Neuvottelutoimikunta käsitteli Espoon kaupungin talouskehystä ja investointiohjelman kehystä kahdessa erillisessä neuvottelukokouksessa ja lisäksi saimme neuvottelutoikunnan normaalien kokousten yhteydessä vastauksia ryhmien kysymyksiin.
Aiempina vuosina Espoossa ei ole käyty neuvotteluja kehyksen kohdalla, vaan vasta budjettiesityksen valmistuttua. Ryhmät ovat tyytyväisiä, että kehysneuvottelukäytäntö saatiin nyt alkuun. Uskon, että hyvän lopputuloksen ja sujuvan prosessin kannalta on tärkeää voida ohjata valmistelua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja saada ryhmille ajankohtaista tietoa tulevan budjetin valmistelusta.
Kuten kaupunginjohtajan esitys talouden seurantaraportin kohdalla jo kertoi, lähtötilanne ensi vuoden budjettikehyksen laatimiselle ei ole helppo.
Alkuvuoden seurantatietojen mukaan Espoon asukasmäärä kasvoi kesäkuun loppuun mennessä 2 230 hengellä. Kasvu perustuu pääosin syntyneiden enemmyyteen ja maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta on 75 prosenttia.
Toimintaympäristön talouden epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Alkuvuoden perusteella tehdyn ennusteen mukaan verotulot kasvavat kuluvana vuonna ainoastaan noin prosentilla.
Suomen vaikea taloustilanne, työttömyyden kasvu ja verorahoituksen heikkeneminen heijastuvat voimakkaasti kaupungin talouteen samaan aikaan, kun väestönkasvu lisää palvelu- ja investointitarvetta.
Näihin haasteisiin on pyritty vastaamaan valtuuston keväällä hyväksymällä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla. Tatu-ohjelman sitoumukset ohjaavat /rajaavat suuresti tätäkin budjettikehystä.
Neuvotteluissa todettiin yhteisesti, että tuemme nyt käsittelyssä olevaa esitystä toimintamenoista ja investointikatosta, tarkemman suunnittelun pohjaksi.
Neuvottelutoimikunta korosti, että ennen tarkempia laskelmia ja päätöksiä on tiedettävä valtion ratkaisuista. Avoinna ovat mm. rakennepoliittisen ohjelman keinot kuntien velvoitteiden keventämiseksi ja normien purkamiseksi, kiinteistöverotulojen takaisinperintä ja sen tapa sekä työmarkkinatuen vastuiden siirto valtiolta kunnille, mikä neuvottelujen jälkeen on jo saanutkin selvennystä.
Valtion päätösten vielä epävarmojen vaikutusten vuoksi, neuvottelutoimikunta katsoi, että on syytä jättää avoimiksi ja jatkossa neuvoteltaviksi kaikki keinot budjetin alijäämän kattamiseen. Näin ollen siis esimerkiksi veroprosentista tai rahastojen purusta ei päätetä tässä kohtaa.
Investointikaton ylityksestä, 180 me vuodesta 2016 alkaen osoittautui tiukaksi ja joustoa tarvittiin, tähän yhtyivät kaikki ryhmät. Tarvittaisiin rinnalle myös tarvelähtöistä investointiohjelman tarkastelua.
Tämän käsittelyn jälkeen työ jatkuu lautakunnissa ja talousarvioneuvotteluissa. Toivottavasti pystymme tekemään tarpeellisia, mutta tasa-arvoisia priorisointeja. Ehkä on vielä syytä mainita, että budjettikäsittelyn yhteydessä on vielä mahdollista liikkua toimialarajojen yli.
Kiitokset virkamiehille ja kaikille neuvottelukumppaneille.
