1. Kerro suhteestasi vammaisuuteen.
Lähipiirissäni on ollut pienestä pitäen useita vammaisia ja heidän kasvuaan ja ikääntymistään on tullut seurattua läheltä.
Opiskeluaikoina työskentelin myös osa-aikaisena henkilökohtaisena avustajana liikuntavammaiselle naiselle. Opiskelin erityispedagogiikkaa kahden vuoden ajan Virossa ja työskentelin siellä useissa erityiskouluissa ja lastenkodissa, jossa oli useita kehitysvammaisia lapsia, maan tuon aikaisen tavan mukaan.
Myös Suomessa olen työskennellyt erityisopettajana erityiskoulussa niin ala- kuin yläkoulun puolella. Yhdeksännen luokan opinto-ohjaajana näin, kuinka hankalaa edes työharjoittelupaikkojen löytäminen saati työllistyminen oppilaille oli. Alakoululaisia opettaessa näki taas usein perheiden voimavarojen riittämättömyyden ja väsymyksen, mutta myös sen valtavan halun tukea oman lapsen koulunkäyntiä.
Yhdenvertaisuus on vaalikampanjani tärkein teema.
2. Mitkä vammaisia koskevat asiat vaativat mielestäsi eniten korjauksia ja miksi?
Toimeentulo on monella syntymästään asti vammaisella (esim. kehitysvammaiset) ihmisellä vain kansaneläkkeen varassa, koska työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä. Ihminen on “tuomittu” elinikäiseen köyhyyteen, mikä taas vaikeuttaa hänen osallistumistaan esim. harrastuksiin ja muuhunkin toimintaan yhteiskunnassamme.
3. Mitä esteettömyys merkitsee sinulle ja miten rakentaisit kansanedustajana esteettömämpä Suomea?
Mahdollisuus liikkua on tasa-arvoa ja ihmisen oikeus. Liikkumisen rajoittuminen saattaa johtaa yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Se rajaa mahdollisuuksia osallistua elämän eri osa-alueisiin. Esteettömyyteen ja kuljetuspalveluihin on siis satsattava ja olemassa olevakin ohjeistus on otettava tosissaan ja valvottava sen toteutumista.
4. Missä tilassa vammaisten työ- ja koulutusasiat mielestäsi ovat ja mitä niille tulisi tehdä?
Koulutuspaikkoja esim. peruskoulun päättäville kehitysvammaisille on liian vähän. Kehitysvammaisen ihmisen kypsyminen aikuisuuteen vie kauemmin kuin muilla. Kaikille tulisi taata jatko-opiskelupaikka, jossa tuettaisiin aikuiseksi kasvamista ammatti-opintojen ohella. Ammattikoulutuksen jälkeen tarvittaisiin taloudellista tukea työnantajalle, joka palkkaa vajaa-kuntoisen ihmisen töihin, jotta ihminen pääsisi hyödyntämään saamaansa koulutusta ja osallistumaan tasa-arvoisena työelämään.
5. Kuinka haluat edistää vammaisten oikeutta perustaa perhe ja adoptoida lapsia?
Perhe muodostaa useimmiten elämän tärkeimmät ihmissuhteet. Myös vammaisella tulee olla oikeus perheeseen. Perustuslaissa todetaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuus koskee myös oikeutta perhe-elämän ja muuhun yksityiselämän suojaan. YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus tähtää myös laaja-alaisesti vammaisten henkilöiden syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun – myös perhe- ja yksityiselämän alueella. Adoptiokäytännöissäkään ei tulisi olla syrjiviä piirteitä, vaan adoptiomahdollisuudet tulisi tutkia yksilöllisesti. Olen kuullut, että esimerkiksi liikuntavamman perusteella on adoptionhakija tiputettu pois jo ennen adoptiomahdollisuuksien tutkintaakaan.
