Poliisitehtäviä on vuoden 2021 keväästä lähtien voitu kuvata poliisien varusteisiin kiinnitettävillä kameroilla, jotka tallentavat sekä videokuvaa että ääntä. Haalarikameroita voidaan tarvittaessa käyttää myöhemmin todisteina muun muassa oikeudenkäynneissä. Poliisihallituksen ohjeen mukaan haalarikameraa käyttävä poliisi saa itse päättää kuvatun materiaalin tarpeellisuuden ja oman päätöksensä perusteella joko poistaa tai säilyttää materiaalia. Vihreiden Inka Hopsu on huolissaan ohjeistuksesta ja jätti siksi kirjallisen kysymyksen haalarikameroiden käyttöön liittyvistä oikeudellisista ongelmista.
– Kameraa kantavalla poliisilla on nykyohjeistuksen mukaan mahdollisuus poistaa tallenteelta sellaiset osat, jotka voisivat olla raskauttavia poliisin oman toiminnan arvioinnin näkökulmasta, Hopsu sanoo.
Myös oikeusasiamies on huomauttanut, että asianomainen poliisi ei voi itse päättää tietojen poistamisesta tai tallentamisesta poliisin henkilörekisteriin ainakaan sellaisissa tapauksissa, joissa on esitetty väite poliisin epäasianmukaisesta menettelystä tai siitä on tehty kantelu tai rikosilmoitus. Alkuperäisiä haalarikameratallenteita tulisi säilyttää tietty määritelty vähimmäisaika, jotta tallenteisiin kohdistuvien tietopyyntöjen käsittely olisi mahdollista.
– Poliisihallituksen ohje perustuu tulkintaan alkuperäisten haalarikameratallenteiden oikeudellisesta luonteesta niin sanottuina ”ei-asiakirjoina”, jolloin niihin ei sovelleta julkisuuslakia. Tulkinta on ongelmallinen, ja tästäkin oikeusasiamies on ilmaissut huolensa, Hopsu lisää.
– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ja perustuslaista johtuva pääsääntö tallennejulkisuudesta puoltavat sitä, että haalarikameratallenne olisi viranomaisen asiakirja ja tallenteen käsittelyä olisi arvioitava sen mukaisesti laista johtuvin velvoittein. Viime kädessä haalarikameroilla kuvattujen materiaalien oikeudellista luonnetta arvioi hallintotuomioistuin, Hopsu päättää.
Lisätietoja
Inka Hopsu
inka.hopsu@eduskunta.fi
