Arvoisa puhemies!
Suomalaisen koulutuksen laadun ja hyvien tulosten yhteydessä puhumme usein mahdollisuuksien tasa-arvosta: siitä, kuinka peruskoulujärjestelmämme antaa kaikille lähes yhtäläiset mahdollisuudet elämässä eteenpäin. On valitettavaa todeta, että mahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa nykyisin monelle vain haave. Lasten väliset osaamiserot ovat peruskoulun alkamisen kynnyksellä niin suuria, ettei niiden kurominen umpeen ole mahdollista nykyisillä resursseilla, ja myös lainsäädännöllä voitaisiin mahdollisuuksia tukea vahvemmin.
Suomen yksi isoimmista haasteista on ollut eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten huomioiminen oppijoina. Vaikka yleisesti suomalaisten oppimistulokset ovat hyviä, on ero äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvien ja vieraskielisten lasten osaamisessa ja oppimistuloksissa poikkeuksellisen suuri, jopa niin kutsutun toisen polven maahanmuuttajien osalta. Pisa-tulosten mukaan Suomeen muuttaneiden perheiden lapset ovat osassa oppiaineita jopa lähes kaksi kouluvuotta valtaväestöön kuuluvien osaamista jäljessä — näin myös pitkän koulutaipaleen jälkeen. Nämä oppimiserot ovat yhä Euroopan suurimpia.
Arvoisa puhemies!
Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistava opetus vastaa tällä hetkellä laajuudeltaan vuoden oppimäärää, eikä kunnalla ole velvoitetta järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Suositus toki on. Vuonna 2019 perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistui 2 845 oppilasta. Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa on ollut kasvussa. Vuonna 2019 perusopetusikäisistä lapsista 7,7 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tällä hetkellä oppilaat ovat epäyhdenvertaisessa asemassa riippuen asuinpaikastaan sen suhteen, saavatko valmistavaa opetusta vai eivät.
Alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi olisi tärkeää muuttaa lainsäädäntöä niin, että kunnilla on velvoite tarjota valmistavaa opetusta sitä tarvitseville. Monesti valmistavasta opetuksesta siirrytään myös liian nopeasti perusopetukseen ilman riittävää luokkaan tuotavaa tukea, vaikka oppilas ei ole kielellisesti riittävän hyvin edistynyt opiskellakseen yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti pelkästään isossa ryhmässä. Tällaisessa tilanteessa oppilaan oppiminen ja osaaminen vaarantuvat. Jos luokassa on useita hyvin heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavia oppilaita, opettajalla on melko mahdoton tehtävä taata laadukasta opetusta kaikille oppilaille.
Tämän vuoksi valmistavan opetuksen enimmäiskestoksi pitäisi määritellä vuoden sijaan kaksi vuotta, joista jälkimmäinen lukuvuosi olisi kuitenkin suositeltavaa toteuttaa integroituna opetuksena perusopetuksen luokassa riittävin tukitoimin. Valmistavien luokkien oppilasmäärät saattavat olla suuria. Opetushallituksen suositus on 8—10 oppilasta, mutta tämä ei aina toteudu, ja oppilaat ovat eri-ikäisiä samassa ryhmässä. Joissakin kunnissa ja kouluissa valmistavan luokan oppilaat on integroitu suoraan perusopetuksen ryhmiin ilman riittävää suomi tai ruotsi toisena kielenä -opettajan — eli S2-opettajan — tai valmistavan opetuksen opettajan antamaa opetusta. Tämän vuoksi perusopetuslakia on tarpeen täsmentää siltä osin, että siinä ohjattaisiin määrittelemään asetuksella tarkemmin opetusryhmien muodostamista ja enimmäiskokoa ja opetuksen järjestämisen tapoja luokkamuotoisena tai integroidusti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 julkaisema raportti ”Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi” korosti niin ikään sitä, että varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessakaan kaikki maahanmuuttajat eivät saavuta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa toimivien opettajien tarve on kasvanut erityisesti vuoden 2015 jälkeen. Lisäksi raportin mukaan kyseisissä opettajaryhmissä kelpoisuustilanne on valmiiksi heikompi kuin muissa opetustehtävissä toimivien. Opettajien koulutukseen ja työn houkuttelevuuteen ylipäätään tulisi panostaa, ja tässä on vielä erityinen ryhmä, joka tätä panostusta tarvitsisi.
Oppilaan tulisi saada kielellisesti tuettua opetusta valmistavan opetuksen jälkeenkin riittävän pitkään. Tähän ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tai jatkaa valmistavassa opetuksessa integroituna, oppitunneilla pitäisi tarjota oppilaalle kielellisesti tuettua opetusta S2-opettajan tai valmistavan opetuksen opettajan antamana yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa.
Arvoisa puhemies!
Lakialoitteessa ehdotetaan lakimuutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa perusopetukseen valmistavan opetuksen laatua ja saatavuutta, vahvistaa oppilaiden kielellisiä valmiuksia ja viime kädessä vahvistaa osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi perusopetuslain 5 §:n 1 momenttia siten, että kunnalla olisi velvoite järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta sitä tarvitseville ja sen enimmäislaajuudeksi muutettaisiin kaksi lukuvuotta — perusopetuslain 9 §:n 3 momentti. Lisäksi 5 §:ään lisättäisiin viittaus siihen, että perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisestä ja opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Perusopetuslain 30 §:n 1 momentti: Momentissa täsmennetään valmistavan opetuksen oppilaan oikeutta opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Mikäli lakialoite hyväksyttäisiin, edellyttäisi se kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien muutoksia. Niin ikään vaikuttavan ja tehokkaan lainsäädännön luomiseksi olisi samanaikaisesti säädettävä muutoksia myös asetuksiin, jotka koskettavat opetusryhmäkokoja, opettajien kelpoisuuksia ja opetukseen oikeuttavia korkeakoulututkintoja.
