhmän mielestä ole tarvetta.

Kuntaliitoksen positiiviset puolet on saavutettavissa hallinnollisesti paljon kevyemmällä uudistuksella metropolihallinnolla.

Osa ryhmästä kuitenkin katsoo, että kyseessä on niin merkittävä esitys, että kuntakohtaisesti olisi syytä kysyä kuntalaisten näkemystä äänestyksellä. Sipoon taannoinen kokemus, vaikka kyse osakuntaliitoksesta olikin, ei  kannusta kuntia kuulemaan kuntalaisiaan. Tämä on valitettavaa.

Lyhyesti siis ongelma, johon etsimme ratkaisua,  on koko alueen yhteisen edun saavuttaminen, kun kunnat tekevät päätöksiä nykyisin oman edun nimissä.

Maankäytön ja asumisen suunnittelu tarvitsisi yhdessäpäätettyä isoa linjaa, samoin liikenneratkaisut. Tämä lienee toistettu jo niin moneen kertaan, että monelta unohtuu, kuinka taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti merkittävästä asiasta on kyse, kun haetaan koko seudun yhdyskuntarakenteen kannalta parasta ratkaisua.

Tämän vuoksi Vihreä ryhmä näkee, että nyt esitetyn metropolilain  eteenpäin vieminen ja Espoon lausunnon vankka tuki sille olisivat askelia oikeaan suuntaan. Espoo on sitoutunut jo aiemmissa lausunnoissaan metropoliratkaisuun ja se on yhä se, jota haluamme vihreässä ryhmässä ensisijaisesti viedä eteenpäin.

Olemme iloisia, että muunkin Espoon mielipide metropolihallinnon suhteen on koko ajan kehittynyt myönteisempään suuntaan. Tulemme esittämään Espoon lausuntoon muutamia muutoksia, joilla pyritään tukemaan metropolihallinnon vahvuutta.

Tämän hetkisen metorpolilain esittämän metropolihallinnon tarpeellisuus ja voima liittyy vihreistä erityisesti yhteisen strategisen maankäytön linjan luomiseen ja sen mahdollisimman vahvaan työkaluun, metropolikaavaan. Siksi esitämme Espoon lausunnosta poistettavaksi seuraavan kappaleen sivulta 2.

”Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä.” (1c)

Toistan vielä perustelumme ytimen: Maapolitiikka on keskeinen osa maankäytön strategista suunnittelua ja on näin syytä mainita myös metropolihallinnon tehtävänä. Metropolihallinnolle ei olla antamassa toimivaltaa maapolitiikan keinojen käyttöön, kyse on nimenomaan strategisesta suunnittelusta, joka on olennainen osa metropolikaavan kokonaisuutta.

Toinen poistoesityksemme koskee Espoon lausuntoa metropolisopimuksesta. Meistä lakiesityksen teksti on hyvä. Lakiesitys sanoo, että metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen.

Espoon lisäys on tässä kohden turha, siksi esitämme poistettavaksi kappaletta .. sivulta 3
Tilalle: ”Espoo kannattaa esitystä”.

Pidämme hyvänä myös lakiesityksen esitystä yhdestä vaalipiiristä ja siitä, että kultakin kunnalta varmistetaan vähintään yhden edustajan edustus. Kolmen vaalipiirin malli romuttaisi metropolihallinnon tarkoitusta koko alueen yhteisen edun hakemisesta. Tulemme kannattamaan (RKP:n) muutosesitystä tähän liittyen.

Metropolikaavan toivomme vahvistavan ekologisesti kestävää maankäyttöä. Tämän rinnalla emme halua ympäristöhallinnon keventämistä, joten vastustamme Espoon lausunnon kirjauksia ELY-keskusten ohjausvallan vähentämisestä.

Koko maan kuntarakenneuudistus on yskinyt hallituskauden varrella ja ratkaisua on lähdetty etsimään sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Kuntien päätösvalta on suuressa muutoksessa. Näitä rakenteellisia muutoksia on uskallettava tehdä, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Muutosprosessit taustaselvityksineen vievät aikaa ja onkin surullista, jos emme pysty tekemään uudistustyötä yli vaalikausien.

Helsingin seudulla vahva metropoli on se vaihtoehto, jonka ryhmämme soisi etenevän nyt. Kaksiportaisen seudullisen hallinnon kehittäminen voisi olla järkevää monin muinkin paikoin Suomea. Toivomme siis ajan riittävän jo tällä hallituskaudella metropolilain päättämiseen tämän esityksen pohjalta.