Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous haluaa tehdä kaikkensa sen eteen, että Venäjä vetäisi joukkonsa Ukrainasta ja sotarikoksiin syyllistyneet saataisiin vastuuseen teoistaan. Yleiskokouksen keskusteluun osallistuneet Suomen valtuuskunnan edustajat korostivat horjumatonta tukeaan Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) vertasi Ukrainassa käytävää sotaa suomalaisten kollektiivisessa muistissa olevaan talvisotaan.
”Stalin luuli voittavansa sisällissodan kahtia repimän kansan helposti mutta saikin vastaansa talvisodan ihmeen, yhtenäisen kansakunnan. Myös Ukrainassa kansallistunne on nyt vahvempi kuin koskaan, ja tulette voittamaan sodan”, Kiljunen totesi osoittaen sanansa yleiskokouksen istuntoon osallistuneille ukrainalaisille kansanedustajille.
Kiljusen mukaan eurooppalaisiin arvoihin ja demokratiaan sitoutunut Ukraina on uhka Venäjän autoritaariselle hallinnolle. Ukrainalaiset taistelevat paitsi kansallisen olemassaolonsa puolesta, myös demokratian puolesta Venäjällä.
”Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ei saa eristää. Ihmisoikeuksien puolesta työskentelevät venäläiset tarvitsevat yhteyksiä Eurooppaan ja tukeamme. Putinin aika on ohi enemmin tai myöhemmin, ja mitä Venäjällä on silloin edessä? Anteeksipyyntö Ukrainalle, maailmalle mutta myös Venäjän kansalle”, Kiljunen päätti.
Sotarikoksiin syylliset saatava vastuuseen teoistaan
Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) toivoi, että kansainväliset järjestöt ja Euroopan neuvoston jäsenmaiden kansalliset parlamentit määrittelisivät Venäjän toimet Ukrainassa kansanmurhaksi ja rikokseksi ihmisyyttä vastaan.
”Syylliset pitää saada kansainvälisen tuomioistuimen eteen. Kaikkien Euroopan neuvoston jäsenmaiden pitäisi kiristää Venäjän vastaisia pakotteita välittömästi ja laajentaa pakotteet energiantuontiin. Toivon, että tästä yleiskokouksesta lähtee kaikille maailman maille myös viesti lisätä sotilaallista ja humanitaarista apua Ukrainalle”, hän totesi.
Virolaisen mukaan se, miten Eurooppa Venäjälle vastaa, jättää jäljen maanosan historiaan ja muovaa sen yhteistä tulevaisuutta.
”Haluan myös ilmaista äärimmäisen kunnioitukseni jokaiselle ukrainalaiselle, joka on kaatunut tai taistelee sekä Ukrainan että meidän kaikkien vapauden puolesta.”
Energiaostot Venäjältä lihottavat maan sotakassaa
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) yhtyi vaatimuksiin sodan lopettamisesta ja sotarikoksiin syyllistyneiden saattamisesta vastaamaan teoistaan. Käsittelyn pohjana olleen saksalaisen kansanedustajan Frank Schwaben raportin tavoin hänkin laajensi keskustelua ruoka- ja energiaturvallisuuteen.
”Leipä ja ruokaöljy ovat miljoonien ihmisten ensisijaisia energianlähteitä. Sota vaikeuttaa niiden saatavuutta ja nostaa hintoja. Lannoitteista on pulaa ja ne kallistuvat, mikä estää matalan ja keskitulotason maita kasvattamasta omaa elintarviketuotantoaan. Emme ole vielä nähneet sodan varjossa pahenevan elintarvikekriisin huippua, mutta saatamme nähdä nälänhätää ja lisääntyviä levottomuuksia Lähi-idässä ja osissa Afrikkaa, jopa Euroopassa”, Hopsu varoitti.
Hän vaati myös Eurooppaa vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta.
”Sodan alettua EU-maat ovat käyttäneet noin 30 miljardia euroa Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuontiin. Se on valtava summa, jolla epäsuorasti rahoitetaan tuhansien viattomien siviilien tappaminen ja kokonaisen maan tuhoaminen. Suomen hallitus päätti hiljattain 850 miljoonan euron kriisipaketista fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaiseksi lopettamiseksi ja energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Meistä jokainen voi nopeuttaa tätä prosessia muuttamalla omaa käyttäytymistämme ja vähentämällä energiankulutustamme”, hän vetosi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva parlamentaarinen yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa ja etäyhteyksin 25.–28. huhtikuuta.
