Valtuustossa 29.9.2014
Olemme suuren rahoituspäätöksen edessä. Oleellista on todeta, että olemme päättämässä metron jatkeesta. Itse metroratkaisu on tehty jo aikaisemmin halusimmepa sitä tai pikaraitioteitä. Nyt on vastuumme huolehtia, että valitusta ratkaisusta saadaan kaikkien kuntalaisten kannalta mahdollisimman toimiva ja tasa-arvoinen ja rahoitukseltaan kestävä.
Todettava on myös, että Espoossa tunnutaan näkevän metro pääasiassa elinkeinopoliittisena hankkeena. Vihreille metro on kuitenkin erityisesti joukkoliikennehanke, satsaus ilmastokriisin ehkäisyyn.
Elinkeinopoliittisen hankkeen relevanssi mitataan siinä uskommeko metron tuomaan kehitys- ja kasvukäytävään, yritysten ja asuinrakentamisen uusiin investointeihin, työpaikkoihin ja asukkaisiin. Tarve uskoa on ainakin ilmeinen, sillä taloutemme tarvitsee tällaista piristystä.
Asuinrakentamisen tavoitteet vaikuttavat melko realistisilta, Espoon asukasmäärän kasvun, 4000 asukasta vuodessa ei laskelmissa odoteta metron myötä kiihtyvän. Vaikutukset kaupunkirakenteeseemme tulevat kuitenkin olemaan merkittävät, sillä suurin osa kasvusta tulee sijoittaa raiteiden varteen.
Ensimmäisen metropäätöksen yhteydessä valtuusto asetti seuraavan ehdon:
“Yleiskaavassa esitetään nyt päätettävä joukkoliikennejärjestelmä ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoituksen rajat rakennetun ja viheralueen kesken. Samoin yleiskaavassa osoitetaan alueiden jako liike- ja toimistorakentamiseen ja asumisen kesken ja edelleen asumisen jakautuminen kerrostaloalueisiin ja muihin asuinalueisiin. Joukkoliikenneratkaisu ei aiheuta yleiskaavan tarkistamistarpeita rakennettujen alueiden ja viheralueiden välillä.” Yleiskaavan viheralueet on siis säilytettävä ja pidettävä huoli Espoon luonnonläheisyydestä ja viihtyisyydestä samalla, kun rakennamme kaupunkimaista Espoota. Ympäristövaikutuksia tulee joka vaiheessa arvioida huolella.
Kun hanketta tarkastellaan joukkoliikenneratkaisuna on olleellista se, että metropäätöksen yhteydessä on tehty päätös myös sujuvasta liityntäliikenteestä. Toimiva liityntäliikenne myös takaa metrolle riittävän käyttäjämäärän. Asuinrakentaminen yksinään ei sitä tee, ja uusi asuinrakentaminen tulee myös viiveellä. Jotta muuallakin kuin metron varrella asuvien espoolaisten joukkoliikennevaihtoehdot olisivat jatkossa mahdollisimman hyviä toivomme, että kaupunki ryhtyy riittäviin toimiin, jotta metron käyttöasteen turvaava riittävä liityntäliikenteen palvelutaso saavutetaan.
Metron rahoituspäätös, jota nyt olemme tekemässä sisältää 560 miljoonan euron lainan takauksen ja 80 miljoonan euron lainan, joka myönnetään investointirahastoa purkamalla. Summat ovat suuria, hanke on monimutkainen ja sisältää useita muuttujia, kuten maanmyynti- ja maankäyttömaksujen tuomat tulot tai potentiaalisen asujamäärän, jota rahoitussuunnitelmassa on käytetty. Näillä perusteilla voimme arvioida kaupungin budjettiin heijastuvaa vaikutusta.
On ehdottoman tärkeää, että näin suuren hankkeen rahoittamisen riskit ovat huolella arvioituja, jotta erilaisiin tilanteisiin osataan myös varautua. Siksi neuvottelutoimikunnan lisäys hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä ja käyttötalouden pitkän aikavälin vaikutusten raportoinnista on tärkeä.
